että kaikki opettajatkaan eivät ymmärrä ihmisten kyvyssä vastaanottaa tietoa olevan eroa?
Jos kaikki sisäistäisivät tuon asian kieltenopiskelun saralla, ketään ei pakotettaisi opiskelemaan kieliä peruskoulussa.
Ihmisen täytyisi omaksua perusasiat omalla kielellään. Ei kenestäkään tule väkisin kielten maisteria tai edes välttävästi ulkomaan kieliä puhuvaa.
Koko kielikysymys on paskantärkeän kokoomus-Virkkusen käsissä, mistä syystä ei kokoomusta tulisi äänestää lainkaan tulevissa vaaleissa.
Jonkun täytyisi mallintaa tämä tosiasia ministeri Virkkuselle. Eihän ihmisten kädetkään heilu samaan tahtiin. Kaikista ei tule siivoojia vaikka voissa paistaisi. Käden liike ei ole sillä tavalla ihmisen itsensä vallassa, että jokaisesta työttömästä esimerkiksi saataisiin täydellinen tai edes välttävä siivooja. Täytyy olla jonkinlainen rytmitaju että käsi tosiaan liikkuu mahdollisimman tehokkaasti. Toisaalta: miksi joku näppäräsorminen edes ryhtyisi epäarvostetuksi siivoojaksi eikä esim. tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi?
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Taitojen jakaantuminen on epätasaista. Kysymys on rakenteellisesta työttömyydestä. Ihmisten aivotkin rakentuvat eri tavalla.
Tällä viikolla oli tv:ssa keskustelua kielikysymyksestä. Siinä esiintyi eräs opettaja, joka vaati kieltenopiskelun huomattavaa lisäämistä.
Minua ahdisti hänen puheensa jo siksikin, että hänen hengityksensä oli erittäin raskasta ja hänen puheensa kulku oli vaivalloista. Kuinka tällainen henkilö voi vaatia ketään opiskelemaan kieliä, kun kuulijalta vaatii ylimääräistä työtä kuunnella jopa hänen suomen kielen puhettaan!?
Kuka huomioi meidät muiden alojen erityislahjakkaat ja kuka katsoo oikeudekseen vaatia meitä tuhlaamaan energiaamme sellaiseen asiaan, joka ei meiltä taivu?
Varmastikaan ko. opettajasta ei olisi runsaan olemuksensa ansiosta taitovoimistelijaksi, mutta emmehän me halua häntä siihen pakottaakaan.
Jos kaikki sisäistäisivät tuon asian kieltenopiskelun saralla, ketään ei pakotettaisi opiskelemaan kieliä peruskoulussa.
Ihmisen täytyisi omaksua perusasiat omalla kielellään. Ei kenestäkään tule väkisin kielten maisteria tai edes välttävästi ulkomaan kieliä puhuvaa.
Koko kielikysymys on paskantärkeän kokoomus-Virkkusen käsissä, mistä syystä ei kokoomusta tulisi äänestää lainkaan tulevissa vaaleissa.
Jonkun täytyisi mallintaa tämä tosiasia ministeri Virkkuselle. Eihän ihmisten kädetkään heilu samaan tahtiin. Kaikista ei tule siivoojia vaikka voissa paistaisi. Käden liike ei ole sillä tavalla ihmisen itsensä vallassa, että jokaisesta työttömästä esimerkiksi saataisiin täydellinen tai edes välttävä siivooja. Täytyy olla jonkinlainen rytmitaju että käsi tosiaan liikkuu mahdollisimman tehokkaasti. Toisaalta: miksi joku näppäräsorminen edes ryhtyisi epäarvostetuksi siivoojaksi eikä esim. tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi?
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Taitojen jakaantuminen on epätasaista. Kysymys on rakenteellisesta työttömyydestä. Ihmisten aivotkin rakentuvat eri tavalla.
Tällä viikolla oli tv:ssa keskustelua kielikysymyksestä. Siinä esiintyi eräs opettaja, joka vaati kieltenopiskelun huomattavaa lisäämistä.
Minua ahdisti hänen puheensa jo siksikin, että hänen hengityksensä oli erittäin raskasta ja hänen puheensa kulku oli vaivalloista. Kuinka tällainen henkilö voi vaatia ketään opiskelemaan kieliä, kun kuulijalta vaatii ylimääräistä työtä kuunnella jopa hänen suomen kielen puhettaan!?
Kuka huomioi meidät muiden alojen erityislahjakkaat ja kuka katsoo oikeudekseen vaatia meitä tuhlaamaan energiaamme sellaiseen asiaan, joka ei meiltä taivu?
