En jaksa olla enää ihan täysillä uskomassa.
Toisinaan tulee tilanteita, joissa herkistelen uskonasioissa. Saatan kokea hetkellistä voimakasta uskonkaipuutta tms.
Kuitenkin tietynlainen juurettomuus ja yksinäisyys vaivaa mieltäni ja en jaksa ihan täysillä olla mukana tässä uskossa (uskomisenhan ei pitäisi olla laumasuoriutumista).
En tiedä itseasiassa enää, voiko minua edes pitää uskovaisena.
Elän kahden vaiheilla. Kumman tien valitsen?
Olen kallistumassa voimakkaasti uskon jättämisen kannalle.
En vain uskalla kertoa syvimpiä tuntojani. Liian vaikeeta.
Sen verran olen jo avautunut, että olen voinut kertoa sen, ettei mulla ole kaikki hyvin. Olen kyllin väsynyt.
Kertokaas, kuinka tässä toimin. Miten kannattaa toimia, jos päädynkin uskon kieltämiseen?
Toisinaan tulee tilanteita, joissa herkistelen uskonasioissa. Saatan kokea hetkellistä voimakasta uskonkaipuutta tms.
Kuitenkin tietynlainen juurettomuus ja yksinäisyys vaivaa mieltäni ja en jaksa ihan täysillä olla mukana tässä uskossa (uskomisenhan ei pitäisi olla laumasuoriutumista).
En tiedä itseasiassa enää, voiko minua edes pitää uskovaisena.
Elän kahden vaiheilla. Kumman tien valitsen?
Olen kallistumassa voimakkaasti uskon jättämisen kannalle.
En vain uskalla kertoa syvimpiä tuntojani. Liian vaikeeta.
Sen verran olen jo avautunut, että olen voinut kertoa sen, ettei mulla ole kaikki hyvin. Olen kyllin väsynyt.
Kertokaas, kuinka tässä toimin. Miten kannattaa toimia, jos päädynkin uskon kieltämiseen?
Vastaukset 47
Vanhimmat
Miksi kieltäisit sen missä on ainut todellinen turvasi? Maailman meret kuohuu, mutta Jumala kyllä pitää omistaan huolen.
(Mark. 4:22)
Kaikki kätketty on olemassa vain ilmi tuotavaksi, salassa oleva vain siksi että se tulisi julki. [Matt. 10:26]
>>> Miksi kieltäisit sen missä on ainut todellinen turvasi? Maailman meret kuohuu, mutta Jumala kyllä pitää omistaan huolen. >>>
Perkele. Köyhyyttä ja kitumista.
"Maailman meret kuohuu, mutta Jumala kyllä pitää omistaan huolen."
Miten noin rivoa kehtaat kirjoittaa, kun pienet lapset joutuvat vl-liikkeessä petojen seksiorjiksi.
niin vl-ystäväni sitä ihmettelemään, että Huovinen saattoi olla Thaimaassa seksituristina.
Olihan siellä vl:iäkin, minäkin tiedän pari. Eläpä höpötä!
Älä jätä seurakunnan yhteyttä äläkä ainakaan julistaudu epäuskoiseksi. Rupea etsimään henkilökohtaista suhdetta Vapahtajaan rukoilemalla ja tutkimalla sanaa. Jos vain käy seuroissa ja uskoo lauman mukana, ei voikaan olla muu kuin juureton olo. Vanhoillislestadiolaisuudessa on vikana, että ihmiset opetetaan lauman mukana kulkemiseen aivan kuin sielut sillä tavoin pelastuisivat.
juuri vanhoillislestadiolaisuudessa korostetaan omakohtaisen uskon tärkeyttä
pitäisikin paikkansa!
Tässä uskossa korostetaan seurakunnan merkitystä, mutta ei sen vuoksi, että vain laumassa pelastuisi, vaan, että seurakunnassa voidaan auttaa toinen toisiaan. Sanotaan, ettei yksin jaksaisi tehdä matkaa.
Seurapuheissa korostetaan myös voimakkaasti omakohtaista uskoa. Se, että vaikka tehdäänkin yhdessä matkaa, niin lopulta se on se omakohtainen usko, joka ratkaisee. Ei auta, jos ei usko samoin, mutta on silti porukassa mukana.
