Muutaman kuukauden päästä alkaa 50m2 (200 mm eristevahvuus) mökin rakennus ja tässä rakennekuvia odotellessa on tullut monta ideaa mieleen - mutta mahtaako olla toteutuskelpoisia.
Eli sähkön hinta nousee ja nousee, lämpimään veteen menee suurin osa sähkölaskusta ja peruslämpöjä pitäisi myös pitää päällä talven yli. Mökki rakennetaan varustelultaan melko lähelle omakotitaloa, lukuunottamatta jätevesiongelmia kuivakäymälän käytön vuoksi. Mikä olisi järkevä pitkän tähtäimen ratkaisu? On vielä myös hieman mietinnässä tuleeko lattialämmitystä koko tölliin vai pelkästään pesutiloihin. Rossipohja tuo omat haasteensa, mutta näistäkin luin muutaman onnistuneen asennuksen.
Tässä on pyörinyt mielessä ilmalämpöpumput, aurinkokeräimet, ilma-aurinkovaraajat, jne. Pitäisi käydä loogisesti kaikki läpi ja miettiä kokonaisuutta, mutta ei kuitenkaan niin, että järjestelmästä tulee vaivalloinen tai kallis ylläpitää vuosien saatossa. Myös muunneltavuus tärkeää eli ääripään esimerkkinä (ei toteutuskelpoinen ko. kohteessa) vesikiertoinen lattialämmitys olisi yksi asia mitä ei helposti enää jälkikäteen muuteta. Toisin sanoen varmasti joku hybridiratkaisu helpolla päivitysmahdollisuudella? Taka-ajatuksena olisi tietenkin jokin kohtalainen kuoletusaika valittavalle tekniikalle säästämällä sähkölaskussa.
Tontille on muutamien vuosien kuluttua tulossa myös suurempi n. 100-150 m2 mökki, joten mietin myös mahdollisen erillisen pienen mökin/vajan rakentamista pelkästään talotekniikkaa varten - joka palvelisi molempia rakennuksia. Voi olla, että välimatka rakennusten välillä vie pohjan taloudellisuudesta, mutta tuleva paisuntasäiliö / porakaivon pumppuhuone voisi olla käytettävissä ainakin toisen rakennusksen tekniikkaa varten.
Ideoita?
En kaipaa viisastelijoita tähän ketjuun. Rakentavaa kollektiivista ajatustyötä - ei se kummempaa.
Kiitos.
Eli sähkön hinta nousee ja nousee, lämpimään veteen menee suurin osa sähkölaskusta ja peruslämpöjä pitäisi myös pitää päällä talven yli. Mökki rakennetaan varustelultaan melko lähelle omakotitaloa, lukuunottamatta jätevesiongelmia kuivakäymälän käytön vuoksi. Mikä olisi järkevä pitkän tähtäimen ratkaisu? On vielä myös hieman mietinnässä tuleeko lattialämmitystä koko tölliin vai pelkästään pesutiloihin. Rossipohja tuo omat haasteensa, mutta näistäkin luin muutaman onnistuneen asennuksen.
Tässä on pyörinyt mielessä ilmalämpöpumput, aurinkokeräimet, ilma-aurinkovaraajat, jne. Pitäisi käydä loogisesti kaikki läpi ja miettiä kokonaisuutta, mutta ei kuitenkaan niin, että järjestelmästä tulee vaivalloinen tai kallis ylläpitää vuosien saatossa. Myös muunneltavuus tärkeää eli ääripään esimerkkinä (ei toteutuskelpoinen ko. kohteessa) vesikiertoinen lattialämmitys olisi yksi asia mitä ei helposti enää jälkikäteen muuteta. Toisin sanoen varmasti joku hybridiratkaisu helpolla päivitysmahdollisuudella? Taka-ajatuksena olisi tietenkin jokin kohtalainen kuoletusaika valittavalle tekniikalle säästämällä sähkölaskussa.
Tontille on muutamien vuosien kuluttua tulossa myös suurempi n. 100-150 m2 mökki, joten mietin myös mahdollisen erillisen pienen mökin/vajan rakentamista pelkästään talotekniikkaa varten - joka palvelisi molempia rakennuksia. Voi olla, että välimatka rakennusten välillä vie pohjan taloudellisuudesta, mutta tuleva paisuntasäiliö / porakaivon pumppuhuone voisi olla käytettävissä ainakin toisen rakennusksen tekniikkaa varten.
Ideoita?
En kaipaa viisastelijoita tähän ketjuun. Rakentavaa kollektiivista ajatustyötä - ei se kummempaa.
Kiitos.
Vastaukset 6
Vanhimmat
jos olisin vastaavaa rakentamassa niin menisin pelkällä sähköratkaisulla, miksikö ? toimiva, helppo ja halpa investointi. Jos pistät vaikka 5kEur enemmän niin laskeppa koska investoini on maksettu takaisin ? ja jos mökin myyt niin et saa niistä sen enmämpää kuin minimillä tehdystä sähkömökistäkään.
Eli, lattialämmitys kosteisiin tiloihin, patterit muualle. Mahdollisesti voisit tuumia varaavaa keskusmuuria/tai massiivi seinää johon myös upotetaan vastukset ja jolla pidetään yllä peruslämpö.
onko keskellä taloa joku kantava seinä joka jakaa huoneita ? siitä kun tekee varaavan seinän niin lämpö myös jakautuu tasaisemmin....
