Kuinka nopeasti olette saaneet vastauksia käsikirjoituksista kustantamoilta? Kiinnostaisi tietää, että ovatko nuo kotisivuilla olevat aikataulut todellisuutta. Vaikkapa kolme tai kuusi kuukautta tuntuu melko pitkältä ajalta.
Kustantamoiden vastaukset
Käsikirjoittelija
291661
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Minuakin kiinnostaisi juuri tämänhetkinen tilanne, vaikka keskustelua aiheesta on ollut ennenkin. Tilanneha voi jossain määrin vaihdella. Antaako esim. Otava kolmessa kuukaudessa hylyn, jos on antaakseen? Entä hyväksyntä, voiko tulla vaikka vasta puolen vuoden päästä?
kokemus on että hylky saattaa tulla huomattavasti pidemmässä ajassa kuin sivuillaan ilmoittavat. suosittelen omaksi eduksenne että ette lähde odottamalla odottamaan vastausta, itseänne sillä vain rasitatte. unohtakaa koko asia ja varautukaa siihen että vastaus tulee viimeistään vuodessa.
voi mennä odottamisessa yli vuosikin. teos esim ilmoittaa muistaakseni sivuillaan että 6kk:ssa tuli vastaus, mutta vastauksessa meni noin 1,5 vuotta. muidenkin kustantamojen kohdalla heidän nettisivuilla olevat aikarajat usein ylittyvät puolella vuodella, vuodella.
No miksi jotkut sitten kertovat, että ovat saaneet nopeastikin hyväksyvän vastauksen tai hylyn?
Kiitoksia informaatiosta. Vaikea vaan olla odottamatta, kun on vähän höyrähtänyt tuohon kirjoittamiseen. Sitä tulee miettineeksi, että onkohan posti edes mennyt perille. Sittenpä sitä vasta olisikin turhaan odottanut. Reiluahan se olisi pysyä ainakin luvatuissa aikatauluissa. Pitääkin tässä harkita, josko lähettäisi toiseenkin paikkaan,ettei olisi pelkästään yhden kortin varassa tuo kirjallinen (ja loistelias) tulevaisuus... (Tosiasia tietenkin on, että jos kaikki kirjoittelijat lähettävät tekstinsä lähes joka kustantamoon, ruuhkautuu vastausten antaminen aina enemmän.)
Sellainen juttu vielä, että minä pelkään jonkun siellä lukevan tekstiäni ja varastavan siitä ideoita omaan tekstiinsä. Ehkä tämä on turha pelko, mutta en voi sille mitään. Ainakin itse menisin mielelläni sinne lukemaan käsikirjoitusvuorta ja poimimaan parhaat ideat päältä:) No täytynee varmaan aloittaa kirjallisuustieteen opinnot, että voin toteuttaa tämän haaveen...
Eiköhän ne parhaat ideat löydy maailmankirjallisuuden historiasta...
Mutta eikös meidän pitäisi olla luomassa uutta (maailman)kirjallisuushistoriaa?
Kysymys on tuurista missä kohtaa jonoa on tai kuka selaillessaan kiinnittää tekstiisi huomiota positiivisessa ja negatiivisessa mielessä.
Mikäpäs kiire tässä on kirjoittamisen kanssa? Odotellessa vastausta voi kirjoittaa kakkosteosta hyvälle alulle tai viettää raskaan proggiksen jälkeen ansaittua taukoa, lomaa tai haaveksia uuden aineiston kokoamisesta.
Mikäpäs kiire tässä on kirjoittamisen kanssa? Odotellessa vastausta voi kirjoittaa kakkosteosta hyvälle alulle tai viettää raskaan proggiksen jälkeen ansaittua taukoa, lomaa tai haaveksia uuden aineiston kokoamisesta.
Uusi kirjallisuus syntyy muokkaamalla ja kehittelemällä vanhaa tämän ajan näkökulmista...
Eturivin kirjailijat kyllä mielestäni pyrkivät aina luomaan itse jotain uutta. Ehkä se syntyy muokkaamalla ja kehittelemällä vanhaa, mutta uutta joka tapauksessa. Niin kai se kieli on kehittynyt (aihetta sen kummemmin tuntematta), että ensin on keksitty yksi sana ja sen jälkeen (samalla äänentuottotavalla=samaa keksintöä hyväksi käyttäen eli ei esimerkiksi rummuttamalla onttoa puuta) toinen ja ehkäpä vielä samoista äänteistäkin (jo keksityistä)kolmas erimerkityksinen aivan uusi sana (siis laittamalla äänteet eri järjestykseen...heureka...). Kun sitten oli nämä kolme sanaa, joku älykäs prosaisti tai runoilija yhdisti ne ja teki niistä taidetta...
.......kirjailijoista
tuolla
Kemppisen blogilla
riviä riittää,
hauskaa !