Itellä on ongelmana se, että väliin tuntuu, että tässä porukassa on mukavaa tehdä matkaa. Välillä vain kokee, ettei kuitenkaan oikein sovi tähän joukkoon.
Olen ollut nopea mukautumaan erilaisten porukoiden normeihin. Ikäväkseni olen saanut huomata, että on paljon vl-porukoita, joissa eletään toisin, miten seuroissa opetetaan.
Näissä minun ei ole helppo olla vahvana.
Toinen on sitten epäuskoiset, eli ei vl-porukat. Mä en jaksa antaa uskoni näkyä näissä porukoissa, koska en enää tiedä, täytänkö ihan täysillä vl:ien kriteereitä. Tästä johtuen maallinen kielenkäyttö yms. voivat olla herkässä.
Myös musiikki on yksi pahimpia houkutuksiani.
Tuntuu että moni asia on vähän hukassa sinulla. Puhut paljolti porukoista ja roolistasi niissä ja erilaisten porukan kriteereiden täyttämisestä. Sen sijaan et pohdi niinkään mikä on uskosi sisältö ja mitä se juuri sinun elämässäsi käytännössä merkitsee.
Puhut omakohtaisestakin uskomisesta kyllä, että onko sitä vai ei, mutta et ymmärrä lähestyä sitä muutoin kun, että uskooko todella samoin kuin porukka vai onko vaan mukana.
Mutta sitä omakohtaista uskoa pohtiessa pitää lähteä ihan omasta sydämestä ja sielusta ja siitä mitä se pohjimmiltaan haluaa uskoa.
"Sen sijaan et pohdi niinkään mikä on uskosi sisältö ja mitä se juuri sinun elämässäsi käytännössä merkitsee."
Totta kai noita asioita tulee pohdittua. Uskoni on kuitenkin nykyisin erityisen heikolla hapella.
Haluni olisi, että pääsisin sinne taivaaseen, jos se on olemassa. Ja välttää helvetin jos se on olemassa.
Mutta millä tavoin päästään taivaaseen? Nämä asiat erityisesti hiertävät mieltäni.
Nyt muutenkin, kun on tullut tehtyä ja kiinnyttyä moneen sellaiseen, mikä ei ole vl-uskon mukaan välttämättä ihan oikein. Ja järkeilen väliin myös paljon. Että onko sitä taivasta olemassakaan tms.
Voisiko sanoa, että olen pikemminkin agnostikko, kuin uskovainen..
Voih.. Jos sinulla on hyviä uskovaisia ystäviä, suosittelen ottamaan ongelmasi puheeksi heidän kanssaan.. Jos vain millään rohkenet.. Kysymykset taivaasta ja taivaaseen pääsemisestä ja yleensäkin kysymykset uskon asioista tuottavat NETISSÄ järjettömiä vastauksia. Voimia sinulle!
Tieks, että tää on ihan normaalia. Vaikuttaa uskovaisen nuoren (miehen) elämältä. Itse olen yli 50-kymppinen, vl, sinkku ja nainen joten monenlaista on nähnyt ja kuullut.
Yksinkertainen neuvo on se että nollaa tilanteen. (akku irti ja uudelleen käynnistys.) Tällä tekstillä tarkoitan sitä että, ainakin minulla on ollut elämässä tilanteita ja tulee olemaan jatkossakin, että pitää ratkaista mitä haluaa ja mihin pyrkii. Hylätä kaikki ulkopuolinen ja kuunnella oman sydämen ääntä. Jos sieltä nousee selvästi halu uskoa niinkuin ennenkin, niin noudattaa sitä. Ja jos oma sydän selvästi tyrmää uskomisen ja pitää jotain muuta tärkeämpänä niin voit vain todeta: ettei usko ole joka miehen.
" Olen ollut nopea mukautumaan erilaisten porukoiden normeihin. Ikäväkseni olen saanut huomata, että on paljon vl-porukoita, joissa eletään toisin, miten seuroissa opetetaan.
Näissä minun ei ole helppo olla vahvana.
Toinen on sitten epäuskoiset, eli ei vl-porukat. Mä en jaksa antaa uskoni näkyä näissä porukoissa, koska en enää tiedä, täytänkö ihan täysillä vl:ien kriteereitä. Tästä johtuen maallinen kielenkäyttö yms. voivat olla herkässä.
