Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään
14.1.2011
Kouluttamattomuus ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasautuvat ja lapsuuden köyhyys vaikuttaa monin tavoin myöhempään elämään. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella meneillään olevasta tutkimuksesta, jossa yhdistellään aiempaa monipuolisemmin tietoja eri sosiaali- ja terveysrekistereistä sekä koulutus- ja rikollisuustietoja. Tutkimuksessa seurataan kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä noin 60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun saakka. Koossa on kattava otos tämän ikäluokan elämästä.
Tähän mennessä on selvinnyt, että vuonna 1987 Suomessa syntyneistä joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 prosentilta tästä ikäluokasta. Näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia 1987 syntyneistä, ja 26 prosentilla on merkintöjä joko lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Huostaanotettuna tai sijoitettuna on ollut 3 prosenttia tämän ikäluokan lapsista. Huomattavaa on, että ongelmat näyttävät kasaantuvan.
Tutkimuksessa on selvinnyt lisäksi, että vanhempien toimeentulotuen saaminen on yhteydessä lapsen ongelmiin. Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat yleistyvät merkittävästi, jos vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea. Myös tyttöjen teiniraskaudet ja klamydiatartunnat yleistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien myötä. Vanhempien koulutus ja erityisesti äitien korkeampi koulutus näyttäisi suojaavan lapsia. Korkeammin koulutettujen äitien lapset kouluttautuvat useammin, käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluita, eivätkä joudu turvautumaan toimeentulotukeen yhtä usein.
”Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan lapsuudessa. Geneettinen perimä yhdessä kasvuolosuhteiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa muokkaa ihmistä, ja sukupolvelta toiselle siirtyy henkisiä, sosiaalisia, aineellisia ja kulttuurisia elämänhallinnan voimavaroja”, toteaa tutkija Reija Paananen THL:stä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että toimeentulohuolet vaikuttavat paitsi lasten aineelliseen hyvinvointiin, myös vanhemmuutta heikentäen. Köyhyys sinänsä ei tuota kielteistä sosiaalista perimää, vaan vanhempien ja perheen heikompi kiinnittyminen yhteiskuntaan. Pärjäävyys syntyy koetusta hyväksynnästä, kannustavuudesta, keskustelevasta ja kuuntelevasta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta, kiinnostuneisuudesta sekä myönteisestä asenteesta.
Tutkimuksesta julkaistaan tarkempia tuloksia myöhemmin tänä vuonna. Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia.
Lisätietoja
Reija Paananen
tutkija
puh. 020 610 6258
[email protected]
Mika Gissler
professori
puh. 020 610 7279
[email protected]
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=23956
14.1.2011
Kouluttamattomuus ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasautuvat ja lapsuuden köyhyys vaikuttaa monin tavoin myöhempään elämään. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella meneillään olevasta tutkimuksesta, jossa yhdistellään aiempaa monipuolisemmin tietoja eri sosiaali- ja terveysrekistereistä sekä koulutus- ja rikollisuustietoja. Tutkimuksessa seurataan kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä noin 60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun saakka. Koossa on kattava otos tämän ikäluokan elämästä.
Tähän mennessä on selvinnyt, että vuonna 1987 Suomessa syntyneistä joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 prosentilta tästä ikäluokasta. Näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia 1987 syntyneistä, ja 26 prosentilla on merkintöjä joko lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Huostaanotettuna tai sijoitettuna on ollut 3 prosenttia tämän ikäluokan lapsista. Huomattavaa on, että ongelmat näyttävät kasaantuvan.
Tutkimuksessa on selvinnyt lisäksi, että vanhempien toimeentulotuen saaminen on yhteydessä lapsen ongelmiin. Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat yleistyvät merkittävästi, jos vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea. Myös tyttöjen teiniraskaudet ja klamydiatartunnat yleistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien myötä. Vanhempien koulutus ja erityisesti äitien korkeampi koulutus näyttäisi suojaavan lapsia. Korkeammin koulutettujen äitien lapset kouluttautuvat useammin, käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluita, eivätkä joudu turvautumaan toimeentulotukeen yhtä usein.
”Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan lapsuudessa. Geneettinen perimä yhdessä kasvuolosuhteiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa muokkaa ihmistä, ja sukupolvelta toiselle siirtyy henkisiä, sosiaalisia, aineellisia ja kulttuurisia elämänhallinnan voimavaroja”, toteaa tutkija Reija Paananen THL:stä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että toimeentulohuolet vaikuttavat paitsi lasten aineelliseen hyvinvointiin, myös vanhemmuutta heikentäen. Köyhyys sinänsä ei tuota kielteistä sosiaalista perimää, vaan vanhempien ja perheen heikompi kiinnittyminen yhteiskuntaan. Pärjäävyys syntyy koetusta hyväksynnästä, kannustavuudesta, keskustelevasta ja kuuntelevasta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta, kiinnostuneisuudesta sekä myönteisestä asenteesta.
Tutkimuksesta julkaistaan tarkempia tuloksia myöhemmin tänä vuonna. Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia.
Lisätietoja
Reija Paananen
tutkija
puh. 020 610 6258
[email protected]
Mika Gissler
professori
puh. 020 610 7279
[email protected]
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=23956
Vastaukset 36
Vanhimmat
"Pärjäävyys syntyy koetusta hyväksynnästä, kannustavuudesta, keskustelevasta ja kuuntelevasta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta, kiinnostuneisuudesta sekä myönteisestä asenteesta."
Tuo taisi olla oleellisin lause. Ihmisille ylipäätään olisi taattavana jo yhteiskunnan taholta tunne siitä, että jokainen kokisi olevansa hyväksytty; että jokaisella on itseisarvo. Vanhempien on mahdoton heittäytyä vanhemmuuteen ilolla, jos heillä on liiaksi huolen aiheita tai heitä mitätöidään tai heihin suhtaudutaan epäilevästi.
Myönteinen neuvolan täti jo saa äidissä aikaan hyväksytyksi tulemisen tunteen ja iloisen reaktion ja antaa toivoa raskauteen. Ei ole ikinä myöhäistä ruveta opettelemaan keskustelemista ja ajattelemista ja elämän tarkoitusta, ja raskausaikana vanhemmat ovat siinä mielessä tärkeitä, että heihin pitää valaa luottamusta itseensä.
Yleisimmin toimeentulotuen varassa eläminen jo muotona loukkaava ja yksityisyys loukkaantuu kuittien ja kaikkien lappusten esittelemisen takia...sen BYROKRATIAN tuoma häpeä ja väsymys voisi ainakin osaltaan selittää jonkinasteisen masennuksen kasaantumisen tt-tuensaajien (pitkäaikaisten) perheissä.
-Miksei sitä kansalaispalkkaa voisi oikeesti ajatella vaihtoehtona? Ainakin perusturva olisi jollakin tasolla taattu jok´ikiselle; niinkuin esim perheiden sisälläkin sen kuuluu olla itsestäänselvyys.
Helsingin Sanomat 31.1.2011.
Alle 30- vuotiaista uhkaa tulla kadotettu sujupolvi, -heille voi käydä yhtä pahasti, kuin edelliselle sukupolvelle.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/1135263383738?ref=lk_ts_om_2
---
Onko sosiaalalalla työsktelevillä ylimielinen asenne kansalaisia kohtaa. Aiheeesta on ollut useita keskusteluita viime aikoina?
Helsingin Sanomat 4.1.2010.
Yhteiskuntapolitiikka lehdessä 6/2010 julkaistu artikkeli antaa tukea väitteille, että ihmisiä nöyrryytetään, tai suhtaudutaan kylmäkiskoisesti.
Linkki uutiseen, jossa 61 kommenttia.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sosiaalityötäkin ohjaavat asenteet/1135262804224
---
"Sakari Karvonen kirjoittaa vieraskynässä huono-osaisuuden siirtymisestä sukupolvelta toiselle (HS 10.3.2010). Kirjoittaja tulee siihen johtopäätökseen, että riittävä ja kattava perusturva ehkäisee sukupolvelta toiselle siirtyvää köyhyyttä tehokkaasti. Hyvä havainto.
Lastensuojelun sosiaalityössäkin puhutaan sukupolvien yli siirtyvästä huono-osaisuudesta ja tämän ketjun katkaisemisesta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lapsi tulee ajoissa ottaa pois vanhemmiltaan parempaan perheeseen (varhainen puuttuminen).
On havaittavissa, että lastensuojeluksi nimetty toiminta itsessään aiheuttaa huono-osaisuutta, ja sekä lasten että vanhempien syrjäyttämistä.
