No moi kaikille.Mieltäni askarruttaa asia joka koskee miesystäväni ikää tulla isäksi.Mielestään hän on liian vanha,koska on 42.v.Hänellä ei ole lapsia.Itse olen 36.v. ja minulla on 2 lasta.Haluaisinkin,että myös hänellä olisi oma lapsi,koska tiedän hänen haluavan sitä kuitenkin.
Liian vanhako isäksi
Onko näin
141741
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hän ole vielä edes vanha. Lapsi on yli kaksikymppinen kun iskä pääsee eläkkeelle. Onnea vaan lapsentekoon.
Minun mieheni oli 42-vuotias esikoisen syntyessä ja 44 v nuoremman tullessa. Eikä väittänyt itseään vanhaksi. Eikä hänelläkään ollut yhtään lasta ennestään. Ja hän on ollut niin loistava isä, että oksat pois. :) Tässä vaiheessa lapsemme ovat 11-ja 13-vuotiaita (täyttävät seuraavat vuotensa syksyllä).
Jos miehesi väittää, että hän vastaavassa vaiheessa olisi liian kalkkis murkkuikäisen isäksi, niin se kyllä on omasta itsetunnosta kiinni. Ehkä mekin olemme fossiileita (minä olin 36 nuoremman syntyessä), mutta entäs sitten? Niin ne ovat nuoremmatkin vanhemmat murkkuikäisten mielestä. Ja tällä iällä meidän itsetuntomme jo kestää fossiilina olemisen. :) Vielä ei isompikaan poika ole meitä hävennyt, mutta jotkut luokkakaverit tuntuvat häpeävän jo nuorempiakin vanhempiaan - eikä siihen tarvita edes todellista syytä. Murkkuikäinen löytää aina syitä hävetä vanhempiaan - jos ei ikä, niin jotain muuta sitten. :)
Siis pelkkä kalenteri-ikä ei haittaa. :) Jos miesystävälläsi on muita epäilyksiä, sinä tunnet häntä varmaan sen verran, että voit miettiä, miten voisit ystävällisen maltillisesti (jos vaikka faktoja löydät, hyvä niin) perustella hänelle, miksi ne sinun mielestäsi ovat turhia.
Minä näen asian paremminkin niin päin, että kun itse tapasimme myöhemmällä iällä, esimerkiksi taloudellinen tilanteemme oli parempi kuin olisi ollut nuorempana. Juoksut oli juostu, joten saatoimme keskittyä nauttimaan perhe-elämästä.
Mitä mieltä muuten toisten (esimerkiksi sinun tai miesystäväsi sukulaisten) lapset ovat hänestä? Oma kokemus: kun menimme ensimmäistä kertaa kylään mieheni sisaren luokse, sisaren 6- ja 3-vuotiaat lapset ryntäsivät kiljuen mieheni kimppuun. Ajattelin heti, että tuosta miehestä tulee minun lasteni isä. Enkä erehtynyt. :) Siis muiden lasten suhtautuminen miesystävääsi ja hänen suhtautumisensa heihin kertoo jo jotain mahdollisesta tulevaisuudesta lasten kanssa. :)
Oletkohan nyt ihan varma että ukkosi haluaa oman lapsen? Eiköhän tuo veruke että on liian vanha jo kerro sen ettei häntä kiinnosta pienet tenavat, ettei hän jaksa. Eiköhän ne sun lapsikullat ole hänelle ihan tarpeeksi. Mutta samapa tuo. Siinähän teet ukolles oman lapsen. Sun vastuulleshan se sitten jää kun äijä ei jaksa, kuten asian jo ilmoitti.
Itse asiassa tämä vihje oli hyvä lisä omaan kirjoitukseeni.
Siis ei mitään ristiriitaa: minä kerroin vain, että kalenteri-ikä ei haittaa. Unohdin käsitellä kokonaan sen, haluaako miehesi todella lasta.
On siis kaksi eri asiaa, jos
1) haluaisi lapsen, mutta ilmiselvästi turhaan epäilee, pystyykö isäksi (sitä tarkoitin sillä, että voit yrittää kumota hänen epäilyjään)
tai
2) ei todellisuudessa haluakaan lasta ja käyttää ikää verukkeena. Siihen ei auta mikään. :(
Ei 42 ole liian vanha, mutta esim. Lipponen oli jotain 60 kun sai lapsen Päivi Lipponen-autovuokraamon kanssa. Siinä on muksulla kiva, kun pääsee ripille niin iskäkin tulee, jos joku hakee vanhainkodista...