Myös musiikki on yksi pahimpia houkutuksiani. "
Sitten kun on yli 50 v., näkee asiat erilaisena. Yhtäkkiä on näin vanha kuin minäkin olen. 50 v. Toteaa, yli puolenvälin on eletty. Mikä oli elämässä tärkeetä, nyt se ei ole enään. Mitä oli elämässä kuvitteellista, nyt se ei enää ole tärkeää. Arvostu - ei ole merkitystä. Raha ja tavara - ei ole merkitystä. Mukavuus ja nautinnollisuus - ei mitään merkitystä.
Kannattaa valita oikein. Tässä iässä niitä valintoja sitten punnitsee. Toivoo että voisi elää, ne väärien valintojen ajat uudelleen, ja tehdä oikeat ratkaisut ja oikeat valinnat. Se vaatii vaan itsensä kanssa nöyryyttä (ei siis muiden ihmisten edessä nöyristelyä).
Kaikkea hyvää Sinulle ja elämääsi. Niinkuin Sinä uskot niin Sinulle tapahtukoon.
yhteis omatuntoo ja samaa mieltä meillä korostetaan jakuuliaisuutta seurakunnalle.
Mihin sitä omaa uskoa tarvitaan se on muiden uskojen oppia!.
Näin se olen seuroissa ymmärätänyt
Tartuit todella VL periferiaan,,,, -En jaksa olla enää ihan täysillä uskomassa.
Ei sitä ihminen kaikkea kestä.
Miellä kristityillä tilanne on vallan toinen. Me seuraamme Jeesusta Kristuksena, Messiaana ja Herrana ja OLEMME ENANEET ISTEMME HÄNELLE. Olemme ottaneet kasteen Häneen, joten olemme saaneet UUDESTISYNTYÄ. jolloin tämä uusi ruumis on yhteinen.
Mitään tuolloisia ihmisen ponnistuksia ei todella tarvitse.
Toisaalta, Mihin olet uskomassa? Ei se selviä, mutta kun kerrot; - uskomisenhan ei pitäisi olla laumasuoriutumista!
Ei PITÄISI, joten se teillä on kuitenkin sitä, SUORITTAMISTA.
Voin todella rauhoittaa, elä suorita, vaan etsi Kristus, suoritus muuttuu iloksi, HÄN ON TIE TOTUUS JA ELÄMÄ. Se ei lahkoja sääntöineen tarviste.
Kirjoitat; Toisinaan tulee tilanteita, joissa herkistelen uskonasioissa. Saatan kokea hetkellistä voimakasta uskonkaipuutta tms.** Kysymyksessä on tietämättäsi Jumalan kutsu POIKAANSA, ei kutsu SRK;hon.
Jeesus en sanoo selvästi (Joh. 6:44) Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.
Ei SRK sinua vedä, vaan Jumala ja ei SRK;lle vaan Jeesuksen syliin. Antaudu siihen, niin kaikki järjestyy.
Kirjoitat; Kuitenkin tietynlainen juurettomuus ja yksinäisyys vaivaa mieltäni ja en jaksa ihan täysillä olla mukana tässä uskossa (uskomisenhan ei pitäisi olla laumasuoriutumista). ** Ihminen on juureton, ilman Messiasta.
En tiedä itseasiassa enää, voiko minua edes pitää uskovaisena. ** Niin, keneen?
Elän kahden vaiheilla. Kumman tien valitsen? ** Mitkä ne tiet sitten mielestäsi ovat.
Olen kallistumassa voimakkaasti uskon jättämisen kannalle. ** Minkä uskon? Ethän sinä puhu muuta kun VL yhtydestä?
En vain uskalla kertoa syvimpiä tuntojani. Liian vaikeeta. ** Etsi sellainen, joka on Jeesuksen ihminen, uskoudu Hänelle.
Sen verran olen jo avautunut, että olen voinut kertoa sen, ettei mulla ole kaikki hyvin. Olen kyllin väsynyt. ** Ei ole kummakaan. Mieti mitä teet.
Kertokaas, kuinka tässä toimin. Miten kannattaa toimia, jos päädynkin uskon kieltämiseen? ** Minkä uskon?
Kes.
"Ei SRK sinua vedä, vaan Jumala ja ei SRK;lle vaan Jeesuksen syliin. Antaudu siihen, niin kaikki järjestyy.