Varmastikaan ko. opettajasta ei olisi runsaan olemuksensa ansiosta taitovoimistelijaksi, mutta emmehän me halua häntä siihen pakottaakaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kieliä pitää nimenomaan opiskella nuorena, silloin saattaa oppia jopa oikeanlaisen intonaation ikään kuin kaupan päälle :) Poikani oppi englannin kielen ulkomailla hyvin nuorena ja puhuu sitä kuin alkuperäiset konsanaan.
Kielten opiskelun suurin ongelma on siinä, miten kieliä Suomessa opetetaan.
Ongelma ei ole se, miten kieliä opetetaan. Ongelma on aivan liian pieni viikkotuntimäärä. Eteneminen on hidasta ja niin opettajalle kuin oppilaallekin välillä turhauttavaa.
Jotta kieliin saataisiin riittävästi tunteja, pitäisi turhia pilipaliaineita karsia. Kuudennella luokalla on kaksi viikkotuntia uskontoa - kuvitelkaa USKONTOA. Saman verran on ensimmäistä vierasta eli A1-kieltä. Yläkoulun puolella taas kieliin tulisi siirtää osa matematiikan ylimitoitetusta tuntimäärästä sekä osa taito- ja taideaineiden viikkotunneista.
Harvoillapa se soitanta ja laulanta vie ammattiin tai edes auttaa toimeentulopuun etsinnässä Kielet olisivat monin verroin tärkeämpiä!
Opetus ei ole itseisarvo vaan oppiminen. Oppiminen riippuu siitä miten opetetaan. Kyllä, mutta kun opetusmenetelmät ovat sitä mitä ovat eli että kaikille opetetaan mahdollisimman paljonja vieläpä niillekin, joille se on hyödytöntä. Siinä on myös hyvä kytkös äidinkieleen, jossa on paljon turhaa ainesta ja koko oppiaines on yhtä sillisalattia. Opettajan on tietysti helppo perustella kaikkea opettaansa sillä, että sitä tarvitaan kielten opeiskelussa tai tutkielmien teossa tai muussa hyvin tärkeässä. Mutta kun osa oppilaista ei osaa luetella edes persoonapronomineja oikeassa järjestyksessä, niin silloin kaikki on turhaa. Perusteluilta menee pohja. Miten niin matematiikan tuntimäärä peruskoulussa on ylimitoitettu? Se on riittävä, mutta ei suinkaan ylimitoitettu, kun ajatellaan koko ikäluokkaa. Kielten tuntimäärää kylläkin pitäisi tarkistaa ylöspäin ja hyväksyä se, että kaikki eivät voi oppia edes sitä määrää kieliä, mitä nyt on tarjolla. Valintaa tulee lisätä, mutta lopultakin pitää hyväksyä, että ruotsin kanssa on suuria motivaatio-ongelmia. Koulun pitää vastata ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin eikä vain palvella instituutiota, jonka RKP on ottanut erityissuojelukseensa. Hölmöintä olii viedä ruotsin opetus koskemaan alaluokkia. Siinä voidan leikkiä upporikast tai rutiköyhää. Kansa on noussut kapinaan.
Kyllähän me hyväksymme sen, että kaikki eivät opi kaikkea. Se näkyy todistusarvosanoissa.
Siihen, millainen tuntimäärä on tai millaisia opetusryhmiä syntyy, ei opettajalla ole juurikaan sanomista. Ei, vaikka näkisi, että nyt menee pieleen!
Näitä ruotsin kielen opiskelun motivaatio-ongelmia voidaan monissa tapauksissa kutsua myös asennevammaksi tai suorastaan laiskuudeksi. Sama problematiikka vallitsee myös joissakin muissa oppiaineissa, kuten liikunnassa, kemiassa, fysiikassa, englannissa...
Kyllä, koulun tulee vastata yhteiskunnan tarpeisiin. Tärkeimpänä siinä näkisin sen, että korjaamme kotikasvatusta siihen suuntaan, että syrjäytyneiden määrä ei enää jatkaisi nousuaan. Yksittäiset oppiaineet eivät ole niin oleellisia. Niistä voidaan vääntää kättä hamaan ikuisuuteen. Kodeista saatujen vaikutteiden tulosten korjaaminen on koululle ja sen henkilökunnalle erittäin suuri haaste ja siihen vastaamiseen tarvittaisiin entistä enemmän myös yhteiskunnan muiden toimijoiden aktiivisuutta sekä tavoitteiden samansuuntaistamista.