Isot varaajat on minusta aivan turhia.
Itselläni 2m3 varaaja, jota ennen latasin ja purin, vastukset kävi päällä sillointällöin jne... Nyt siirryin jatkuvaan lämmitykseen, kattilan vedonsäädin säätää lämmön ja tuli 24h/vrk, varaaja tasaa lämpöjä jos kattilassa lämmöt nousee täytön taikka putsauksen aikana, ja toisaalta jos tuli pääsee vähään niin varaajasta tulee lämpöä kunnes kerkiää lisäämään.
Mulle riittäisi ihan hyvin 500l varaaja pitelemään käyttövesikierukkaa ja vähän tasailemaan, minkä takia ihmiset ostaa isoja varaajia kun kattilan pesä toimii varaajana ja vedonsäädin säätää lämmön? Erillisessä lämpökeskuksessa (ja miksei talossakin jos pyhittää yhden huoneen asuinkerroksesta täytölle) voi käyttää jatkosiiloja, niin että kattilaan mahtuu isompi satsi kerrallaan.
Ihan turhaa polttaa pätkittäin ja sytytellä jne... kun voi polttaa koko ajan!
Itselläni 2m3 varaaja, jota ennen latasin ja purin, vastukset kävi päällä sillointällöin jne... Nyt siirryin jatkuvaan lämmitykseen, kattilan vedonsäädin säätää lämmön ja tuli 24h/vrk, varaaja tasaa lämpöjä jos kattilassa lämmöt nousee täytön taikka putsauksen aikana, ja toisaalta jos tuli pääsee vähään niin varaajasta tulee lämpöä kunnes kerkiää lisäämään.
Mulle riittäisi ihan hyvin 500l varaaja pitelemään käyttövesikierukkaa ja vähän tasailemaan, minkä takia ihmiset ostaa isoja varaajia kun kattilan pesä toimii varaajana ja vedonsäädin säätää lämmön? Erillisessä lämpökeskuksessa (ja miksei talossakin jos pyhittää yhden huoneen asuinkerroksesta täytölle) voi käyttää jatkosiiloja, niin että kattilaan mahtuu isompi satsi kerrallaan.
Ihan turhaa polttaa pätkittäin ja sytytellä jne... kun voi polttaa koko ajan!
Vastaukset 24
Vanhimmat
menee puuta aivan hemmetisti, jos jatkuvasti pitää tulia kattilassa, toisaalta pienellä kitupoltolla on nokipalon vaara, piippu pikeentyy ja piki kun syttyy palamaan, niin pahimmassa tapuksessa nokipalo hajoittaa koko hormin.
Parempi kunnon tohina 2-3 tunnin ajan, ja kattila kuumaksi, ja sitten tauko, laita mieluummin stokeri, jos haluat että on jatkuva tuli kattilassa.
Hienoa että joku jaksaa polttaa keväästä syksyyn koko ajan kun meillä riittää kertatulet viikkoon :)
Laskitkos kuinka paljon vaippapinta-ala kasvoi kun vaihdoit 2000 litran varaajan 500 litraiseen?
Itse vielä en ole nähnyt puolen metrin klapille sopivaa stokeria mutta kait sellaisenkin saksaliset keksivät heti itsenaivankyrvän jälkeen.
Toisaalta okt stokeriluokassa ollaan vieläkin pahasti hakoteillä kun kukaan ei ole puolittanut kattiloita. 10kw versiolla palaisi paljon puhtaammin kun polttoaikaa saataisiin kasvatettua pitkäksi ja jonkun 500-700 litran vesitilan kanssa hysteressin sopiviksi kesälläkin. Mutta tämä kehitystyö vaatii vielä monta takapaloa ennenkun toteutuu...
Niin,ei ole kehitelty vielä puukattilaa, jokka toimisi esim. 1....5kW teholla ja palaisi v ielä puhtaana.Tavallisen omakotitalon tehontarve lämmityskautena on vain 1....5 kW ja suurimmaksi osaksi n 2kW.Kesäaika on oma lukunsa.
