netistä löytää kaikkea kummallista;
yhdellä sivustolla oli, että koiran luovutusikä tulisi nostaa 12-20 viikkoiseksi! o_O
perusteluna oli, että pentu tarvitsisi emoaan niin kauan. hei haloo, ei se pentu koko ikäänsä voi emon kanssa asustaa! ja pennun olisi hyvä päästä sopeutumaan siihen omaan kotiinsa että oppii "talon tavoille". mikä tämä tälläinen vouhotus nyt on, että kissojen luovutusikää nostetaan jatkuvasti ja näköjään joku kukkahattutäti haluaa nostaa koirienkin luovutusikää.
kerran erehdyin ostamaan 13 viikkoisen kissanpennun, ja se oli oikea ilkimys. rikotti kaiken, repi kukkaset, kakkasi minne sattuu, pissaltakaan ei vältytty. se päästeli joka paikkaan, ja kun kaikki keinot oli käytetty (siis ihan kaikki, kastroimisesta ihan moneen hiekkavessaan saakka), siitä jouduimme luopumaan.
sitten otettiin vähän vaille 10 viikkoinen kissa, no, se sopeutui meille HETI. se kisu sopeutui ikänsä puolesta ja muutenkin niin hyvin, että olen vakuuttunut, että luovutusiän kuuluu olla sopiva: siis ei liian aikaisin, mutta ei tosiaankaan liian myöhään!!! meillä on myös 7.5 viikkoisena otettu koira. sekin sopeutui todella nopeasti. edes ensimmäinen yö ei ollut hankala. olen sitä mieltä, että kun eläin on otettu uuteen kotiin sopivan ikäisenä, ongelmia tulee jatkossa paaaljon vähemmän. minä ainakin eläintä ottaessa haluan pitää sen luonani niin kauan kuin luoja suo, joten sopeutuminen "laumaan" on tärkeää!
lisäksi tuolla kummallisella sivustolla oli kirjoitettu, että kasvattajat haluavat eroon pennuista mahd. pian säästääkseen kustannuksissa ja ostajat haluavat pennut nuorina, että sopeutuvat uuteen kotiin. minusta tuohon koiran 7 viikkoa ja ylöspäin luovutusikään on muitakin syitä:
-emo ei ehdi kiintymään pentuihinsa NIIN kovin paljon, ero on paljon kivuttomampi, jos se tehdään 7-8 viikkoisena, kuin 20 viikkoisena.
-kasvattaja ei ehdi kiintymään kasvatteihinsa NIIN paljoa, on helpompi luovuttaa pentu uuteen kotiin 7-8 viikkoisena.
-tuo että kasvattaja haluaa säästää kustannuksista on kyllä hieman tuulesta temmattu, ei koiranpennut nyt niin paljoa syö..
-pentu on vastaanottavaisimmillaan juuri tuossa 8 viikon iässä, pentu imee tietoa ja opettelee taitoja kuin pesusieni! siksi on tärkeää, että koira on silloin omassa kodissaan, jossa se tod.näk. viettää koko elämänsä! minä ainakin koiraa ottaessani haluan sen oppivan kaikki tarvittavat jutut, jotta yhteiselo onnistuu. (esim. sisäsiisteys, meillä opittiin nopeasti, kun koira hoksasi namin ja ulos pissimisen yhteyden ;)) sanonta vanha koira ei temppuja opi, ei pidä paikkaansa, mutta oppiminen on hitaampaa vanhempana!!
