Useimmat meistä sanovat reteästi kyllä. Tähän ikäluokkan kuuluvat saarnaavat myös rehellisyydestä ja siitä,että ovat ehdottoman luotettavia ja että edellyttävät näitä ominaisuuksia kaikilta muiltakin. Sehän on mahdotonta ja kuuluu sarjaan sosiaaliset valheet.
Netissä on toisin. Täällä harvempi vastaa sanoistaan eli kirjoittamistaan sanoista. Emme tiedä, kertooko aloittaja tai kommentoija satuja, huvitteleeko muiden tunteilla vai jeesusteleeko, mikä on varsinkin naisten tapa. Oletko miettinyt, miksi netissä tilaisuus tekee varkaan eli pahantahtoisemman kuin henkilö luonnossa on? Miksi me normaalielämässä kykenemme sublimoimaan negatiivisia tunteitamme, mutta netissä emme? Onko sinulla tarve näytellä rooleja? Minulla ei ole, koska pelkään sekoavani lopullisesti, jos yritän olla muuta kuin olen.
Pitäisikö nimittelijöihin tarttua heti kiinni eli ilmoittaa poliisille? Tälläkin palstalla liikkuu niitä, jotka mielellään tuomitsevat jonkun milloin hulluksi, milloin portoksi, milloin mitäkin. Ilmeisesti he eivät vieläkään tajua, että nimittelyt voivat tulla kalliiksi. Onko matala koulutustaso tekijä, joka mahdollistaa holtittoman kirjallisen käyttäytymisen vai onko kysymys enemmän persoonallisuuden häiriöistä? Kuitenkin yli kuusikymppisen pitäisi jo pystyä hillitsemään itsessään lainvastaista käyttäytymistä tilanteessa, jolloin vastapuolta ei näe eikä tunne. Emme yleisillä paikoillakaan saa sanoa mitä tahansa vastaantulijoille rangaistuksetta. Onko hahmo- ja roolileikkiminen netissä valehtelemista? Luotatko nikkien välittämään persoonallisuuskuvaan jostakin henkilöstä?
Vastaatko sinä teoistasi, jos oikein silmiin katsotaan? Vai onko niin, että piilosta saa huutaa mitä tahansa ja leikkiä millaista tahansa, kunhan ei jää kiinni? Aihe ei todellakaan kumpua mistään kostonhalusta, kateudesta tai katkeruudesta tai siitä,että minulle henkilökohtaisesti olisi joku sanonut jotakin tms. Se tuli mieleen, kun silmäilin erinäisiä raivonilmaisuja ja toisaalta puolusteluja, että onpas hyvä,että täällä saa purkautua. Pitäisikö nettisolvaamisista tehdä enemmän rikosilmoituksia? Auttaisko se mitään?
Netissä on toisin. Täällä harvempi vastaa sanoistaan eli kirjoittamistaan sanoista. Emme tiedä, kertooko aloittaja tai kommentoija satuja, huvitteleeko muiden tunteilla vai jeesusteleeko, mikä on varsinkin naisten tapa. Oletko miettinyt, miksi netissä tilaisuus tekee varkaan eli pahantahtoisemman kuin henkilö luonnossa on? Miksi me normaalielämässä kykenemme sublimoimaan negatiivisia tunteitamme, mutta netissä emme? Onko sinulla tarve näytellä rooleja? Minulla ei ole, koska pelkään sekoavani lopullisesti, jos yritän olla muuta kuin olen.
Pitäisikö nimittelijöihin tarttua heti kiinni eli ilmoittaa poliisille? Tälläkin palstalla liikkuu niitä, jotka mielellään tuomitsevat jonkun milloin hulluksi, milloin portoksi, milloin mitäkin. Ilmeisesti he eivät vieläkään tajua, että nimittelyt voivat tulla kalliiksi. Onko matala koulutustaso tekijä, joka mahdollistaa holtittoman kirjallisen käyttäytymisen vai onko kysymys enemmän persoonallisuuden häiriöistä? Kuitenkin yli kuusikymppisen pitäisi jo pystyä hillitsemään itsessään lainvastaista käyttäytymistä tilanteessa, jolloin vastapuolta ei näe eikä tunne. Emme yleisillä paikoillakaan saa sanoa mitä tahansa vastaantulijoille rangaistuksetta. Onko hahmo- ja roolileikkiminen netissä valehtelemista? Luotatko nikkien välittämään persoonallisuuskuvaan jostakin henkilöstä?