Naapurissa on turvekattila ja se toimii juuri ja juuri ilman varaajaa, mutta puu on ongelmallisemi poltaa pienellä teholla.
PS.
Vedonsäätimen käyttö tässä tarkoituksessa tulisi "lailla kieltää".Tähän juuri liittyy mielikuva puun saastuttamisesta pienhiukkasineen.
En ole siis vaihtanut 2000l -> 500l varaajaan, totesin vain että sekin riittäisi kun kattilassa koko aika tulet.
Tosiaan kattila tervaantuu niin paljon että alaluukku ei lähde parin päivän polton jälkeen auki. Myös savupelti on niin jumissa ettei se liikahda milliäkään ja ohituspeltiä saa joskus kiskoa kunnolla jotta lähtee liikenteeseen.
Puuta menee jonkin verran, mutta uskon ettei juuri enempää kuin ladattaessa ja purettaessa varaajaa. ISO koivuhalko pelaa paremmin kuin pikkusilppu.
Vedonsäädin pelaa nimenomaan tässä käytössä todella hyvin, 5 asteen sisällä suurinpiirtein pysyy lämpötila, 95 molemmin puolin. Ei kai vedonsäätimellä ole muuta tehtävää kuin rajoittaa vetoa jos kattila lämpiää liikaa??
" Ei kai vedonsäätimellä ole muuta tehtävää kuin rajoittaa vetoa jos kattila lämpiää liikaa??"
----------
Jos kattilan suunnittelija on tietoinen puun palamisesta, niin hän ei suunnittele vedonsäädintä käytettäväksi kuin äärimmäisessä tilanteessa kattilan ylikuumentumiselta. Vedonsäädin toimiessaan..............a-i-n-a............ muuttaa palotapahtuman saastuttavaksi/epätäydeliseksi.
Jos/kun vedonsäädin muuttaa puun kaasuuntumista, niin samalla tulisi samassa suhteessa muuttaa toisioilman määrää,- joka on jo mahdoton yhtälö.
Siis kattilaa tulisi käyttää mieluimmin täydellä teholla ja erikoisesti samalla teholla,- jolloin toisioilman määrä/hapen riittä'vyys olisi oikea.Tämä täydellinen palaminen on mahdolista vain kattila yhdistettynä varaajaan.
Se taas on totta, miten vedonsäätimellä voi ohjata tarkoin kattilan lämpötilaa, mutta samalla,- kuten jo totesitkin, nin kaikki kattila hormineen on pien peitossa. Itse en uskaltaisi käyttää puukattilaa noissa olosuhteissa hormipalon vaaran takia.
joo ei se kituliekillä pala tuli kattilassa kovin hyvällä hyötysuhteella.
pitää vaikka nuotioo kaiken päivää, kyllä siinä saa menemään motin poikineen myös. Öisin pitää välillä saada joku tuuramaan, että pääsee itse nukkumaan.
niinku Ramatussa mainitaan jatkuava tuli öytä päivää paljon menee halkoja ja kova työ lämmittäjessä .
"oikeaoppisesti" tehty ilman varaajaa toimiva kattila palaa on-off periaatteella. Palamisilmaa annetaan
riittävästi tai ei anneta ollenkaan. lämpötila pysyy kattilatermostaatin säätämänä n: 80-90 c.
Termostaatti ohjaa joko vetoluukkua auki/kiinni tai puhallinta kytkemällä päälle tai pois.
Onkohan kellään vinkkejä miten perus vedonsäätäjän saisi muokattua tällaiseksi?
Tuo läppä täsin auki-läppä täysin kiinni-systeemi onnistu jonkinlasella sähkömagneetiojauksella? Poltintermostaatti vaan kattilan ko. yhteesen kiinni, sillä helppo ohjata sähkömagneetista komponettia, kun kattilan lämpötila nousee säädettyyn, niin öljypoltintermostaatti katkasee virran magneetista ja läppä pamahtaa kiinni, ehkä siinä kannattaa käyttää jonkinlaista painoa, joka tehostaa kiinnimenoa.
