Flunssaa pukkaa ja tulin ekaa kertaa palstaan tutustumaan, kun täytän ens kuussa 50 v. Löytyi muutama vanha viestiketju, joihin ois tehny mieli kommentoida. Huomasin myös, ettei niitä vanhoja saa nostaa pintaan...
En ainakaan vielä rekkaudu, kun en tiedä jääkö visiitti lyhyeksi. Paljon kysyttiin iskuvinkkejä 50 naiselle. Listaan tähän joitakin kaveriporukassa hyväksi havaittua:
Jos etsii pidempiaikaista ystävyyssuhdetta ovat harrastuspaikat käteviä: kirjasto, koirapuisto, kansalaisopisto, kalastuspaikat, liikuntapaikat....eräs ystävättäreni löysi leskimiehen hautausmaalta. Ystävyys alkoi kukkien hoito-ohjeilla. :)
On hyvä muistaa, että yleensä 50-65 vuotiaat miehet haluavat itse olla "valloittajia". Joten ei kannata olla liian päällekäyvä ja esiintyä epätoivoisena tyrkkynä. Ole vain viehättä oma itsesi, empaattinen ja aidon kiinnostunut miehen kertoessa jotain itsestään. Muista, että kun markkina-arvo laskee kannattaa keskittyä oleelliseen.
Jos tarvitsee vain hetken lomaseuraa, voi mennä naisporukassa vaikka esim. Lapin hiihtokeskukseen...Tunnetusti vientiä 50 naisille ;)
Oma mottoni on mitä sitä koko vuosikertaa tilaamaan, kun...
En ainakaan vielä rekkaudu, kun en tiedä jääkö visiitti lyhyeksi. Paljon kysyttiin iskuvinkkejä 50 naiselle. Listaan tähän joitakin kaveriporukassa hyväksi havaittua:
Jos etsii pidempiaikaista ystävyyssuhdetta ovat harrastuspaikat käteviä: kirjasto, koirapuisto, kansalaisopisto, kalastuspaikat, liikuntapaikat....eräs ystävättäreni löysi leskimiehen hautausmaalta. Ystävyys alkoi kukkien hoito-ohjeilla. :)
On hyvä muistaa, että yleensä 50-65 vuotiaat miehet haluavat itse olla "valloittajia". Joten ei kannata olla liian päällekäyvä ja esiintyä epätoivoisena tyrkkynä. Ole vain viehättä oma itsesi, empaattinen ja aidon kiinnostunut miehen kertoessa jotain itsestään. Muista, että kun markkina-arvo laskee kannattaa keskittyä oleelliseen.
Jos tarvitsee vain hetken lomaseuraa, voi mennä naisporukassa vaikka esim. Lapin hiihtokeskukseen...Tunnetusti vientiä 50 naisille ;)
Oma mottoni on mitä sitä koko vuosikertaa tilaamaan, kun...
Vastaukset 18
Vanhimmat
Itselläni on pitkäaikainen miessuhde, mutta sen olen huomannut, että erilaisten harrastusten parissa löytyisi ihan varteenotettavaa miesseuraa. Harrastuksissa on se hyvä puoli, että ainakin jokin asia yhdistää ja mies ei ole vetämätön sohvaperuna tai baarikärpänen.
Tosta ihmisen markkina-arvosta sanoisin sen verran, että toki se koko aikuisiän pelkästään laskee, mikäli se perustuu pelkästään nuoruuden ihannointiin. Harva viiskymppinen kuitenkaan vakavissaan etsiskelee parikymppistä kumppania tai arvottaa kumppaniaan lastensa ikäisiin vertaamalla. Viiskymppiset tuomarit arvioivat viiskymppisten miesten ja naisten markkina-arvon. Itsestään kannattaa pitää huolta, että hyvä vaihtokurssi parisuhdemarkkinoilla säilyy.
Näin on. Mukaviin kavereihin olen harrastusten parissa törmännyt minäkin. Jonkun kanssa kahvillakin käynyt kun samaan paikkaan sattumalta törmätty. Samaa mieltä, että itsestään kannattaa pitää huolta. Vähän voi vaihtoarvoa testata pikku flirteillä. ;) Mutta vain vähän. :)))
Tervetuloa vaan palstalle. Eikä sitä rekkautua tarvitse. itsekin napsuttelen tällä rekkaamattomalla ja hyvin menöööö. Itse asiassa otan mieluummin selkääni, kuin rekisteröityisin. Jos kirjoittaa aina samalla nimimerkillä, niin ei mene aikaakaan, kun jo tulee muille tutuksi ja jotenkin helpompi jutustella.
Toivottavasti flunssa menee äkkiä ohi.