Mielelläni otan edelleen vastaan vastauksia alkuperäiseen kysymykseen (jotta tästä tulisi täysin luotettava kyselytutkimus). Itsellä karkasi aihe melko kauas.
Ensimmäinen hylkäyskirje tuli noin kuukauden kuluttua, seuraavat kaksi kahden-kolmen kuukauden kuluttua. Ensimmäinen hyväksyntä tuli kahden kuukauden kuluttua, toinen kolmen, ja sen jälkeen ilmoitin vastaamattomille, että olen saanut kustannuspäätöksen muualta.
Ensimmäinen hylkäyskirje tuli kohdalleni noin kuukauden päästä käsiksen lähettämisestä, toinen hylkäyskirje toisesta kustantamosta parin kuukauden päästä. Epäilisin, että näissä tapauksissa kustantamoissa ei tarvinnut kuin vilkaista aihepiiriä/genreä ja hylsy nasahti. Siinä ajassa ei varmasti kukaan ehtinyt lukea itse tekstiä.
Kului vuosi. Kyselin käsikseni perään kahdesta kustantamosta, joista ei ollut vastattu vielä mitään. Toisesta ilmoitettiin, ettei sen nimistä käsistä ole edes heille saapunut, ja toisesta kerrottiin, että jonossa on. Lähetin käsikseni uudelleen sinne, mihin se ei ollut edes saapunut (kiitos vain, Itella.).
Kului vielä puoli vuotta ja sain myöntävän päätöksen siitä kustantamosta, jossa käsikseni oli ollut jonossa.
Siitä jäljelle jääneestä kustantamosta ei ole kuulunut mitään.
Yhteenvetona siis, että vastausajat vaihtelevat. Mitään vakiota ei ole. Kustannustoimittajilla on lomia, sairauslomia, kiire. Käsikirjoituksia hukkuu niin matkalla kuin kustantamoissa.
Ainoa mihin kirjoittaja voi vaikuttaa, on käsiksensä laatu. Se tulee lähettää vasta kun viimeinenkin pilkku on kohdalla ja oikein. Silloin on huomattavasti paremmat mahdollisuudet kuin monella muulla kilpailevalla kirjoittajalla.
Kannattaa myös valita tarkkaan ne kustantamot, joihin käsikirjoituksensa lähettää. Ei siis proosaa tietokirjoja julkaisevalle tai scifi-runoutta kristillistä kamaa julkaisevalle. Ja lähettäkää useampaan paikkaan kerralla.
Kirjoitat meille opastusta kuin olisimme puoli-idiootteja. Tottakai jokainen laittaa käsiksen niihin tyrkylle, joissa sillä on mahdollisuus edes teoriassa päätyä julkaistavien listalle. Ja tottakai jokainen hioo ja hioo viimeiseen saakka, jopa ylikin, niin ettei haluaisi päästää käsistää, josko sen saisi vielä piirun verran paremmaksi.
Mutta sillä käsiksen laadulla ei ole mitään tekemistä vastausajan kanssa. Jos se on tuntemattomalta kirjoittajalta, niin ei se siellä laatikon pohjalla mitään huuda.
Tuo on huolestuttavaa, että käsis voi hukkua joko postissa tai kustantamossa. Ei niin etteikö sitä voisi uusiksi lähettää, mutta aikaa kuluu hukkaan.
Jos viittaat kommentillasi puoli-idiooteista minun tekstiini, niin pahoitteluni. Ei suinkaan ollut tarkoitus antaa sellaista kuvaa, että ajattelisin teitä (minkä hahmottoman ihmismassan se sitten käsittääkin) idiootteina. Syy siihen voipi löytyä siitä, että meistä kukin kirjoittaa omien kykyjensä piiristä ja minun kohdallani se viittaa sitten juuri siihen puoli-idiotismiin. Olen sellainen vähintään puolittain. ;)
Sen sijaan varmuutesi siitä, että jokainen hioo käsikirjoituksensa pilkulleen lähtövalmiiksi, ei välttämättä ole täysin oikeutettu. Olen kuullut jonkun vain "kokeilevan, jos vaikka kustantajaa miellyttäisi käsiksen idea." Kaikki eivät tiedä vaistomaisesti, kuinka monta tuhatta käsikirjoitusta isot kustantamot vastaanottavat vuodessa, ja kaikki eivät ota etukäteen selvää. Ja on myös niin, että kaikki kustannettaviksi haluavat eivät vain pysty tarjoamaan sellaista, mikä kustannuskynnyksen ylittäisi.
Jotta ei menisi aivan aiheen viereen, niin onnella on tekemistä niin sopimuksen synnyssä kuin vastausajassa. Kustantamoilla on tiettyjä aikoja vuodesta, jotka ovat erityisen kiireisiä. Jos onnistuu sujauttamaan pakettinsa sellaiseen väliin, että on hiljaisempaa, niin vastaus voi olla nopeakin.