Niin, no tuollaisen termarin saa pintatermostaattina kattilalta lähtevään putkeen, joten se ei ole ongelma.
Minkähänlainen laite siihen sopisi ja liekkö kuinka hinnakkaita? Polttelen itse nimittäin vedonsäätimellä juurkin 2m3 varaajan kanssa, ja puuta menee paljon verrattuna Kespes-kattilaan ja samankokoiseen taloon siellä vielä korkeampi lämpötila huoneissa ja siirtokanaali. Kespeskattilahan pelaa puhaltimella ja termarilla.
Painoahan siinä ei erillistä tarvita, tipahtaahan se luukku kiinni kun ketju löysäksi menee, mutta vedonsäätimellä kun tosiaan tilanne on se, että kattilan lämpö kun laskee jonkin verran, alkaa nostamaan luukkua, ja sitten sulkemaan kun alkaa taas nousta, mutta sitten varsinkin kylmemmällä ilmalla lämmönnousu loppuu silloin kun luukku on vielä hitusen auki ja tällöin poltto on älytöntä kitupolttoa, savua tulee aivan älyttömästi, puuta menee ja paikat tervautuu.
Sitten jos lämpöä ei mene, on luukku kiinni ja piipusta tulee vain pieni sininen savunkiehkura ja puuta ei paljoa mene.
Tai itseasiassa, voisiko tilanne korjautua lisäämällä pelkkää painoa luukkuun?
Niin, että vedonsäätimen voimat ei riitä pitämään luukkua auki kunnes lämpö on laskenut tarpeeksi?
Pellinsäätömoottori taitaa olla oikealta nimeltään tämä sähköinen vedonsäädin.
Masinistipalstalla tuosta oli jotain juttua..
Lakassa ja kespesissä ensiö ja toisioilma menee saman "luukun" kautta. Kun veto katkaistaan, ei palaminen saa ilmaa. Monissa kattiloissa toisioilma menee eri reittiä ja sitä menee kattilaan vaikka vetoluukku olisikin kiinni.
Löytyi linkkejä:
http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=34718&postdays=0&postorder=asc&highlight=vetopelti%E4&start=20&sid=1f3fb706abc1ae773bc37789465c669f
http://www.belimo.fi/products.php?model=LF230
Jatkuvapolttoinen klapikattilahan on jo keksitty;
http://www.laka.fi/pdf/LAKA YHS-20.pdf
Ei tarvi varaajaa lainkaan, ei pala pienellä kituliekillä lainkaan, huono puoli on se, että pieni puuntilavuus, menee vain 33 senttiä pitkät puut, mutta toisaalta, pitemmät puut saattaisivat jumittaa.
Mikäli talossa on täysin varaava sähkölämmitys, on mahdollista hyödyntää monien energiayhtiöiden tarjoamaa yösähköä. Sen saatavuus on kuitenkin syytä varmistaa ennen lopullista sähkölämmitysjärjestelmän valintaa. Täysin varaava sähkölämmitys vaatii suuremman varaajan kuin vain pelkän käyttöveden lämmittävä varaaja.
jos jaksat istua jatkuvasti lisäämässä puita kattilaan niin ok.varaajan idea on kuitenkin vähentää lämmityskertoja kattilalla.jää aikaa muuhunkin.
Niin, no ei kattilaan tarvitse alvariinsa puuta olla tunkemassa vaikka koko ajan poltettaisiinkin.
Itseasiassa pärjään juuri yhdellä pesällisellä päivässä hyvälaatuista puuta nollakeleillä. Varatessa varaaja menee suurinpiirtein samanverran, mutta työtä on kyllä enempi (pitää sytyttää, käydä kääntämässä ohituspelti).