- uuden omistajan ja koiran suhteesta tulee mielestäni tiiviimpi, kun koira on luovutettu 7-8 viikon iässä, luulisin, että siinä tapahtuu jonkinasteinen "leimautuminen".
siitä kyseisestä nettisivusta, jonka ylläpitäjä haluaisi nostaa koirien luovutusikää, sai sen käsityksen, että koirat kuuluisi kasvattaa kuin sudet, eli villieläinten tavoille. koira on koira, eikä mikään villieläin, ja koira elää ihmisen kanssa, ei missään metsässä.
lisäksi siellä oli kirjoitettu, että koiran on tärkeää oppia sosiaalisesta käyttäytymisestä ja laumatoiminnasta.. se sosiaalistaminen muihin koiriin ja eläimiin ja ihmisiin kuuluu lähinnä uudelle omistajalle, kasvattaja huolehtii emon kanssa sosiaalistamisesta luovutusikään saakka. ja ainakin harvemmin koiranomistajalla on mitään kymmenpäistä eläintarhaa, jossa laumakäyttäytymistä todella tarvittaisiin...
mitä mieltä te koiraihmiset olette luovutusiästä? mikä on paras luovutusikä perustelut? :)
koiran kasvatus
21
922
Vastaukset
- Kotikasvattaja
Mun mielestä luovutusikää voisi nostaa, mutta 16-20 viikkoa on liikaa.
jos kasvattajalla on oikesti riittävästi aikaa olla pentujen kanssa, niin pidän pahempana että petnu ehtii kovasti kiintyyn kasvattajaan ja sitten repäistään uuteen kotiin.
Koska mä kasvatan vaan harvakseltaan ja pienimuotosesti, niin oon useemman koiran jättäny kotiin vuosien varrella kasvaan omista nartuistani.
Mulla on se käsitys parin rodun, jokka on ihan erityyppisiä että emät alkaa jo tuskastuun pentuihinsa jossain vaiheessa eikä jaksa niin paljoa viettää esim. 4 kuisen kanssa aikaa. Tottakai se on vähän koirakohtasta.
Toinen ongelma on se että kuinka monella kasvattajalla on oikeesti aikaa ja viitseliäisyyttä sosiaalistaa pentuja. Ne joilla ei pentuja oo ollut voisivat pitää suunsa kiinni.
Mulla on ollut onni että maksimissaan on 7 pentua tullut ja saan olla kotona koko pentuajan.
Vien pentuja erialisiin paikkoihin ja touhuan niiden kanssa. Mutta ihminen joka käy töissä ja mahdollisesti on perhettä ei varmaan 10 pennun kanssa ehdi hengaileen pitkin kyliä ennen luovutusta.
Pentuja käy ainakin meillä aina kattomassa paljon ihmisiä, ne kun kahvittaa ja juttlee niin aika vaan loppuu kesken.
Jotta ei mentäisi loppujen lopuksi pentujen kannalta huonompaan tämän asiaan suhteen niin paljoa ei varmaan luovutusikää voi nostaa. Muuten meillä on iso määrä arkoja kaikkee pelkääviä pentuja tässä maassa.- enemmän päätösvaltaa
Sinä kasvattaja, olet mielestäni oikeassa. kasvattajia täytyisi kuunnella nykyistä enemmän, esim. noissa kennelliiton säännöksissä mennään pers edellä puuhun kun korkeasti koulutetut, käytännön asioista tietämättömät pääsevät oikein pätemään asioissa, joista tietävät ja ymmärtävät yhtä paljon kuin sika pohjantähdestä. kaikki mikä näyttää hyvältä paperilla, ei välttämättä ole sitä käytännössä! Kasvattaja on käytännön, eli todellisuuden paras asiantuntija.