Olen kallistumassa voimakkaasti uskon jättämisen kannalle. ** Minkä uskon? Ethän sinä puhu muuta kun VL yhtydestä?
En vain uskalla kertoa syvimpiä tuntojani. Liian vaikeeta. ** Etsi sellainen, joka on Jeesuksen ihminen, uskoudu Hänelle."
Poimin muutaman pätkän Kesitaksen kirjoituksesta vielä yhteenvedoksi.
Vaikka olen tuosta Jeesuksen uhrauksen merkityksestä armon edellytyksenä kriittisesti tänne kirjoittanut, täytyy sanoa, että nuo olivat hienoja lauseita! Kyllä Jeesuksen "sylin" kautta löytyy tie "Isän" luo.
kun taas ANNAT VÄÄRÄN TODISTUKSEN LÄHIMMÄISESTÄ
- Kes ei juo, eikä polta, kuten lestat
- Kes ei ole hellari
Kaikkea se saatana teillä teettää
jusukka pikkupienissään taas kirjoittelee "OLEMME ENANEET ISTEMME HÄNELLE"
OLEMME ENANEET ISTEMME HÄNELLE
seuroihin. Ei se taivaspaikkasi varmistu täällä vl haukkumalla ja hellareiden kokouksissa kulkemalla vaikka kuinka sanot herran olevan sydämessä
sinulta on unohtunut ne kertomukset Maikkulan raitilla alasti juoksevista vl lapsista ja se päiväkoti tarina
ne jutut. Kesitas tosin käytti silloin nikkiä kempelainen. Kirjoitusvirheet ja kielenkäyttö on säilynyt ihan samanlaisena. Samoin Jeesuksen ottamisen sydämeen niin sen jälkeen voit tehdä mitä vain kun olet "oikein uskossa" jussin mukaan.
kieltä vai onko sinua "siunattu" kielillä puhumisen lahjalla. Mahdat olla melkoisen suuri ja mahtava mies kun ihan kieliä osaat.
http://areena.yle.fi/video/1600704
Katso syntisin silmin ohjelma:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=100&t=644&a=1708
Meno olisi edelleen ihan samanlaista, mutta piispa Juva ärähti vl-liikkeelle hoitokokouksista.
Ainoa turva siis on, että vl-liike kuuluu kirkkoon.
Tässä tulee taas arkkipiispa Juvan roolista ihan liian suuri. Kyllä havahtuminen syntyi vl-liikkeen omassa piirissä, lopulta suuri enemmistö tajusi että on menty liian pitkälle.
"Syntisin silmin" ei anna juuri minkäänlaista kuvaa 2010-luvun vanhoillislestadiolaisuudesta.
antaa ihmiselle kaksi tietä:siunauksen ja kadotuksen. Vapaasti valita.Mutta kehottaa, että valitse siis siunaus !
tarkemmin? Missä siellä.
saa sinut voimaan pahoin ja tunnet yksinäisyyttä, jätä se !!!
Ei sinun tarvitse uskoa jumalaan jättää, ei se ole sama asia
Ryhmät ja kirkot ovat ihmisten turvattomuudesta johtuvia saarekkeita jossa elää
hengellisesti heikot. Lue raamattua ja erkane siitä ikävästä joka saa sinuat tuntemaan pahaaoloa
Minä sanon että älä täältä internetistä, varsinkaan Suomi24:n keskustelupalstoilta, hae ratkaisua siihen, kumman tien valitset, kaidan vai lavean..
Sillä paha pesii täällä, ihmiset yrittävät saada sinua jättämään vanhoillislestadiolaisuutesi koska ovat syystä tai toisesta katkeria vl-väelle!
Koita rohkaistua. Rukoile voimaa Jumalalta. Netissä on vaikea saada hyvää apua.. Oikeassa elämässä se on helpompaa, rukoile että saisit voimaa puhua kipeistä asioista, tuntoasi vaivaavista asioista.. Eikö olekin monesti ihanaa olla uskomassa, olettaisin niin? Toisinaan se on rankkaa.. Kuitenkin maailman pilkan alla eläminen on sen arvoista että se kannattaa ja siitä saa ihanan palkan taivaassa..
Kokemuksen syvällä rintaäänellä kerrottaessa suurin osa vl-väestä on luotettavaa, joille voit huoletta kertoa vaivoistasi, pyri ylittämään kynnys joka sen yrittää estää!