Syrjäyttäminen tapahtuu lasten kohdalla siten, että kodeistaan pois otetut lapset suistetaan raiteiltaan, heidän turvallisuudentunteensa horjutetaan, heidät ajetaan usein päihteiden käyttäjiksi, rikollisiksi ja altistetaan seksuaaliselle hyväksikäytölle lastensuojelulaitoksissa. Moni lapsi jää vaille perusopetusta, terveydenhuollon palveluita, joutuu elämään vankilamaisissa oloissa alistettuna ja jää siten loppuelämäkseen sosiaalitoimen asiakkaaksi.
Tästä syrjäyttämisestä kunnat ovat halukkaita maksamaan, usein jopa 10 000 euroa kuukaudessa per lapsi.
Vanhempien syrjäyttäminen tapahtuu siten, että vanhemmat pakotetaan irtisanomaan itsensä työpaikoistaan, siirtymään perhekuntoutus -nimikkeellä oleviin laitoksiin ja oleilemaan siellä toimetonna, vanhempia juoksutetaan työajalla hyödyttömissä neuvotteluissa, joissa jauhetaan aina samoja asioita ja ongelmia näkemättä kasvavassa ja kehittyvässä lapsessa tai heidän vanhemmissaan mitään hyvää.
Vanhempia ja lapsia pyritään syrjäyttämään myös estämällä lapsen ja vanhemman tapaamiset tai järjestämällä lapsen tapaamiset satojen kilometrien päähän lastenkotiin niin, että kaikki vapaa-aika kuluu joko matkustamiseen tai lapsen tapaamisasioiden järjestämiseen.
Usein vanhemmat päätyvät lastensuojelun toiminnan takia mielenterveystoimiston asiakkuuteen tai jäämään uupumuksen takia sairaslomalle.
Lastensuojelun toiminta on siten tehokasta syrjäyttämistoimintaa eli huono-osaisuuden periyttämistä. Sen kustannukset yhteiskunnalle ovat mittaamattomat sekä rahana että inhimillisinä kärsimyksinä.
Olisiko sosiaali- ja terveysministeriöllä itsetutkiskelun paikka?
Leeni Ikonen"
Helsingin Sanomat 31.1.2011.
Kun tulee vanhemmaksi oppii pelkäämään. On joku jonka puolesta pelätä.
Ja sehän ei yllätä, että tämäkin pelko on kaupallistettu jo aikoja sitten.
Ennen äidiksituloani en kuitenkaan tajunnut, miten monella tavalla ovelat kauppiaat vetoavat vanhempien epävarmuuteen. Ihan kaikkeen löytyy sopiva tuote.
Kuvittelin, että riittää, kun käyttää maalisjärkeä.
Kysymys. Tarkottaako tämä sitä, että ihmiset pelkäävät näitä Yhteiskuntapolitiikkapolitiikka lehdessä viitattuihin sosiaalialan nöyryyttäjiiin. Ovatko he Gurling sossuja?
Linkki artikkeliin, jossa oli 6 kommenttia. -Kommentoikaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Curling-vanhemmat ovat kauppiaan unelma/1135263435007
--
Helsingin Sanomat 28.12.2010.
Suomalaisten sosiaalityöntekijöiden asenteet köyhyiä kohtaan ovat tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden tylyimmät.
Kysymys. Johtuisiko mahdollisesti perimästä. Suomalaiset Eurooppa naisjärjestöjen julkaiseman lehden nimi on Pohjan akka.
Linkki uutiseen, jossa 162 kommenttiA.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkimus Suomen sosiaalityöntekijät Pohjoismaiden tylyimpiä /1135262664287
---
"Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että toimeentulohuolet vaikuttavat paitsi lasten aineelliseen hyvinvointiin, myös vanhemmuutta heikentäen. Köyhyys sinänsä ei tuota kielteistä sosiaalista perimää, vaan vanhempien ja perheen heikompi kiinnittyminen yhteiskuntaan. Pärjäävyys syntyy koetusta hyväksynnästä, kannustavuudesta, keskustelevasta ja kuuntelevasta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta, kiinnostuneisuudesta sekä myönteisestä asenteesta. "
Lastensuojelu kasvatuskumppaneineen tulkitsee tämänkin tutkimuksen tulokset oman mielipuolisen logiikkansa mukaisesti. On turha kuvitella, että perheitä alettaisiin tukea taloudellisesti tai henkisesti tai että auttamisjärjestelmien toimintakulttuuri muuttuisi myönteiseksi, kannustavaksi , kuuntelevaksi, hyväksyväksi tai johdonmukaiseksi.
Ehei.