tuo pienimuotoinen kasvattaminen on todella hienoa toimintaa. sillä saadaan hyvä perusta koiran alkutaipaleelle. eihän suurimuotoisessakaan kasvatuksessa ole mitään vikaa, jos vain koirat hoidetaan hyvin ja huomiota, liikuntaa ym on tarpeeksi. mutta pienimuotoisessa kasvatuksessa on helpompi pitää ohjaksista kiinni! :)
jos pentu luovutetaan liian myöhään, niin se kaipaa "kotiinsa" entistä herkemmin, ja näin ollen unettomia öitä on enemmän sekä koiralle että uusille omistajille. minusta juuri tuo 7-8 viikon luovutusikä on sopiva, mutta jos koira on kasvattajalla vielä vaikkapa 10 viikkoiseksi niin tuskin siitäkään mitään haittaa tai hyötyä ole :) juuri tuo, mitä mainitsit, että kun emo alkaa tuskastumaan pentuihinsa jossakin vaiheessa, pitää niin paikkansa. minusta silloin kuuluisi kuunnella emää. sillä tuskastumisella emä viestittää, että pennut ovat valmiita uusiin koteihin :) - kyllä pitäisi nostaa
enemmän päätösvaltaa kirjoitti:
Sinä kasvattaja, olet mielestäni oikeassa. kasvattajia täytyisi kuunnella nykyistä enemmän, esim. noissa kennelliiton säännöksissä mennään pers edellä puuhun kun korkeasti koulutetut, käytännön asioista tietämättömät pääsevät oikein pätemään asioissa, joista tietävät ja ymmärtävät yhtä paljon kuin sika pohjantähdestä. kaikki mikä näyttää hyvältä paperilla, ei välttämättä ole sitä käytännössä! Kasvattaja on käytännön, eli todellisuuden paras asiantuntija.
tuo pienimuotoinen kasvattaminen on todella hienoa toimintaa. sillä saadaan hyvä perusta koiran alkutaipaleelle. eihän suurimuotoisessakaan kasvatuksessa ole mitään vikaa, jos vain koirat hoidetaan hyvin ja huomiota, liikuntaa ym on tarpeeksi. mutta pienimuotoisessa kasvatuksessa on helpompi pitää ohjaksista kiinni! :)
jos pentu luovutetaan liian myöhään, niin se kaipaa "kotiinsa" entistä herkemmin, ja näin ollen unettomia öitä on enemmän sekä koiralle että uusille omistajille. minusta juuri tuo 7-8 viikon luovutusikä on sopiva, mutta jos koira on kasvattajalla vielä vaikkapa 10 viikkoiseksi niin tuskin siitäkään mitään haittaa tai hyötyä ole :) juuri tuo, mitä mainitsit, että kun emo alkaa tuskastumaan pentuihinsa jossakin vaiheessa, pitää niin paikkansa. minusta silloin kuuluisi kuunnella emää. sillä tuskastumisella emä viestittää, että pennut ovat valmiita uusiin koteihin :)se olisi pennun parhaaksi, on täysin totta, että pentu oppii parhaiten emältä ja sisarusten kanssa "painimalla".
- Kotikasvattaja
kyllä pitäisi nostaa kirjoitti:
se olisi pennun parhaaksi, on täysin totta, että pentu oppii parhaiten emältä ja sisarusten kanssa "painimalla".
En malta olla kysymättä, mitä tarkoitettiin että pentu oppii emältään?
Kuten kirjoitin, mielestäni ikää tosiaan voisi nostaa. En koskaan anna pentuja alle 8 viikkoisina. Ja sanon aina ostajille, että pennut saa olla mielellään täällä, ei mitään kiirettä hakea.
Jälleen katson toisestakin näkökulmasta aisaa. Vaikka en ole vuosikausiin ostanut koiraa, niin luen myös koiranostajien mielipiteitä. Nyt jo on välillä kovaa keskustelua koirain hinnoita ja jopa mun mielestä jotkin rodut on ylihinnoteltu.
Jos pennut olisivat kasvattajan luona pidempään, uskon että kasvattajat nostaisivat edelleen hintoja vedoten lisääntyneisiin menoihin.
Nämä on oikeasti vaikeita, koska löytyy aivan ihania kasvattajia, jotka menoja säästelemättä tekevät kasvatustyötään. Samoin on ostajia, jotka ei kauhistele hintoja.
Sitten löytyy aina se toinen äärilaita. Kasvattajia, jotka pyrkivät joka pikku yksityiskohtaa myöden maksimaaliseen voittoon. Ja ostajia, jotka tinkivät, eivät raaski ruokkia edes kohtuullisella ruoalla eivätkä hoidata koiriaan asianmukaisesti. Plus kasvattajat ja ostajat, jotka ovat siihen välimaastoon.