Vastaatko sinä teoistasi, jos oikein silmiin katsotaan? Vai onko niin, että piilosta saa huutaa mitä tahansa ja leikkiä millaista tahansa, kunhan ei jää kiinni? Aihe ei todellakaan kumpua mistään kostonhalusta, kateudesta tai katkeruudesta tai siitä,että minulle henkilökohtaisesti olisi joku sanonut jotakin tms. Se tuli mieleen, kun silmäilin erinäisiä raivonilmaisuja ja toisaalta puolusteluja, että onpas hyvä,että täällä saa purkautua. Pitäisikö nettisolvaamisista tehdä enemmän rikosilmoituksia? Auttaisko se mitään?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minulla ei ole tarvetta näytellä rooleja. Kirjoitustaitoni on huono, pelkään että pilkut on väärissä paikoissa ja yhdyssanat kirjoitan erilleen. Koulutustasoni on huono. Roolileikeissä täällä täytyy osata kirjoittaa.
Osaan tunnistaa ja lukea täällä roolileikkijöitä. Joillekin se voi olla pelastus ja tarkoitus elää. Se on pienestä kiinni.
Osaan tehdä, tai oikeastaan, olen osannut tehdä paljon muita asioita elämässäni, kun kirjoittaminen, ja näin olen selviytynyt eläkkeelle saakka.
Jos täällä tuntee tulleensa solvatuksi, onko antanut itse aihetta? Onko pakko jatkaa ?
sitä, mitä ensin muille antaa.
Kun tarpeeksi kettuilee, saa kettuilua osakseen.
Itse olen takarivin Taavi, en hauku, enkä ole tullut haukutuksi.
minäkin ollut. Hyvää huomenta olen toivottanut palstalla.
Huomenen toivottaja joka sait siitä niin ilkeästi moitteita kun yksi huomenpalsta vei ´liikaa tilaa´ ?
Ihan kuin musiikkipalstakin oli pitkään kirottu _)) Linkitykset kirottiin maan alle jne...
Nythän ne ovat jokapäiväisiä.
Sinua jos nyt oikassa olen olen kaivannut, ja kävin siellä sivuillasikin vaan et ole itse siellä ollut aikoihin.
Myös itse itseni poistanut nicci vahvuudesta.
mutta vastaan kuitenkin, kun en päässyt aikoinaan vastaamaan. Jollen muusta syystä niin kohteliaisuudesta, kun joku on viitsinyt kommenoida.Solvatuksi netissä pääsee helposti eikä siihen aina tarvitse itse antaa aihetta. Kirjoitteluni aikana tällä palstalla on pistetty matalaksi monta todella miellyttäävää kirjoittajaa ihan syyttä ja luultavasti vain siksi, että he osasivat käsitellä asioita fiksusti. Kaipaan edelleen esimerkiksi nikkiä tinat, jolla oli aikoinaan hyviä aiheita. Ovat sitten poistuneet, kun takki tuli täyteen. Olet tietysti oikeassa siinä,että suukopua ei kannata jatkaa vaan niellä. Mutta moniko malttaa sen kestää? Mielestäni selkeästi solvaavaan nimittelyyn (huorittelu yms.) pitää puuttua, koska Suomi on ainakin toistaiseksi oikeusvaltio.
En välttämättä tunnista heti roolileikkien harrastajia. En tajua, mikä sellainen tilanne voisi olla, jossa on pakko esittää muuta kuin on. Tunnustan suoraan,että pidän roolileikkien esittämistä tietynlaisena valehtelemisena, jollei muille niin ainakin esittäjälle itselleen, mutta tästä asiasta kukin voi olla mitä mieltä ikinä haluaa. Enhän tunne taustoja, jolloin olisi tarve olla joku muu, koska eteeni ei sellaista tilannetta ole tullut.
Kirjoittanut olen työkseni ja huvikseni, joten olisin melkoinen tumpelo, jollen vieläkään osaisi edes jotenkin kirjoittaa. Välimerkkejä ja oikeinkirjoitusta paljon tärkeämpiä ovat on tyyli ja sävy sosiaalisessa mediassa. Sinulla on hyvä tyyli ja äänesi vaikuttaa aidolta. Se on paljon.
Tässä aiheessa on paino sanalla vastuu ja kun nyt katselen tätä menoa, jossa vanhat tädit jahtaavat nuoria poikia tai tyttöjä ja esittelevät itseään valokuvin vaatteitta ym. - se tuntuu pahalta, nimittäin vastuun puuttuminen. Samoin muustakin vanhemman väen huvittelusta, joka tuntuu olevan yhtä viinan kanssa läträämistä. Me kuitenkin olemme esimerkkejä hyvässä ja pahassa, ei vastuu tekemisistä mihinkään häviä, mutta niin monet tuntuvat heittäytyneen täysin holtittomiksi, kun on lupa tehdä ja ottaa. Pelkään, että kun avokkuutemme nuorison silmissä hävitämme, meidän on entistä vaikeampaa perustella, miksi meitä pitäisi sietää, hoitaa ja ehkä tykätäkin. Jos itse olisin nuori, minulla alkaisi olla vaikeuksia noissa kaikissa kohdissa. Noh, tämä tästä ja nyt on pakko lähteä asioille.