Tämä tutkimus antaa vain lisää pontta rotuhygieniselle syrjäyttämis- ja huono-osaisuuden periyttämistoiminnalle. Lasten kiihtyvää kärräystä kodeistaan liikemiesten lannistetuiksi leipäpuiksi tullaan perustelemaan vanhempien toimeentulovaikeuksilla ja huonon biologisen ja sosiaalisen perimän aiheuttamalla kasvun ja kehityksen vaarantumisella.
Perheitä tuettaisiin parhaiten kiinnittymään yhteiskuntaan peruspalveluja tai työllisyyttä kohentamalla . Epäilen, että tätä kohennusta ei tapahdu vaan tavoiteltavaksi politiikaksi nostetaan yhä uusien perheiden riskiperheiksi leimaaminen ja näiden pakotettu riippuvuus valvontakoneistoista ja -palveluista, ammattilaisbyrokraateista, moniammatillisista työryhmistä ja kaikenkarvaisista asiantuntijoista.
Köyhyys oli joskus empatiaa, mielikuvitusta, todellisuudentajua ja yritteliäisyyttä kehittävä ohimenevä elämänvaihe.
Nykyisin siitä on tullut ylisukupolvinen sairaus, häpeä ja huostaperuste.
Onko todella niin , että köyhyys lisää mielenterveysongelmia, rikoksia, sukupuolitauteja ja teiniraskauksia vai voisiko olla niin, että köyhiä tarkkaillaan, luokitellaan ja seulotaan enemmän ja kontaktien ja rahan puuttuessa köyhien lapsia myös vastuutetaan ja rangaistaan rikkomuksista hanakammin ja näkyvämmin kuin rikkaampia tovereitaan?
" Köyhyys sinänsä ei tuota kielteistä sosiaalista perimää, vaan vanhempien ja perheen heikompi kiinnittyminen yhteiskuntaan."
"Tuottaako kielteistä perimää myös yhteiskunnan heikompi ja alati heikkenevä kiinnittyminen perheisiin ja perheiden tukemiseen?
Siirtyykö tämä yhteiskunnan tuottama kielteinen perimä ylisukupolvisesti myös yhteiskunnan instituutioihin ja virkamiehiin? Minkälainen riski esim. sosiaalityöntekijän lapsella on omaksua äitinsä huono-osaisuutta periyttävät ajattelu- ja toimintamallit omaan toimintaansa ja siirtää ne virka-asemansa ja -kontaktinsa periville lapsilleen?
Periytyykö vai periytetäänkö rotuhygieninen ajattelu ja kuinka monenteen virkamiespolveen tämä kielteinen perimä ulottuu?
Se on "curling". C:llä.
Onko niin että tällä tahallisella syrjäyttämisellä pyritään saamaan myös joukko vähäosaisia tulevaisuuden vanhustenhoitajiksi, vai olenko ihan hakoteillä?
Luultavasti hakoteillä. Eivät nämä tärkeät ja tärkeää työtä tekevät ihmiset välitä vanhuksista senkään vertaa kuin lapsista, eivätkä välitä hoidetaanko vanhuksia vaiko ei.
Perhehoitoliitto ry käynnisti muutama viikko sitten kampanjan, jossa etsitään perhehoitajia vanhuksille, RAY:n tuella tietenkin. RAY on myöntänyt tähän Perhehoitoliiton julkisuuskampanjaan komeasti 70 000 euroa.
Mutta Perhehoitoliiton jäsenille ei kelpaa vanhukset eivätkä esimerkiksi kehitysvammaiset. Lapsia himoitaan, mutta vain sellaisia joilla on lastensuojelun status. Tavallinen kehitysvammainenkaan ei siksi kelpaa ennen kuin hänestä on muokattu lastensuojelun asiakas.
Kansanedustajaehdokas Aila Paloniemi (kesk.) puhuu takuulla kiihkeästi vaalikampanjassaan siitä, kuinka vanhusten hoito pitää järjestää kuntoon. Hän on jo kolmatta kautta Perhehoitoliitto ry:n puheenjohtaja. Vanhuksia on perhehoidossa selvästi alle sata (100), vaikka nimenomaan vanhusten määrä koko ajan luontaisesti kasvaa ja vanhukset vaikuttaisivat jopa nauttivan perhehoidosta!
Samaa ei todellakaan voi lausua lapsiperheistä.
Aila Paloniemi suhtautuu kovin kierosti vanhuksiin.