Lisäisikö kalliimmat pennut edelleen halpapentujen (esim. tarkoituksellisesti sekarotuisten, muiden rekisteröimättömien) lykkäämistä markkinoille? Pentutehtailu ja "pentutehtailu" kukoistaisi yhä enenevässä määrin.
Asioissa tuppaa oleen monasti enemmän kuin kaksi puolta. Ahneus pilaa paljon. - kukkahattutätejä.
kyllä pitäisi nostaa kirjoitti:
se olisi pennun parhaaksi, on täysin totta, että pentu oppii parhaiten emältä ja sisarusten kanssa "painimalla".
ihan mielenkiinnosta kysyn, tulisiko ongelmakoiria enemmän, jos ikää nostettaisiin vaikkapa tuonne 12 vk?
kissoilla ainakin on enemmän käyttäytymishäiriöitä, jos ovat saaneet elämäänsä eväät, että 12 viikkoiseksi on saanut tehdä mitä lystää, kävellä ruokapöydällä ja kakkia ja pissiä minne sattuu. jos ihminenkin on elänyt "väärin" elämäänsä neljäkymppiseksi kotona, miten se enää sitten oikein oppii elämään? tarkoitan, että vanhoja tapoja on vaikea muuttaa!
jotkin ihmiset ovat niin hassuja, että kasvattavat kissoja ja koiria, ja ovat sitä mieltä että kissojen ja koirien kuuluu olla kissoja ja koiria, siis ihan että saavat ulostella ja virtsailla minne sattuu ja ei viitsitä opettaa tavoille kun "se ei olisi niille luontaista". tälläiset ihmiset haluavat sen luovutusiän korkealle(siis ihan tuonne 12viikkoiseksi ja siitä ylöspäin), jostain syystä. kai he kuvittelevat, että kun koirat ovat sukua susille, niin ne tarvitsisi opettaa susien tavoille että kaikki olisi heidän mielestään "luonnollista"? vai olenko väärässä? - haastelet.
Kotikasvattaja kirjoitti:
En malta olla kysymättä, mitä tarkoitettiin että pentu oppii emältään?
Kuten kirjoitin, mielestäni ikää tosiaan voisi nostaa. En koskaan anna pentuja alle 8 viikkoisina. Ja sanon aina ostajille, että pennut saa olla mielellään täällä, ei mitään kiirettä hakea.
Jälleen katson toisestakin näkökulmasta aisaa. Vaikka en ole vuosikausiin ostanut koiraa, niin luen myös koiranostajien mielipiteitä. Nyt jo on välillä kovaa keskustelua koirain hinnoita ja jopa mun mielestä jotkin rodut on ylihinnoteltu.
Jos pennut olisivat kasvattajan luona pidempään, uskon että kasvattajat nostaisivat edelleen hintoja vedoten lisääntyneisiin menoihin.
Nämä on oikeasti vaikeita, koska löytyy aivan ihania kasvattajia, jotka menoja säästelemättä tekevät kasvatustyötään. Samoin on ostajia, jotka ei kauhistele hintoja.
Sitten löytyy aina se toinen äärilaita. Kasvattajia, jotka pyrkivät joka pikku yksityiskohtaa myöden maksimaaliseen voittoon. Ja ostajia, jotka tinkivät, eivät raaski ruokkia edes kohtuullisella ruoalla eivätkä hoidata koiriaan asianmukaisesti. Plus kasvattajat ja ostajat, jotka ovat siihen välimaastoon.
Lisäisikö kalliimmat pennut edelleen halpapentujen (esim. tarkoituksellisesti sekarotuisten, muiden rekisteröimättömien) lykkäämistä markkinoille? Pentutehtailu ja "pentutehtailu" kukoistaisi yhä enenevässä määrin.