Voimia sinulle!
että siellä "oikeassa elämässä" kuin myös täällä keskustelupalstalla "keskustelut voivat mennä ns. aivopesuksi
jota ns. karismaattiset henkilöt käyttävät oman totuutensa pakkosyönnä heikoille ja epäileville ihmisille.
Heidän suunsa puhuvat ulkoaopittuja fraaseja ja oma-aajttelu on kielletty vetomalla omiin/ryhmän raamatun tulkintoihin.
Parempi on mennä ns. "erämaahan" (vertaus) ja itsekseen keskustella/rukoilla johdatusta Jumalata kuin kuunnella vajavaisten selostuksia.
"keskustelut voivat mennä ns. aivopesuksi jota ns. karismaattiset henkilöt käyttävät oman totuutensa pakkosyönnä heikoille ja epäileville ihmisille."
Ei sen tarvi olla mikään SRK:n puheenjohtaja joka vastaa sinun kuvauksiasi, vaan ihan tavallinen vl. Vaikkapa joku opiskelukaveri. Tai työkaveri. Itse lukioaikana paljon juttelin vl-nuorten kanssa, ihan loogista heidän ajattelutapansa olivat. Minulla ei ole mitään heitä vastaan, annan heidän olla. Ei heilläkään mitään ole minua vastaan.
Niin, toiselle on parempi mietiskellä yksinään ja toiselle Jumalaan uskovien kanssa. Ei siinä mitään.
vaikkei lestadiolaisessa uskonyhteisössä jaksakaan elää. On muitakin teitä kuin ainoastaan lestadiolainen usko tai maailma. Etsi sellaista kristillisyyttä ja uskoa, jossa saat levon ja rauhan. Turvaa Jumalaan, älä ihmisiin. Koettele kaikki ja pidä vain se mikä on hyvä.
Ja eihän tuo onnistu kuin syntejä pois panemalla! "Älä pane armoa pois, pane vain syntejä pois!"
Ei uskonasioissa tarvitse niuhottaa. Omakohtaisesta uskostahan on kyse pelastumisessa!
no joka tapauksessa kysyn voinko olla mukana siten että sanon vain et omakohtainen uskoni on minulle tärkeä ja en ole kiinnostunut työvuoroista ynm. talkoista haluan vain olla uskossa. Riittääkö vai pitääkö myös "suoritaa" jotta on oikealla tavalla = kelpaa uskovaiseksi.
On nimittäin alkanut tympäseen kaikki duunit muutenkin olen mieluummin rauhassa itsekseni enkä kaipaa ympärilleni hälinää ja meteliä.
Aika näyttää saanko olla rauhassa..
Itseäni myös tympäisee kaikki talkoot, kyyditykset, keittiövuorot jne joihin tuntuu olevan puolipakollista mennä olit missä kunnossa tahansa ja työpäivän jälkeen kuinka väsynyt tahansa. Minä myös pidän rauhallisesta elämästä ilman meteliä, kun työkin on ihmisten kanssa työskentelyä. Vapaa-ajalla kaipaa rauhaa, rauhoittumista. Ymmärrän sinua paremmin kuin hyvin.
Olen alkanut karsimaan menoja, vapaaehtoiseksi en ala mihinkään. Puhelimeen ja viesteihin en aina vastaa. Olen miettinyt, että ehkä en pääse näistä duuneista eroon muuta kuin jättämällä tämän yhteisön. Toki jättämiseen olisi muitakin syitä.
kyllä niistä ry:n kahvitus ja keittiövuoroista voi kieltäytyäkin. parasvalinta omalta kohdaltani on ollut, etten ole itseäni sotkenut näihin talkoovuoroihin. ja olen jäävännyt itseni myös muiltakin tarjotuilta ry:n tehtäviltä.
Hei,
vastaavanlaisia tuntemuksia minullakin oli ennenkuin tein ratkaisun. Ymmärsin vihdoin, että vanhoillislestadiolaisesta yhteydestä irtautuminen ei tarkoita uskon kieltämistä. Ymmärsin vihdoin, että tuo vanhoillislestadiolaisen elämästä luopumisen kytkös uskon kieltämiseen on vain sen aivopesun tulosta, jota meille on syötetty lapsesta saakka. Jos vanhoillislestadiolaisuus olisi oikeasti ainoa oikea usko, siitä olisi selkeä maininta raamatussa. Myös niistä meikkaus, ehkäisy, alkoholi, jne kielloista ja synniksi nimeämisistä olisi selkeä maininta raamatussa. Vain muutamia mainitakseni. Epäkohtia on liikaa.