Koko hommaan vaikuttaa niin moni asia, että mitään on mahdotonta sanoa varmaksi.
On käsittämätöntä, että joku vain kokeilee kepillä jäätä ja laittaa kustantamoon puolivalmiin käsikirjoituksen. Tuommoinen vain lisää sitä käsisten määrää, vastausaikoja kaikille ja lisäksi se aiheuttaa käsityksen, että kaikki ekaa julkaisua yrittävät ovat samaa huonoa massaa. Ja ettei muka oteta selvää, mitä kustantamot kustantaa. En epäile tuota käsitystä, sen sijaan ihmettelen, missä pimeässä pussissa kirjoittavat ihmiset asustaa.
Voi armas insinöörinalku, kaikilla kirjallisesta urasta haaveilevilla ei todellakaan ole elämän ja kustantamoiden realiteetit hallussa, vaan joskus on tarve saada tietää asioista rautalankaväännöksiä ihmetellen. Tilastollisten todennäköisyyksien ja kustantamoiden kustannusohjelmien ulkoaopettelu ei kuulu kaikkien lahjakkaiden kirjoittajien harrastuksiin, päinvastoin miellän sen enemmänkin teekkareille sopivaksi touhuksi. Että terveisiä vaan täältä pimeästä pussista...
Postin perillemenoa voi muuten seurata netistä sen lähetystunnuksen mukaan.
Terveisin se insinöörinalku, joka on enempi siellä elämän ehtoopuolella eikä insinööri ollenkaan. Mutta käsis on kustantamoissa, viimeisen päälle hiottuna. Vain ja ainoastaan niissä, joiden kustannusohjelmaan se voisi edes teoriassa sopia.
Ei varmaan ole hirveän vaikea samalla kun katsoo kustantamon yhteystiedot, katsoa minkälaista kirjallisuutta kyseinen kustantamo julkaisee. Jos nimittäin on semmoinen kirjoittaja, joka ei itse lue mitään ja vielä pitää sitä(kin) hienona.
Arvelen, että niillä, jotka sinne pussiin päästävät edes vähän valoa, on todennäköisemmät mahdollisuudet saada jotain läpi. Muusta onnistumisesta puhumattakaan.
Pitää kai olla kirjattu kirje, jotta voi seurata perillemenoa? Vai saako tavalliseen kirjeeseenkin lähetystunnuksen?
No tietenkin saa. Sehän tulee automaattisesti, kun täyttää sen lähetyslomakkeen postissa ja siitä jää toinen kappale lähettäjälle.
Kiitos tiedosta. Eipä ole tullut kirjeitä juuri koskaan läheteltyä. Täytyypä seuraavan kerran viedä postiin. Minä tyhmä kun pudotin viimeksi vaan laatikkoon ja olen miettinyt, että mahtoiko mennä perille.
Miten voit pudottaa käsikirjoituksen laatikkoon? Minulla painoi lähempi kaksi kiloa, en olisi arvannut ruveta tunkemaan sitä mihinkään postilaatikkoon ja arvailemaan postimaksua.
Joo, eipä postilähetyksiä muutoin tule läheteltyä, tuli sekin homma tutuksi. Yllättävän paljon näytti ihmisillä olevan vielä tänä päivänä postiin asiaa, jonotteluksi meni se lähettäminen.
Mitä teette käsikselle jota ei kustanneta? Meneekö sen osalta kaikki työ hukkaan? Mulle kävi nyt ekalle kässärilleni niin ettei kukaan ota sitä kustannettavaksi (oon pistänyt kuuteen paikkaan ja kaikista hylky) ja ottaa kyllä päähän. Jo pelkkä päätöksen odotteleminenkin pisti ketuttamaan (4-8 kk) ja kulut, joita kässärien lähettämisestä muutamiin kustantamoihin tuli.
Mitä arvelet, mikä oli syynä siihen, että kässärisi hylättiin kaikissa? Millaisia arvioita olit saanut siitä ennakkoon niiltä, joilla olit luettanut sen? Itselleni ajankohtainen asia, olen hiljattain laittanut kässärin eteenpäin, mutta käyttänyt arvostelupalveluita sitä ennen. Koska olen tehnyt kaikkeni ennen lähettämistä, niin en todellakaan tiedä, mitä tehdä jos kukaan ei sitä huoli. Olen varmaan aika ymmälläni.
todella hidas nykyään.
Ilmeisesti kustannustoimittajat potkittu aika tarkkaan pois.
Välttäkää...
No just laitoin sinne myös. Mutta mitä se haittaa, jos yhdessä viipyy pitempään? Jos hyvin käy, niin joku on tehnyt myönteisen päätöksen jo kauan sitä ennen. Henkilökohtaisesti en ole kovin innostunut vösöstä itsekään, huono mainen sillä, mutta toisaalta olen varma, ettei nekään ole minusta kiinnostuneita.