Lueskelin neuvojasi. Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että joku kirjasto, liikuntapaikka tai muu vastaava ei ole mikään iskupaikka. Se jotenkin ei "kuulu" niihin paikkoihin ja tuntuisi vähän hmmmm... erikoiselta, jos sellaisessa paikassa alkaisi jotenkin tuomaan itseään "tykö".
Oon aloittanut taas pienen paussin jälkeen pelaamisen ja pelaan sellaisessa paikassa, jossa on paljon miehiä.
Ei kuitenkaan tule mieleenkään ruveta "sillä silmällä" katsastelemaan ketään, koska jokainen keskittyy omiin peleihin. Minä ainakin keskitys sata prosenttisesti ja häiriintyisin, jos joku alkaisi jotain?
Toki nestepaussilla, jos paussit osuvat samaan aikaan, niin jotakin sanoja vaihdellaan, mutta yleisesti ottaen ne liittyvät urheiluun.
Konserteissa ja teatterissa käyn paaaaaaaljon. Sama juttu siellä, sitä menee sellaiseen paikkaan kuuntelemaan ja/tai katselemaan esitystä, eikä mitenkään ala silläsilmäilemään ympärilleen.
Minusta tuntuu, että ehkä parahin paikka olisi ravintola, koska sinne hakeutuu enemmän seuraa kaipaavia ja se on otollisempi paikka esim. vastaanottaa jonkinasteisia silmäilyjä. Mahdollisesti pientä flirttailua.
Tuohon "Ole vain viehättävä oma itsesi, empaattinen ja aidon kiinnostunut miehen kertoessa jotakin itsestään", sanoisin, että entäs jos ei ole yhtään kiinnostunut itsestään kertoilijoista:) Tai jos ei ole viehättävän empaattinen. Heh, suonet anteeksi nämä lausahdukset. Tulla tupsahti vaan mieleeni. Elikkä mielestäni ei saa teeskennellä olevansa valtaisan kiinnostunut tai sitä rataa, jos ei todella-todella sitä ole. Oma itsensä ja sillä sipuli, oli se itseys sitten minkämoista tahansa.
Tuohon sanoisin, voi naisille onnistua tuo rekkaamattomalla kirjoittelu.
Niin yritin minäkin, mutta ei kauaa mennyt, kun joku näytti olemattomia lihaksiaan ja vielä pienempiä aivojaan. Siihempä se loppui minun rekkaamattomana kirjoittelu.
Gallerian kautta, kun ei lähde kirjoittelemaan, niin ei kai tästä rekatusta niin suurta haittaa ole.
on vaikeaa tuoda ajatuksiaan ymmärrettävästi julki. En toki tarkoittanut, että niissä paikossa pitäisi tuoda itseään tykö. On vain muutamille käynyt niin, että yhteinen harrastustuttavuus on johtanut pikkuhiljaa syvenevään ystävyyteen. Jopa kirjastossa...oikeesti :)
En myöskään tarkoittanut itsestään kertoilijaa, vaan että kuuntelee miehen kertomuksia esim. tästä yhteisestä harrastuksesta. Joillakin naisilla kun on paha tapa tuoda itsensä heti tyrkylle...keimailla ja lässyttää. Eikä nimeenomaan saa teeskennellä. Itse olen saanut näin paljon varteenotettavia miespuolisia tuttuja...mulla vaan on tällä hetkellä kestotilaus voimassa. ;))) Ravintola saattaa olla hyvä paikka, mutta monet väittävät että sieltä miehet hakevat yhden illan suhteita. Riippuu varmaan paikkakunnasta.
Ihan kiva, että annoit tekstilleni palautetta. Ehkäpä minustakin kehittyy palstakirjoittaja. ;))))
Nimimerkki pitäis keksiä
Joo, eipä siitä haittaakaan ole, jos rekisteröityy. Minä en kuitenkaan piittaa, kun on jotenkin helpompaa putkahtaa palstalle käväsemään näin tälleen noin-vaan-pam-systeemillä.:)
ja gallerioista en piittaa. Ei olisi aikaa ruveta sinnekin kirjottelemaan tai lukemaan tai ylipäätään mitään.
On tietysti onni, suuren suuri onni (ei miehen nimi), kun minua ei ole pahemmin ruvettu kiusailemaan tai kirjoittelemaan mun nimimerkilläni. Toisaaltaan nimimerkkini on sen verran, suoraan sanoen lapsellisen ei-kutsuva, että kukaan ei ilikiä napata tämmöstä puskanimeä niskaansa.:)
Nyt on töistä tultu ja naama-aukkoon sullottu alfalfa-ituja ja mungpapuja raejuuston kera.