Asioissa tuppaa oleen monasti enemmän kuin kaksi puolta. Ahneus pilaa paljon.hyvät kasvattajat tuntee siitä, että koirat saavat asua kasvattajan luona niin kauan kun niillä elinvuosia riittää.
tuo pentutehtailu on ongelmallinen asia. kuka vaan voi ruveta tehtailemaan kovalla hinnalla "rakkauslapsia", jotka hoidetaan huonosti rahan kiilto silmissä.
mielestäni avain tuohon, että jokaisella halukkaalla olisi varaa rotukoiraan, olisi se, että byrokratiaa vähennettäisiin (mutta kuitenkin siis niin että ajatellaan koiran parasta), eläinlääkäri/näyttely kustannusten tarvitsisi olla halvempia (ne ovat aivan pilvissä) ja ihmisten tulisi lopettaa se, että maksavat SEKAROTUISESTA yli 100e.
- v fvferefcrefre
Vaikea kommentoida, kun ei ole lukenut. Lähdekritiikkihän meillä jokaisella on.
Ikäraja voisi olla korkeampi, n 10 vk.- 7 viikkosen ottanut
7-9 viikon välillä paras. On yksi herkän oppimisen kausi jolloin pentu sopeutuu nopeasti uusiin oloihin. Tietenkin ottajasta riippuu, jos tarhaan pihan perällen niin sitten tietenkin vanhempi, mutta tupakoiraksi 8 viikkonen on paras. Kun sen sängyn vieressä nukuttaa niin ei eka yökään ole huutoa
- mielestäni
7 viikkosen ottanut kirjoitti:
7-9 viikon välillä paras. On yksi herkän oppimisen kausi jolloin pentu sopeutuu nopeasti uusiin oloihin. Tietenkin ottajasta riippuu, jos tarhaan pihan perällen niin sitten tietenkin vanhempi, mutta tupakoiraksi 8 viikkonen on paras. Kun sen sängyn vieressä nukuttaa niin ei eka yökään ole huutoa
koiran luovutusikä tulisi nostaa 8 viikkoon kun 7 viikkonen on vielä niin pieni ainakin isojen rotujen pennuissa jotka kehittyy hitaammin.
- kaikille 7-9 vk!
7 viikkosen ottanut kirjoitti:
7-9 viikon välillä paras. On yksi herkän oppimisen kausi jolloin pentu sopeutuu nopeasti uusiin oloihin. Tietenkin ottajasta riippuu, jos tarhaan pihan perällen niin sitten tietenkin vanhempi, mutta tupakoiraksi 8 viikkonen on paras. Kun sen sängyn vieressä nukuttaa niin ei eka yökään ole huutoa
voin allekirjoittaa. koira on tuolloin juuri sopeutuvaisimmillaan! :)
- kasvisbee
... kun pentu menee kaupaksi.
Omassa rodussa ei ainakaan ole ollut vanhemmillakaan pennuilla vaikeuksia sopeutua saati oppia uutta.
Riippuu tietenkin kasvattajasta, tollanen 12 viikkoa pahvilaatikossa asunut pentu on tietty eri juttu kuin sellainen joka saa vapaasti kasvaa ja kokea ja oppia...- 10 vk
sisaruksiltaan. Ovat rohkeampia, terveempiä, vahvempia, jne.
- 7-8vk
10 vk kirjoitti:
sisaruksiltaan. Ovat rohkeampia, terveempiä, vahvempia, jne.
Se on oppinut niitä ihan tarpeeksi 7-8 viikon aikana.
- kasvanutta !
10 vk kirjoitti:
sisaruksiltaan. Ovat rohkeampia, terveempiä, vahvempia, jne.
8 viikon jälkeen pentu oppii ihmisen elekieltä, muiden koirien elekieltä ja niille kehittyy loistava itsetunto ja sosiaalinen luonne! mutta jos pentu jää emän kanssa koppaan, niin oppiminen on hitaampaa, sillä koira on oppivaisimmillaan juuri tuossa 7-10 viikon ikäisenä!
ja jos liian myöhään vieroitetaan, niin pentu kaipaa kovemmin kasvattajansa luokse. se tietää enemmän unettomia, surkeita öitä sekä pennulle että uudelle omistajalle. - pesusieni.