Perhehoitoliitto ry:n toiminta on rappeutunut siten, että se on mukana huostaanottoklusterissa kyhäämässä lapsille asiakkuuksia lastensuojelussa. Se kun on liiton mielestä tarpeellista huostaanottobisneksen kannalta
Onko kyseessä demokraattinen valtio, kun kaikki kansalaisen elämässä tapahtuva kirjataan muistiin ja tallennetaan ikuisiksi ajoiksi, sukupolvesta toiseen, kukaan ei voi vapautua siitä, henkilökohtaiset tiedot annetaan milloin kenenkin ja milloin mihinkin käyttöön, kansalaiset, kokonaiset ikäryhmät ja tarpeen mukaan kaikenlaiset muutkin ryhmät läpivalaistaan heidän tietämättään. Hyvin loukkaavaa. Diktatuurista politiikkaa.
Taajamissa ja julkisissa tiloissa ei voi ulkoilla tai oleilla lukemattomien salaisten valvontakameroiden alla. Virastoissa ja lääkäreissä ei voi asioida. Kauppakeskuksessa, kaupoissa, museoissa liikkuessa on potentiaalinen varas, ei rehellinen ihminen. Mihin tässä maassa pääsee piiloon ja yksityisyyteen. Vuosisadasta toiseen suomalainen tarvitsee korven ja piilopirtin. Miksi ihmetellään, miksi suomalaiset haluaa vetäytyä yksinoloon, se on ihan selvä asia.
Helsingin Sanomat 9.11.2007.
"Kansallinen vastuu lapsesta puuttuu. Rakenteissa ei ole enää ketään, joka katsoisi lasta silmiin ja kuuntelisi lasten huolia" Rimpelä sanoo.
-Kun kouluterveydenhuollon rahoitus 1980- luvulla kääntyi laskuun, erityispalveluiden, psykiatrin ja psykologin palveluiden tarve nousi. Huostaanotot lisääntyivät.
Kommentti. Selittävätkö puutteet kouluterveydenhuollossa, sekä ulkoistaminen huostaanottojen lisääntyneeseen kasvuun?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kouluterveydenhuollon puutteet vaarantavat lastenperusoikeuksia/HS20071109SI2YO036pi
---
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta
Terveystarkastukset tulee olla järjestettynä 1.1.2011.
Edellinen Matti Rimpelän kannaotto 9.11.2007 selittää miksi perheet, lapset, nuoret syrjätyvät ja hustaanotot lisääntyivät. Muuttaako tämä lakiuudistus mitää?
Kuka valvoo?
http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/ajankohtaista/teema/perheen_hyvinvoinnin_tukemiseen
---
Tämä STM:n Sirkka Pertun neuvolakysely aikaansai runsaasti keskusteluita, joissa pohdittiin, eikö äidin ja perheen tukeminen olisi parempi vaihtoehto, kuin kysellä äideiltä onko sun ukkos hakannut sua?
Ei siis ole ihme, jos uudet ohjeet neuvolatoiminnasta vidoinkin annettiin.
Huomioitiinko neuvolakyselyssä, onko äidillä synnytysmasennus, baby blues, synnytyksen jälkeinen psykoosi, jotka vaikuttavat vastauksiin, mikäli tehdään johdattelevia kysymyksiä.
Aivan samoin kävi lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimuksissa, joka muutettiin vuonna 2003, koska tutkimuksessa oli käytetty johdattelevia kysymyksiä.
Uudessa tutkimusmenetelmässä aneetiin uudet ohjeet, joissa kyselyt videoidaan, jotta voidaan jälkeenpäin takistaa, että kyselyssä ei ole tehty johdattelevia kysymyksiä.
Perättömät insestisyytökset monikertaistuivat 70- luvulla ja joita käytettiin "valttikortteina" huoltajuusriidoissa. Myös tuo laki muutettiin tämän vuoden alusta, kuten myös lapsen kuuleminen huoltajuusriidoissa otettiin käyttöön tämän vuoden alusta.
Lisäksi uusi laki poisti äidin oikeuden kieltää isyystutkimuksen, eli mikäli isä epäilee, että perheeseen syntynyt vauva ei ole hänen. Monet isät teettivätkin isyystutkimuksen salaa ulkomaille lähetyssä sylki, tai hiusnäytteessä.
"Naistutkimukset" ovat olleet hyvin mies- ja isävastaisia.
Helsingin Sanomien mukaan tämän vuoden alussa kolme miesjärjestöä yhdistivät voimansa perustamalla Miesjärjestöjen keskusliitto ry:n, jonka puheenjohtajaksi valittiin professori Matti Rimpelä.