Nyt kelepaa huilahtaa:)
Monen monituista kertaa oon itsekin harmitellut, kun vaikka repäsis sata x sata sanaa pötköön, niin kuitenkin huomaa myöhemmin, että on selittänyt asiat huonosti tai ihan väärin. Harmi, kun omia tekstejä ei voi jälkikäteen korjailla.
Kuka milläkin tavalla näitä juttuja "hoitaa". Yhelle sopii mainitsemasi tapa, toinen taas tuumailee, ettei se nyt ihan niin käy.:) Mun kohdalla on niin, että olis maailmankirjat sekaisin, jos meikäläinen lähtisi jonnekin itseään tyrkyttämään. Semmonen ei passaa laisinkaan meikäläisen tyyliin.
Älä aateskele, että sinusta "kehittyy" palstakirjoittaja, sillä mielestäni olet jo sitä. Hyvin kirjoitat, jos meikäläinen saa sanoa oman mielipiteensä.
Tokko sinun tekee mieli otta "Heikunkeikku"-nimeä.:)
En minäkään keksisi itselleni sopivaa nimimerkkiä, jos päättäisin rekisteröityä.
Joten mennähän tällä tavalla, kuten ennenkin.
keksinyt sen Heikunkeikun? En ole kuullut sitä kuin lapsena kun isä sanoi töihin lähtiessään heikunkeikun? Tai oisko Pelle Hermannikin niin sanonut? ;)
Eihän se tyrkyttäminen passaa, voi sen asian hoidella hienovaraisemmin ;) Luulisin, mutta kun itse olen kuitenkin tähän asti joutunut pakkeja anteleen ei oo kokemusta. Mutta uusia tuttavuuksia olen solminnut myös näiden kanssa jotka olen torjunut :) Pitää osata pelata niin, että se on mies joka loppujen lopuksi itteään tyrkyttää. 30-40 v työkaverithan niitä vinkkejään mulle kertoo.
Noh, enpä nyt osaa sanoa, miten ihmeessä tuommoinen nimimerkki putkahtikin mieleeni, kun ensimmäistä kertaa uskaltauduin palstalle kirjoittamaan. Huh, miten se eka kerta Jännitti:) Ja vieläpä se ihastuttava ihanuus, kun joku jotakin vastasi. Se oli tietysti, kuin pienimuotoinen lottovoitto:)
Peppi Pitkätossuhan se lauleskeli, että Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikunkeikun...jne.. ja meikäläisenkin päässä kasvaa punaisia hiuksia, kuten Pepillä, niin tottahan minä aikoinani siitä laulusta aloin tykkäämään. Enpäs ole kuullut pitkään aikaan.
Äitini kyllä myös silloin tällöin sanoo "Heikunkeikun" jollekin, joka on lähdössä pois.
Tai öh, miespuoliselle, että hei sun heiluvilles:) Joo, kamalan kamalaa, mutta noin se sanoskelee.
Hänellä on monia muitakin vähän erikoisempia sanontoja tai itse keksittyjä loruja. Kaikki ei ole kirjoituskelpoisia, joten olokoot sanomatta.
Yhden "torjutun" olen "ottanut" ystäväkseni. Sattumalta häneen törmäsin tanssipaikalla ja keskustelumme oli niin mielenkiintoinen ja itse ihminen oli mielenkiintoinen, että katsoin parhaimmakseni pitää hänet. Näin leikillisesti sanottuna.
ilkeyttään rekata heikunkeikku nimen (vaikka ei käyttäisikään)
ja se on mennyttä sitä myöden.
kukaan ei voi kidnapata...Eikä kukaan ilkemys myöskään matkia;))) Täällä onneksi niitäkin jotka, Heikkiksen tuntevat ja tapansa ilmaista itseään;)))) hauskasti ja huumorintajuisesti...on vielä...
Joten ainakin minä erotan feikin aidosta...
Heikkikselle sinne terveisiä, täältä Stadista lähettelee...
Tsau:Friidu
Kirjastossa jos aikoo hakea seuraa, niin kuinkahan se oikein todellisuudessa toimii. Muutenkaan ei kirjastossa paljoa keskustella muuta kuin henkilökunnan kanssa. Noin yleensä vaan ajattelin.
ei seuraa hakemalla saa, vaan se saattaa tulla jostain yllättäen. Toki on paikkakuntakohtaisia eroja paljonko kirjastossa puhutaan. Listasin vain esimerkkejä missä eri ystäväni ovat kohdanneet kumppaninsa. Eräs pari tapasi tosiaan kirjastossa. Eivät he nyt siellä toisiaan iskeneet. Mutta sieltä se juttu pikkuhiljaa eteni...Pienellä paikkakunnalla ehkä tuttavuus kehittyy helpommin.