Mun isäni oli 42 vuotta ja 42 päivää kun esikoinen (minä) syntyi. Hän ehti nähdä kasvuni, aikuistumiseni ja kolmilapsisen perheeni kokonaisuudessaan ennen kuin 83-vuotiaana kuoli. Missä mielessä 42-vuotias mies olisi liian vanha?
eivät ole yhtä onnekkaita kuin isäsi. Minun oma kuoli viisikymppisenä, eli jos hän olisi tullut vielä 42-vuotiaana isäksi, tämä lapsi ei olisi oppinut kunnolla isäänsä tuntemaan.
Ei se lapsenteko iästä ole kiinni, mutta itse en ainakaan alkaisi siihen LIIAN nuorena tai LIIAN vanhana.
Itsekin olen monesti pohdiskellut sitä, kun mieheni on "jo" 35-vuotias ja itse olen vasta parikymppinen että eikö kohta ala olla jo liian myöhäistä. Minä kun en halua olla itse/mies on nelikymppinen esikoisen syntyessä... Suuresta ikäerosta voi siis olla joskus haittaa, vaikkei se yleensä mitenkään elämäämme vaikutakaan.
Asiani oli kuitenkin se, ettei kannata jättää lapsen hankkimista liian myöhäiseksi. Kaikki kun eivät elä satavuotiaiksi.
Eli kiitos vastauksista.Todellakin mieheni haluaa
lasta...on halunnut jo muutaman vuoden,itse en ollut siihen valmis silloin,koska olin aika väsynyt,pikemminkin loppuunpalanut.Olemme taasen keskustelleet tiiviisti asiasta ja kyllä uskon hänen jaksavan,onhan hän urheillut ja hoitanut itsensä hyvin.
Ei todellakaan ole liian vanha isäksi. Itse olen
35 v ja mieheni on 50 v. Meillä on 4 v poika ja isä on mitä parhain isä eikä pojalla eikä isällä ole mitään traumoja iästä. Mikäli luoja suo niin
teen vielä lapsen mieheni kanssa. Ei muuta kun lapsen tekoon.
Kyllähän se pikkulapsivaiheessa menee.Miettisin silti,millanen äijä on lapsen tullessa murrosikään.Hirveen monet alkaa 45v jälkeen ukkoontua.(Sori miehet,akkaannun itse täälläpäässä.) Tuttavamies sai lapsen yli 50v ja on ennemminkin isoisä joka leikkii lapsen kanssa,ei muuta.(Hyvinhän se silti menee.)
Minusta 42v on ok.Onhan Geena Daviskin jotain 48 ja tuli äidiksi.
Ongelma on ennemminkin tosiaan tuo haluaako mies lasta.
Jos mies vähäänkään epäilee, en lähtisi tekemään lasta hänen kanssaan. Meillä mies osallistuu ihan normaalisti lasten hoitoon, tekee kaikki sen mitä pitääkin. Olen kyllä ajatellut että mitäs sit kun lapsi on koulussa. Olen vaan funtsannut että jos me ei kotona tehdä asiasta mitään numeroa (siis iästä) niin tuskin tulee mitään ongelmaa. Pojalla on oltava niin hyvä itsetunto että jos joku kaveri ihemttelee isän ikää, niin poika osaa sanoa takaisin. Meillä kyllä on takana se että tehtiin meidän poitsua 8 vta ja vihdoin ja viimein se sitten saatiin, avulla kylläkin. Jos luoja suo niin otan ilomielin lisää lapsia vastaan enkä ajattele miehen ikää.
Olen 37 v. ja mieheni 46 v. ja olemme yrittämässä lasta, joka olisi minulle ensimmäinen ja hänelle toinen. Olen potenut vauvakuumetta jo neljä, viisi vuotta, ja tässä iässä se on hankalampaa, mutta minkäs teet - valitettavasti sopivaa kumppania ei kertaikaikkiaan tullut aiemmin kohdalle.
Emme kuitenkaan kumpikaan koe olevamme liian vanhoja yrittämään. Toivottavasti tärppää pian!!!
Minun isäni sai 50 - vuotislahjakseen pojan ja ihan hyvän pojan hän onnistui kasvattamaan. :)
Itse olen 45-vuotias onnellinen 2,5-vuotiaan tytön isä.