Rimpelä ottaa voimakkaasti kantaa pari pykälää aiemmmissa kirjoituksissa.
Sirkka Perttu neuvolakysely.
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1281059
---
Tässä ketjussa ovat nouseet esiin .
Kouluterveydenhuollon puutteet.
Parisuhdeväkivallan selonta neuvoloissa.
Sosiaalityötä ohjaavat asenteet.
Eräs suuri puute oli myös lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimusmenetlmä, joista annettiin uudet ohjeet vuonna 2003.
MOT ohjelmissa Epäilys ja rangaistus. Sinun lapsesi eivät ole sinun. Ei valitusoikeutta. Turvakoti tuomarina. Lääkärit tuomarina. Pelastakaaa lapset isältä nousivat esiin perättömät insestisyytökset.
Tämä laki uudistettiin, koska tutkimusmenetemlät olivat puutteellisia ja uhreille tehtiin johdattelevia kysymyksiä, joilla haluttiin saada tietyntyyppinen vastaus.
Ketä nämä väärät menetlmät hyödyttivät. Lapsia, perheitä, isää, vai lapsibisnestä?
Kuntatiedote 9/2003.
Lapsen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön ohjeet ovat muuttuneet.
-Lapsen haastattelu tehdään struturoidulla haastattelurungolla ja videoidaan. Tämä tarkoittaa sitä, että videotallenttsta voidaan jälkeenpäin tarkastaa onko haastattelu tehty oikein
Valitettavasti perättömiä insesti-, väkivalta- raiskaussyytöksiä esitetään vieläkin. Tähän epäkohtaan ovat ottaneet kantaa Helsingin yliopiston professori J.P.Roos. Varatuomari Anja Hannuniemi. Sirpa Taskinen ja Anu Suomela.
Jostain syystä nämä menevät lävitse vielä oikeudessa "läpihuutojuttuna".
Uudet tutkimusohjeet.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/ktiedote/2003/kt9_03.htm
---
"Lisäksi uusi laki poisti äidin oikeuden kieltää isyystutkimuksen, eli mikäli isä epäilee, että perheeseen syntynyt vauva ei ole hänen. Monet isät teettivätkin isyystutkimuksen salaa ulkomaille lähetyssä sylki, tai hiusnäytteessä."
-oletkohan ymmärtänyt tämän asian oikein? Olen ymmärtänyt, että nainen ei voi enää kieltää isyyden selvittämistä eli jos isäksi itsensä luuleva mies haluaa väkisin isäksi, tämä mies saa itsestään isyystutkimuksen vastoin äidin tahtoa.
Pyyntö miehille: alkakaa itse synnyttää haluamanne lapset. Saatte synnyttämisen mukana myös täyden vastuun vauvan hyvinvoinnista. Sitten näette, onko helppo hyväksyä kauheita naisia äideiksi vauvallenne.
" Säästäminen lapsi- ja perhepolitiikassa säästäminen tulee kalliksi ja aiheuttaa tarpeettomia tragedioita. Tätä mieltä on lastensuojelun arvostettu asiantuntija Sirpa Taskinen".
Taskinen on kouluttanut sosiaalityöntekijöitä vuodesta 2002 lähtien.
Hän totesi vuoden 2007 luennossaan minä en mahda mitään, jos soiaalityöntekijät eivät noudata uutta lastensuojelulakia. Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että lakia noudatetaan".
Todettakoon, että kyseinen 52 pituinen videoluento on poistettu julkisuudesta. Olen yrittänyt etsiä kysesitä luentoa, mutta en ole löytänyt sitä mistään.
Linkki 4 sivuiseen kirjoitukseen, jossa korostuvat sanat stakes, köyhyys, huostaanotto.
Taskinen on jäänyt eläkkeelle.
http://dialogi.stakes.fi/FI/dialogin arkisto/2007/4/sivu/36.htm
---
Helsingin Sanomat 2.1.2011.
Meillä tulisi olla rohkeutta tarkastella niitä yhteiskunnallisia ongelmia, jotka johtavat lastensuojelun tarpeen kasvuun.
Nyt olisi tärkeää miettiä, mitä yhteiskunnassa pitäisi tapahtua, jotta huostaanottoihin ei tarvitsisi turvautua.
Suunta ei muutu jos haluamme kasvattaa hyvien ihmisten sijaan vain kuluttajia.
Lapsen kannalta lopputulos voi olla köyhissä ja rikkaissa perheissä sama: lapsen turva ja huolenpito laiminlyödään ja hän jää oman onnensa nojaan.