Eikö se Friidu ole jo käytössä ja sitäpaitsi asun pohjoisessa. Eikös Friiduja ole vain Helsingissä?
Minä olen jutellut kirjaston poistomyynnissä muiden asiakkaiden kanssa, ja istunut sen jälkeen yhden kanssa kahvilla. Heppu ei ollut ihan samalla aaltopitudella ja jatkoin matkaani kahvikupin jälkeen. Saman erikoisalan hyllyn edessä kohtaavat ihmiset saattavat myös alkaa jutella keskenään. Kokemusta siitäkin.
Tuskinpa kukaan kirjastosta seuraa lähtee hakemaan, mutta missä tahansa voi tutustua uusiin ihmisiin. Kaikki ihmiset eivät tietenkään keskustele vieraiden ihmisten kanssa, minä juttelen nuorien, vanhojen, muorien, vaarien, kissojen ja koirien kanssa niitä näitä ilman mitään sen kummempaa tavottetta. Yksinäisyydestä en ole koskaan kärsinyt, mutta valinnan vaikeutta on joskus ollut.
Kyllä meilläkinpäin kirjastossa jutellaan. Minulla kun on kokemusta aikuisopiskelusta sain kerran oppilaitokseni kirjastossa esitelmääni vinkkejä eräältä mieheltä. Olemme sen jälkeen istuneet joskus kahvitauoilla kahviossa ja tavatessamme vaihdamme kuulumisia. Ei mullakaan iskutavoitteita. Kaverisuhteet riittää.
Hyvä juttu jos tulee viriiliä porukkaa tällaisenkin passivon tilalle ja ehkä piristykseksi.. me mitään iskuvinkkejä enää tarvita tai joo voisin ehdottaa tosta sun listastas koirapuistoo, sieltä vois löytyä ihan kelvollista seuraa...ihan kuin tuo hautausmaakin, tosin mun vanhemmat on muualle haudattu, ei ole sinnekään asiaa vielä...no ehkä kirjasto olisi kiva juttu, sieltä vaan pälyilisi lehden takaa ja voisi siirtyä paremmalle paikalle.
ehdottomasti ei kannata tilata koko vuosikertaa, sitä mieltä olen..hauskasti sanottu:))
uskon, että teillä on iskuvinkit hanskassa. Satuin vain löytämään sellaisen vanhan viestiketjun, jossa iskuvinkkejä pyydettiin. En uskaltanut vastata kun huomasin, ettei vanhoja ketjuja saa nostaa ylös. Siksi rupesin teitä aikuisia opastamaan. ;))))
Koirapuistoo kannattaa kokeilla ihan jo mielenkiintoisen juttuseuran vuoksi. Itse olen tutustunut mielenkiintoiseen kamppailulajin harrastajaan. Meillä kun on samanrotuiset suuret koirat. Ihan vaan kavereita ollaan... kun ei kuitenkaan hyvää kestotilausta kannata lopettaa. ;=) Elikkä siinä mielessä keskityn olennaiseen markkina-arvon laskiessa, että pidän huolta tämän kestotilauksen pysyvyydestä. Mutta jos se jostain syystä lakkaisi en enää vuosikertaa tilaa. ;)
Koirapuistot;)) ovat oikeesti paikkoja jossa, vähän samanlailla (suurinpiirteinen yleisesti ottaen kuitenkin:))) samantyyppiset ja vähän samaantapaan elämään suhtautuvat ihmiset saattavat kohdata toisensa. Meidät aikanaan koiramme yhdistivät...oli todella sitten mukavaa eräänä kauniina kesänpäivänä mennä sinne puistoon...ja uutinen kertoa...tosin se jo tiedettiin;))) Sana kun oli levinyt...
Minkä koirat toisiinsa yhdistävät sitä älköön ihminen julmuudessaan erottako:)))) siis laitan tämän lähinnä vitsinä...Tosin mietimme kyllä vakavasti että....vihkivalaamme tuo olisi aikanaan sopinut kyllä vallan hyvin....emme kuitenkaan haluneet pelästyttää tosikkoimaisia toisinaan hyvinkin toistemme sukulaisiamme ja ystäviämme;))) joten se jäi kahden keskeiseksi valaksi....Vaaditaan siis koiran mielipide mieluiten kahden ennenkuin otamme eropäätöksen laillisesti toisistamme....lisäksi todistajat...siis lauma koiria;)))
Friidu osaa kyllä tarvittaessa vislaa;))) ja voi itsestään jopa sanoa tuntee koiran ajatusmaailman ehkä;))) Kukaan tuntemani koira kun ei voi vastutustaa herkkumakkaraa;))) eikä herkullista snadi suupalaa siitä makkarasta...
Tsau:Friidu