7-8vk kirjoitti:
Se on oppinut niitä ihan tarpeeksi 7-8 viikon aikana.
ja oppii sitten lisää kun uusi omistaja sosiaalistaa pentua ;)
- koirallinen...
kasvanutta ! kirjoitti:
8 viikon jälkeen pentu oppii ihmisen elekieltä, muiden koirien elekieltä ja niille kehittyy loistava itsetunto ja sosiaalinen luonne! mutta jos pentu jää emän kanssa koppaan, niin oppiminen on hitaampaa, sillä koira on oppivaisimmillaan juuri tuossa 7-10 viikon ikäisenä!
ja jos liian myöhään vieroitetaan, niin pentu kaipaa kovemmin kasvattajansa luokse. se tietää enemmän unettomia, surkeita öitä sekä pennulle että uudelle omistajalle.Itse omiin kokemuksiini vedoten väittäisin asian olevan juuri päinvastoin :)
- joskus käynyt.
koirallinen... kirjoitti:
Itse omiin kokemuksiini vedoten väittäisin asian olevan juuri päinvastoin :)
mitäs, jos koira leimautuu kasvattajaan? sitten uudella omistajalla on vaikeampaa koiran kanssa, koska heille ei ole kehittynyt yhtä tiivistä suhdetta, ja koira kaipaa kasvattajansa luokse.
- koirallinen...
Eli, kaksi koiristammne on tullut hieman varttuneempina pentuina kotiimme, toinen 14-viikkoisena ja toinen 16-viikkoisena. Ja yhteistä näille kahdelle koirallemme on ollut se (eri luonteisia ja -rotuisia), että ne ovat vaan tulleet ja asettuneet taloiksi ilman minkäänlaista ongelmaa. ja osanneet olla osa laumaa. Erityisesti niillä molemmilla oli vankka taito lukea koirien kieltä, ja tästä on saanut kehuja kyllä vierailtakin. Mielelläänhän sitä ottaisi kunnian asiasta itselleen, mutta kyllä se vaan taitaa olla niin, että se kunnia kuuluu niille kasvattajille, joiden koirien seassa niitä taitoja on saanut harjoitella. Siis ei se emä enää niitä kumpaakaan niin kiinteästi ole hoidellut, vaan vieroitus on ollut käynnissä kyllä, eikä sitä ole hoidettu "väkivalloin" luovutuksella, vaan pikku hiljaa ovat pennut saaneet itsenäistyä. Eivät kumpikaan yhtään itkeneet edes ensimmäistä yötä, suhtautuivat kaikkeen uuteen tasapainoisen uteliaasti, sisäsiisteyskasvatus on ollut erittäin helppoa, sekä se paras, ei jyrsimisiä eikä muuta sellaista. Olemme päättäneet, että enää emme ota yhtään "raakiletta", eli 7-8 viikkoista, koska ero on niin valtava. Siis olemme valmiita kyllä korvaamaan kasvattajalle kustannukset, mutta jos kasvattaja tyrmäisi tämän ajatuksen (eikä muuten ole tähän mennessä tyrmättykään), niin vaihtaisimme kasvattajaa. Kasvattaja en ole, ihan tällainen tavallinen koiran ostaja vaan. Mutta itse siis olen hiukan myöhäisemmän luovutuksen kannalla, mutta 20 viikkoa kuulostaa kyllä todella paljolta, ja niin pitkälle en olisi menemään itsekkään koiran kotiin tulon siirtämisessä.