Yksitoista kysymystä.Mistähän alkais vastailun?
Käsitykseni on että elävässä elämässä rehellisyys ja vastuu omista tekosista vähenee nuorempiin ikäluokkiin mentäessä.
Kellon tuntemus heikkenee ja työhön liittyvä vastuuntunto alkaa olla harvinaista.
Näillä palstoilla provokatooriset ja mielikuvituksen kirvoittamat hengentuotteet ovat suolana meille tosikoille.
Toisten haukkumista en ymmärrä mutta en ole niitä juurikaan lukenut. Kun alkaa haiskahtaa sellaiselta niin vaihdan toiseen aiheeseen.
Rikosimoitukset ovat mielestäni räikeää liioittelua!
Omasta mielestäni olen elämässäni vastannut teoistani.
Muutaman kerran raastuvassakin ja kerran hovia myöten.
Kokemukseni eivät vahvistaneet käsitystäni oikeuslaitoksemme toiminnasta.
Näillä keskustelupalstoilla minun olisi turha yrittää naamioitua.
Ainakin muutama tuttavani on nähnyt nimimerkkini läpi joten, jos sortuisin asioiden vääristelyyn niin käry kävisi heti.
Jonkun, käsittelyssä olevaan asiaan liittyvän seikan unohtaminen sallittakoon minullekin.
Täällä en ole havainnut, jotakin poikkeusta lukuun ottamatta, henkilööni kohdistuvaa moittimista.
Toisaalta, täällä suhtautuisin sellaiseen samoin kuin oikeassa elämässäkin.
Sehän on vain sinun mielipiteesi!
On aina kiinnostanut tuo "vastuun ottaminen". Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Onko se sitä, että myöntää tehneensä jotain ja pyytää anteeksi?
Sanon nyt sinulle: olet törppö ja otan vastuun tästä kirjoituksestani.
Saat tulla silmiin katsomaan, mutta mitä vaikutusta luulet sillä olevan?
Vaivunko ikuiseen häpeään ja sirottelen tuhkaa päälleni?
Tuleeko sinulle parempi mieli kun olen naamakkain saanut minulle kertoa, että väärin olen sanonut?
Vai tarkoittaako se mielestäsi sitä, että moisten kirjoittaminen pitää lopettaa?
Nimittäin sitä luulen sinunkin tarkoittavan.
Lopeta sananhelinä ja ala kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä.
Moielestäni ilmaisuissa on eroa.
Olet törppö!
Mielestäni olet törppö!
Saattaa olla pilkun halkomista mutta käsitteistössäni ensimmäisessä sanoja asettuu kaikkitietäväksi tuomariksi.
Jälkimmäinen ilmaisee sanojan sen hetkisen mielipiteen.
Anteeksipyyntö saattaa olla vastuun pakoilemista.
"Sori vaan! Enhän minä nyt tosissani".
Mielestäni vastuun ottamista on myös valmius uusiin päätöksiin ilman tuhkakylpyä.
Jossakin tilanteessa on ollut jostakin suoraselkäisesti jotain mieltä.
Kokemusten ja/tai uuden tiedon kerryttyä voi niiden perusteella tehdä uusia päätöksiä ilman hirvittävää katumusta.
Tämä tuntuu olevan vaikeaa.
Tyhmä itsepäisyys on mielestäni enemmänkin arkavarpaisuutta kuin suoraselkäistä vastuun ottamista.
Vastuun ottava henkilö on toiminut kullakin hetkellä käytössä olleen tiedon peruteella pohjaten ratkaisut omaan arvomaailmaansa valmiina tarkistamaan kantansa.
Kaikissa niistä on paljon minua. Entinen maailman meno on mennyt sillai vinksalleen että kaikesta siitä mitä koulu on minulle opettanut, ei nää saa sanoa Suomalaisen-suoraan.
Sahdin toimivuudesta joutuu vähän himmaamaan, jos se on tullut ostettua valtion monopoliliikkeestä.
Kuvatkoon tämä tätä uutta maailmaa.
Entisaikaan saattoi huoletta sanoa että Möttönen myy Sahtina pashanjuoksetetta, tai Lötjösen Pontikassa on silkkaa sikunaa.