Linkissä 19 kommenttia.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lapsiperheiden ahdinko lisää huostaanottoja/1135262761519
---
Helsingin Sanomat 9.2.2008.
Varatuomeri Leeni Ikonen.
-"Hallintotuomioistuimet ovat ylintä astetta myöten hyväksyneet viranomaisten ihmisoikeusrikkomukset".
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lapsen ja perheen oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa/HS20080209SI1MP02enj
---
Tiedote 22.6.2010.
Pohjoismaiset lapsiasiavaltuutetut ovat havainneet puutteita huostaaotettujen lasten oikeuksien toteuttamisessa, sekä sijaishuollon valvonnassa.
Lapsiasiavaltuuteetu Marja-Kaisa Aula oli mukana konferensissa.
Onko parannusta tapahtunut?
http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=52437&folderId=1784286&name=DLFE-11755.pdf
---
Helsingin Sanomat 24.1.2011.
Avioero tulee kalliiksi molemmille puolisoille. Asuntoja tarvitaan kaksi, todennäköisesti myös autoja.
Televisiolupa. laajakaista, lehtitilaukset ja vakuutukset kaksinkertaistuvat, lisäksi erossa syntyy kertamenoja.
Linkki artikkeliin, jossa 35 kommenttia.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Avioero pudottaa elintasoa työttömyyttä enemmän/1135263271304
---
Siinähän on kaksi eri taloutta ja kaksi toiseilleen vierasta ihmistä!
"Kerjääminen on kovasti ikävää. Eduskunta on ollut ahkerana säätämässä kerjäämisen kieltävää lakia: rintamalinjat ovat muodostuneet samoiksi kuin 1918. Nyt kerjääminen halutan kieltää vain aggressiivisilta köyhiltä, ei kiltisti maassa istuvilta köyhiltä. Valkoisten vähiten tyhmä mies, Ben Zyskowicz haluasi kieltää kerjäämisen aina, jos se on elinkeino. Oiva veto Beniltä, sillä kerjääminen omaksi huvikseen voisi olla varsin eksoottinen kokemus hyvätuloisellekin!
Kerjäämiskielto on aina kuulunut Suomessa hyvään kasvatukseen. Moni kunnon kansalainen on saanut luunapin tai tukkapöllyn, jos kerjäsi kaupassa tikkunekkua. Nykyisin kohtalaisenkin ulkomuodon omaavat naiskansanedustajat ovat kyllästyneet miespuolisten edustajien hiljaiseenkin mouruamiseen ja kerjäämiseen ja ovat täyskiellon kannalla.
Hyvätuloiset luokittelevat sosiaalituetkin kerjäämiseksi, köyhien ovelaksi tavaksi ryöstää rikkaita. Kerjäämiseksi ei voi sen sijaan luokitella rikkaiden saamia lapsilisiä tai EU-tukia, koska ne kuulemma kuuluvat tasa-arvon nimissä kaikille, eikä näissä kerjäämisasioissakaan voi panna ihmisiä eriarvoiseen asemaan.
Köyhistä ja kerjäläisistä on myös esteettistä haittaa. Kerjäläiset pilaavat maiseman ja moraalin istuessaan kadulla toimettomina, köyhät leipäjonoissa hidastavat liikennettä. Usein suomalaiset joutilaat kerjäläiset kadulla tai bussipysäkillä haisevat myös viinalle, mutta erottuvat aggressiivisista ulkomaalaiskerjäläisistä siinä, että kerjäävät hyvään tarkoitukseen, pyytävät vain pari euroa bussirahaa Runosmäkeen, jossa vanha, demetoitunut äitimuori istuu pyörätuolissa ja odottaa ulkoiluttajaa. Kieltä taitamattomasta kerjäläisestä ei koskaan tiedä, mihin hänelle annetut rahat hupenevat.
Yksi ratkaisu kerjäämiseen olisi säätää köyhyyden kieltävä laki. Kokoomuslaisilla tämä halpana ratkaisuna onkin koko ajan ollut mielessä, mutta vasemmistolaiset yllättäen vaativatkin tähän rahaa kuten sosiaaliturvan nostamista, jopa kansalaispalkkaa ja eläkkeiden nostoa. Jestapoo, sehän olisi yhteisestä kakusta pois, voihkivat hyväosaiset. Mutta eihän rikkaiden rikastuminenkaan ole köyhiltä pois? Ainakin jos luotamme Jari Sarasvuohon. Vieläkin tyhmempi huomauttaa, että onhan tässä nyt ero: jos rikas avaa kukkaronsa ja antaa euron köyhälle, kyllä se on rikkaan kukkarosta pois!