Tässä ideassahan se kattila on varaaja itse; lämpö ei varatakkaan suureen vesivaraajaan vaan lämpö varataan käytettävään polttoaineeseen eli halkoon jota poltetaan koko ajan lämmöntarpeen mukaan, mitä enemmän kattilavesi jäähtyy sen nopeammin halko palaa.
Toisioilmaluukut mulla on kyllä kiinni, jos ne on auki niin kattila pössäyttelee savua pannuhuoneeseen tasaiseen tahtiin ja uhkaa kuumeta liikaa.
kaikkialla. No voi hyvä tavaton. Tervasta päätellen sinun polttosi hyötysuhde taitaa olla vain 5-60.
Jos haluat jatkaa pien skrapaamista ja pannuhuoneessa muhjaamista, niin ole hyvä vaan ja jatka samaan malliin. Ideasi ei taida sopia järjestelmääsi.
En tunne lämmitystäsi, mutta miksi pitää kattilassa jatkuvasti 95ast.
On kait sitä parempaakin tekemistä kuin jatkuva lämmitys.
Faktaa tuhansista ok-taloista: kattila ja 2kuution varaaja.
- lämmitys: klapit kattilaan ja tulta pesään, latauspumppu päälle ja termostaatti hoitaa loput. Vedonsäädin toimii vain kuin varalaite. Veto ja toisio-ilma säädetty oikein.
- tunnin päästä luukut kiinni.
- seuraava lämmitys parin päivän päästä.
Kesällä lämmitys viikon välein. Kattilan hyötysuhde aina 90 pros.
- "tunnin päästä luukut kiinni".
Miten tuo mahtaa käytännössä toteutua??
Eli et poltakkaan puuta hyvällä hyötysuhteella?
Jos se varaajan lataus on oikein rakennettu ja toimii niin ei sen kattilan pitäisi liikaa kuumeta varaaja käytössä. Jos taas toisio ilmaa ei anneta niin tuskin toisiopalokaan toimii ja sitäkautta kattilan hyötysuhde on todella huono jonka takia puuta menee jollain kertoimella(1,5-3) todelliseen tarpeeseen verrattuna.
Eli oikeasti et osaa/viitsi säätää kattilaasi toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ja se harmittaa suuren puunkulutuksen lisäksi... :))
Tuolla lähellä olevassa "kattilatehtaassa" kehiteltiin kattila jossa vesitelavuus oli 2500 litraa. Aivan toimiva muuten, mutta kun puun poltto loppui oli huolehdittava tuo savupelti kiinni sillä tuo kuuman kattilan läpi virtaava ilma jäähdytti sen tosi nopeasti. Myös nuo lämmityksen alussa "kylmät" solapinnat pikeentyivät... Luopuivat moisesta kehitelmästä. Sama savupeltiin pätee kaikkiin kattiloihin, eli pelti kiinni pika-pikaa....
kuljen töissä liki 70 kilometrin päässä päivittäin. Lämmönlähteenä Arimax 60 alapalokattila ja 3000 l varaaja. Aamulla ennen työmatkaa puuta pesään ja tuli uuniin. Yksi täysi pesällinen riittää tuonne -25 asteen pakkasiin saakka vuorokaudeksi. Alle -5 asteen pakkasilla pesällinen joka toinen päivä. Viehän tuo alle kymmenen minuuttia lämmityskerta ja kattilan putsauspäivänä tuon 15 minuuttia. Kesällä lämmitys kerran viikossa lämpimän käyttöveden takia. Puun määrä kattilaan varaajan lämmön mukaan. Pitkä kokemus tämänkin on opettanut.
on käytössä tollanen jämä junior? eikä mitään varaajaa. automatti vedon säätöä ei oo koskaan käytetty ja alaluukulla sopiva veto. suntti yleensä täysin auki. lämpöä säädetään lähinnä puun määrällä. yöllä ei jaksa pitää tulta täytyy nukkua. jos kauemmaksi reissuun niin sitten lämmitys vastuksella.