Minkäänlaista "leimaantumis/sosiaalistumisongelmaa ei ole ollut kummallakaan, loistavasti on ehtinyt hiukan myöhemminkin. Siis ihan ovat kiintyneet meihinkin kaikkiin, ja nopeasti. Mutta minkäänlaista arastelua ei ole ollut. Esimerkiksi lapsiin tottumattomia olivat molemmat, eli ei kasvattajan luona juurikaan lapsikontakteja, mutta eipä ole ongelmaa ollut niidenkään suhteessa, ei minkäänlaista. Toki myöskin lapsillamme on kokemusta pennun tulosta ja koirien kanssa olemisesta yleisesti paljon, sekin saattaapi helpottaa. Mutta ihan rohkein mielin otan seuraavankin koiran, vaikka kasvattajalla ei itsellään lapsia olisikaan. Eli muut asiat ovat kyllä ratkaisevassa osassa valinnassa.- älykkäitä :)
samoja kokemuksia 7,5 viikkoisesta!
eli asettui heti kodiksi, ei vinkunut /ulissut ensimmäisiäkään öitä, vaan oli hyvin tyytyväinen. suhtautui kaikkeen ja kaikkiin suurella uteliaisuudella ja innolla, toivotti kaikki vieraat tervetulleiksi menemällä tutustumaan häntää heiluttaen, tykkäsi myös heti lapsista kun ensimmäisen näki :) nyt sama koira on kasvanut aikuiseksi, ja on kyllä edelleen utelias ja sosiaalinen, ei ole mitään pahaa sanottavaa.
luulen, että luovutusiässä olisi hyvä ottaa myös huomioon koiran rotu. jotkut kehittyvät toisista jäljessä, toiset taas aikaisemmin.
kaikkein tärkeintä on mielestäni se, että millaisista oloista koira tulee. jos on saanut kasvaa arjen keskellä, niin hyvin tod. näk. tulee tasapainoinen, kiltti koira. - sopiva ikä
Minullekin molemmat koirat tulleet n. 14-16 viikkosina ja ei ollut mitään yö tai muutakaan itkua missään vaiheessa kummallakaan. Alusta asti pärjänneet erinomaisesti muiden koirien ja ihmisten kanssa. En taitaisi minäkään enää ihan vauvaa ottaa.
- viikkoa!
koira kiintyy ja leimautuu omistajaansa juuri 7-9 viikon ikäisenä. 11 viikkoinen on jo ohittanut leimautumisiän, ja siitä eteenpäin on koiran opettaminen hieman hitaampaa. juuri tuossa 8-10 viikkoisena koiraa tarvitsee käyttää vilkkaasti liikennöidyillä paikoilla, ihmisvilinässä ja autossa, sekä hihnassa, niin koira oppii mahdollisimman nopeasti, että nuo yllä mainitut asiat ovat normaaleja asioita ja paikkoja :) lisäksi sosiaalistaminen muihin koiriin on tärkeää! (koiraa voi sosiaalistaa, vaikka vielä ei olisi rokotteella käyty, sillä emän voimassa olevat rokotukset antavat jonkun verran suojaa myös pennulle)
lisäksi sisäsiisteys on helpompaa opettaa, sillä vaikka koiran rakko alkaa olla pidätyskyvyllinen vasta n. 2-6 kk:n ikäisenä, koira voi jo mielessään osata pissata oikeaan paikkaan, vaikka rakko ei osaisikaan! (koira osaa yhdistää mielessään hämmästyttävän nopeasti asioita, esim. juuri tuo että pissa pihalla, seurauksena mahtava herkku kehujen kera). ja kun koira tietää että herkkua tulee aina kun pissi tulee oikeaan paikkaan, sitten kun koira alkaa osata käyttää rakkoaan, ulos pissaaminen alkaa tapahtua "automaattisesti".
On uuden omistajan tehtävä esitellä maailma pienelle koiralle. se esittely kannattaa aloittaa silloin, kun koira on oppivaisimmillaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 654190
Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺463969Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭363482Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli162893Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle342719En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä142522Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm102134IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm121216Nainen, tunnusta että olet varattu ja tyytymätön suhteeseesi
Ja siksi pyörit täällä ikävä palstalla etsien sitä jotain jota elämääsi kaipaat. ehkäpä olet hieman surullinen, koska ta1451157- 801006