Niin, jätin sitten vanhoillislestadiolaisen elämän vuosia sitten. Sen jälkeen elämä on ollut todella onnellista. Mitään sellaista, millä sinuakin pelotellaan maailmallisista vaaroista, ei tapahtunut. Päinvastoin. Löysin todellisia ystäviä. Niitä ystävyyksiä ei rasita mikään oppi tai ismi, vaan ystävyys tulee aidosti sydämestä.
Voimia sinulle ratkaisun tekemisessä, oli se mikä hyvänsä!
jos väitteesi pitäisi edes hitusen paikkaansa et olisi tällä sivustolla kirjoittelemassa. Et edes katsoisi tänneppäin.
että täällä kirjoittelevat ex-vl:t olisivat tulossa takasin vl-liikkeeseen.
No, siinä kyllä erehdyt.
Täällä kirjoittelemme siksi, koska meillä on paljon sukua ja ystäviä vielä vankina vl-liikkeessä.
Onko kaikilla sukulaisilla nettiyhteys suomi24.ään ?
"Täällä kirjoittelemme siksi, koska meillä on paljon sukua ja ystäviä vielä vankina vl-liikkeessä. "
Öö? Yritätkö väkisin saada heitä jättämään uskonsa? On siinäki yhenlainen.. Anna heidän olla rauhassa..
Miksi SINÄ katselet tännepäin? Miksi kirjoittelet täällä? Onko sinulla kaikki hyvin?
Jos on syntynyt, elänyt ja kasvanut lestadiolaisuudessa, juuriaan ei voi unohtaa eikä niitä tarvitsekaan. Se että "nyt on hyvin", ei tarkoita sitä, ettei vanhoista tai vaikeista asioista saa puhua.
Vaikuttaa siltä, että olet saamassa lähtemisen armon vl-liikkeestä. Eli tilanne on kohdallasi hyvä. Nyt vaan etsit jonkun ei-suorituspohjaisen uskonyhteisön, jossa sinun ei edellytetä koko aikaa olevan uskomassa, vaan saat vapaasti elää uskossa Herraasi ja vapahtajaasi.
Ei sinun uskoasi tarvii jättää. Jätä se seura, joka sinua vainoaa ja vahtii. Poistu paikalta, vaikka he sinut sitten kivillä viskovat ja hylkäävät. JUMALASI EI SINUA HYLKÄÄ, JOS NIIN TAHDOT.
Sovittele itsesi "normaaliin elämään" ilman sinua varjoistavilta ahdistajiltasi. Muista rukoilla, se auttaa.
Älä mene sinne missä sinua ahdistaa. Et ole sen syntisempi kuin kukaan muukaan. Kaikki olemme kiusauksien alla. Ei kaikkea voi laskea synniksi.
http://areena.yle.fi/haku//uusimmat/hakusana/alamaailma
Sarja jatkuu..
Ukonnot ovat jakaneet maailman uskoon ja ei uskoon, vaikka kyse on samasta asiasta, sillä usko syntyy epäuskosta ja epäusko uskosta, joten sillä ei ole mitään merkityst uskooko vain ei
Totuus ei ole uskon asia ja jos oletamme sen olevan, niin silloin se ei ole totuus, joten kun uskotaan ja asetetaan kysymys jumalan olemassaolosta niin se on mieletön kysymys.
Vasta kun kaikenlaibnen usko päättyy, nii voimme nähdä mikä on totuus tässä asiassa
Joten aloittajan ei tarvise kuunnella kenenkään neuvoja vaan kuunnella sisimpänsä tuntoja, sillä kaikki mitä on on sisällämmme, ulkopuolella on vain aikaa ainetta
Me olemme osa kaiken lähdettä ja on materiasta syntyneen erillisyyden harhan, ego perisynti ym. takana, jote n totuus löytyy sisältämme joten sitä ei tarvitse etsiä mistää ulkopuolelta, uskonnoista, aatteista ym.