Mutta minä liioittelenkin hyvin, moniin kirjoituksiini laitan tahallista kärjistystä.
Oikeastaan useinkin.
Suorasanaisesta Suomesta on tullut keksittyjen korvikesanojen Suomi.
Olen kuitenkin siitä iloinen että merkittävä osa nykynuorisostamme ei vielä ole koulutettu näytteleväksi nuorisoksi.
V-sana kajahtaa vielä yhtä pontevasti kuin minun aikani hel-per-saa.
Ja on hyvä että "pensasneuvostoliitolainen" ei ajastani levinnyt laajemmalle.
Kyllä minä vastaan itsestäni Poliisinkin edessä, kunhan Poliisi on Suomalainen.
H.
.. sanoistani, olen tottunut aina niin tekemään. Esimiehenä olen joutunut vastaamaan myös muiden sanoista ja tekemisistä.
Nythän on tehty väitöskirja internetin kansainvälisistä keskusteluryhmistä. Sain lukea otteita siitä, aika mielenkiintoista. Väitöskirjan tehnyt Robert Arpo piti nimimerkin suojaa erittäin vahvana.
" Omalla nimellä tai omilla kasvoilla ei vastaavaa sisältöä kehdattaisi laukoa. Verkkokeskusteluissa päästään hänen mukaansa eroon sellaisista sosiaalisen käyttäytymisen normeista, jotka ovat voimassa verkon ulkopuolella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi suoranaista häiriköintiä keskusteluissa, muiden nimimerkkien mollaamista ja äärilaitojen mielipiteitä."
Lainaus Matti Hilskan artikkelista/ESS
Kuullostaako tutulta?
aika laajaan kyselyyn netiikasta (netti-etiikka).
Viittasin siihen että netissä kaikki media kyselee mielipiteitä, niin Nykäsestä kuin Niinistöstäkin.
Kerroin olevani nimimerkki-myönteinen siksi, että omalla nimellä vastaaminen ei tuo esiin oikeita ajatuksia.
Hupaisaa on katsella katuhaastatteluja jostain tietystä aiheesta.
Netissä ei ole käytössä ynähtelyt ja yskähtelyt:
Öööhh.. tota noin.. en mää, niinku sillee..mutta...
Tutkimuksien mukaan, työpaikka Extranetissä loppuivat, aiheellisetkin kritiikit kuin seinään, kun oli pakko laittaa oma nimi esiin.
Haluttu sensuuri on helppo saada aikaan, vaatii vaan kirjoittajan oman nimen.
Missä sitten kulkee se raja? Jokaisen omassatunnossa, oletan.
Mutta pitää muistaa että jos haluaa todellisia mielipiteitä, pitää kestää myös lapsellisten pashanheitto.
Ja siinä mukana pitää kestää myös ikäviäkin kommentteja.
Nimellä haukkuminen tai tunnistettavasti haukkuminen ei ole oikein, mutta ominaisuuksien haukkuminen ja niihin liittyvät asiat ovat.
Aina voi sanoa että Anna Mutanen lauloi pashasti, mutta ei voi sanoa että Anna Mutanen oli pasha jo syntyessään.
Abdullahia ei saa sanoa pashaksi, mutta edustamaansa elämänmuotoa voi, mutta aina pitää yrittää perustella. Lonkalta heitetty loka ei ole oikein.
H.
..ja hyvin perusteltu. Olet sisäistänyt ;-).
meillä ole mitään mahdollisuutta vastata teoistamme Äiti-Maalle!
Olet nyt epäilyksenalainen, epäilen että että et ole tutustunut kirjalliseen tuotantooni riittävän syvällisesti!
:)
H.
oli aikanaan kaunis ajatus, mutta taisi koskea vain jotain valittua kansaa, kuten Skandinaaveja.
Joku meni siinä pieleen.
Henry VIII oli viisas mies, hän katkaisi yhteydet kaikkeen turhanpäiväisiä kaakattavaan.
Ja niin on kansansa viisain jälkeläinen tehnyt aloitteen jolla viisaat kansat tukeutuvat meren eristävään vaikutukseen.
Johtakoon, tulevaisuudessa, meitä "Scankunkku ensimmäinen".
Mielellään Laaksonen eikä joku, Kauranen-Snellman-Helmenkalastaja-Iltapäivälehti.
Mannermaalla kuolkoon kaikki, kuten Heinäsirkat, ei se "laulaja", nälkään ja kuivuuteen.
Siinä tulee Äiti-Maalle kiitoksen paikka.
:)
H.
..tule koskaan perehtymäänkään. Yritän murusista poimia oleellisen. :)