Paras ratkaisu olisi japanilaisten oivallinen keksintö: kulta-automaatti. Tänä levottoman nykyaikana ihminen ei voi luottaa pankkeihin, pörsseihin, ei mummon villasukkaankaan. Kulta on luotettavaa, kulta-automaatit käteviä. Kulta on varmin sijoituskohde köyhillekin. Myös kerjäämällä kootut rahat voi sijoitta kultaan. Tarjolla olisi pikkuruisia alle gramman ja muutaman gramman painoisia kultaharkkoja, kolikoita ja ehkä myös hopeaa.
Pieni sadan grammankin kultavarasto on turvallinen ajatellen pahoja päiviä. Asunnotonkin jaksaisi kantaa sellaista mukanaan."
Hymyilevä eläkeläinen- blogi
http://www.kaleva.fi/uutiset/koyhyys-kyykkyyn-poliittisella-yhteistyolla/887886
http://www.sosiaalitieto.fi/kirjoituskilpailut/koyhyys_sosiaalialan_ammattilais/
Yksinhuoltajien kannattaisi järjestää mielenosoitus, jossa jokainen istahtaa maahan kerjäämään rahaa ohikulkijoilta. Lapset mukaan kerjäämään! Se olisi hyvä poliittinen tempaus!
Mutta tuntuu, että esimerkiksi Yhden vanhemman perheiden liitto on paremmin toimeentulevan eliitin hallussa...
Lastensuojelun kohukäytännöt JA yksinhuoltajien hullu asema tässä yhteiskunnassa liittyvät vahvasti yhteen. Mutta esimerkiksi tuo mainitsemani yksinhuoltajien liitto ei sitä varmaan vieläkään tajua...
Lastensuojelua voidaan siis viedä terveempään suuntaan parantamalla yksinhuoltajien ja EROLASTEN asemaa.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/toimeentulotuki_pysynyt_samana_20_vuotta_2333515.html
Keskisuomalainen 22.1.2011. Anita Kärki.
Sosiaalityöntekijät pitävät köyhyyttä ihmisen omana syynä.
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/sosiaalityötä-ankarin-asentein/638937
--
Keskisuomalainen 27.2011. Anita Kärki.
Vaalien alla kuulee ehdokkaan, jos toisenkin korostavan tulevien sukupolvien huomioimista.
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/hymistelyä-tulevilla-sukupolvilla/640262
--
Suurin osa Suomalaisista haluaisi leikata lapsilisät pois suurituloisilta.
Suurituloisia ovat perheet, joiden tulot ovat yli 100.000 uroa.
Lue kommentteja 29 kpl.
http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/lapsilisien-varsinainen-epäkohta/635625
---
Tarja Halonen tosi juhlapueessaan. Inhimillisyys syntyy vuorovaikutuksesta.
Voisiko presidentti osoittaa inhimillistä vuorovaikutusta. köyhyysloukkuun jotuneille?
Turun Sanomat 6.2.2011.
Tutkijat arvostelevat tajusti Suomalaista kodinhoidon tukijärjestelmää.
Aiheesta keskustelua Turun Sanomien linkissä.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/194701.html
-----
Että siis rikkailta ei saa leikata mitään ja että siis jatketaan niinkuin aina ennenkin ja leikataan köyhiltä kaikki vähäkin.
Kun nyt on "huomattu" että lapsilisän laskemisessa tuloksi toimeentulotukea ym. tukia hakiessa syntyy tilanne, että lapsi elättää vanhempiaan, niin pitäisi tajuta myös, että kun alaikäinen/nuori/koululainen/opiskelija tekee töitä opiskelun ohessa ja koulun lomilla yrittääkseen kerätä tulevia opiskelurahoja tietäen, että köyhä vanhempi ei voi hänen opiskeluaan rahoittaa, mutta joutuukin luovuttamaan ne vanhempansa elättämiseen, koska nämä alaikäisen/opiskelevan nuoren kesätyörahat (kuten ne lapsilisätkin) lasketaan koko perheen tuloiksi tukia hakiessa. Vain rikkaan lapsi voi kerätä ennalta rahaa opiskeluun töitä tekemällä, köyhän lapsen kesätyörahat otetaan lapselta pois heti syksyllä kuten se lapsilisäkin ja ne kaikki menee äidin ja sisarusten elättämiseen talven yli.