On katseltu telkusta ja netistä Suur-Savon sähkökatkosta ja tehty vaurioarvioita, kun mökille ei päästä puita poltteleen. Pirtissä on toista tonnia lämmintä kiveä sähkövastuksilla poissa-lämmitettynä muttei ketään sitä poortaamassa - kauanko jaksaa pitää tiskivesien vesivaraajan, hanat, vesilukot ja vesipumpun sulana. Muutoin rossipohjainen saunaton päärakennus kestää jäätyä ja sulaa vaikka useamminkin talvessa. Jos vesilaitteet vaikka hajoavaisivat, ei vesiä silti pääse rakenteisiin kun tulovesiputket ja viemärit on tyhjänä ja desiä isommat vesimäärät menevät viemäröidyille lattioille. Isoa huolta ei siis ole, mutta vaivaa ja kulua silti syntyy jos jäihin menee ja omia aikojaan sulaa ...
Ketjun aloittajalla on selkeästi suunnitelmissa kakkosasunto eikä meidän tapaan kolmen vuodenajan (sähköllä plussalla pidetty) mökki. Meidän naapuripalstoilla on kaksi isoa kakkosasuntoa sähkölämmityksen varassa: laattapohjat, lattialämmitykset, sisäsaunat, suihkut, vesivessat, ja sillee... Toisella on käyttövedelle pakkasvahdilla varustettu pumppuhuone, jossa on järvivedelle suodatusjärjestelmä, toisella taas on porakaivolta tuleva lämpökaapeloitu vesijohto. Näiden rakentamista vähän kaihoten katsoimme, mutta vakuutimme itsellemme että kyllä rossipohja, erottelevat sisä- ja ulkovessat ja kevyemmin rakennettu käyttövesijärjestelmä riittävät ja ovat sitten huolettomampiakin.
Ovat tosiaan, ja toivomme että naapurit selviytyvät sähkökatkoksesta vaurioitta takkojen ja vaikkapa aggregaattien avulla. Toisesta perheestä ehtii harmaa pantteri kyllä klapihommiin, ja toisenkin vanhemmat voivat varmaan käydä keikalla.
Anteeksi että tämä lähtee näin tapauskeskeisesti. Toisaalta voin myös todeta että en ihan sairaasti kadehdi naapureitani, vaan avaan joitakin teknisiä asioita naapurien vertailun ja meneillään olevan sähkökaaoksen kautta: Vapaa-ajan asunnon suunnittelija joutuu nyt meneillään olevista sähkökatkoksista ottamaan mietintämyssyyn vaikkapa 1) viemäri- ja tulovesijohtojen kuljetuksia ja pakkaseristystä: a) syvälle ja foamilevyä paksusti päälle vai b) pinnempaan ja sähkövastuksia putkistoon, 2) vesikiertoista lattialämmitystä vs. sähkövastukset, 3) putkistojen ja varaajien sijoitusta rakenteisiin vs. pintavetoina, 4) märkien tilojen viemäröintejä ja vesieristyksiä, 5) järjestelmien aggregaattikäyttöisyyttä, jne.
Välttäisin kesämökeissä kaikkia järjestelmiä jotka eivät kestä pitkiä jopa viikkojen sähkökatkoja talviaikaankin, eli vesikiertoiset lämmityssysteemit jättäisin pois laskuista. Jo viime kesä opetti että sähköt voivat olla viikojakin poikki, ja kuntakeskuksissakin useita päiviä. Vakituisesti käytössä olevissa asuintaloissa ollaan yleensä paikalla sähkökatkon tullessa ja saadaan varalämmittimillä pidettyä paikat jäätymättä tai vedet tyhjennettyä, mutta kesämökille ei rajun lumimyrskyn jälkeen välttämättä pääse vesiä järjestelmistä tyhjäämään. Varaavalla takalla saa merkittävästi vähennettyä lämmityssähkön kulutusta kunhan takan paino vähintään 1000 - 2000 kg että kestää polttaa 10 - 20 kg puuta vuorokaudessa vahingoittumatta, muutaman klapin poltolla ei vielä lämmityssähköä paljon säästetä. Satunnaisesti talvella käytettävään mökkiin 200 mm eriste seinissä ja 30 cm katossa varmaan riittää, mutta jo viime vuonna asuintaloissa vaadittiin paksumpia eristeitä. Kannattaa myös huomata että yksi neliö ikkunapintaa vie helposti 10 kertaa enemmän lämpöä pihalle kuin yksi seinäneliö, eli ikkunoiksi saattaa kannattaa valita asuinrakennuksissa käytettiksi hyväksyttyjä malleja. Ilmanvaihto vie kolmanneksen lämpöenergiasta, eli lämmön talteen ottava ilmanvaihto säästää lämmityssähkö 60 - 70 % ilmanvaihdon osuudesta, eli parhaimmillaan 20 % kokonaislämmitystarpeesta, ja sähköllä lämmitettäessä saattaisi olla jopa taloudelliseti kannatta.
Jos sähköt kerran laitetaan niin tuollaiseen loma- asuntoon kannattaa satsata eristykseen. Hyvin eristetyssä mökissä sähkönkulutus peruslämmöillä on aika marginaalinen eli mihinkää lattialämmityksiin ym. on kannattamatonta investoida. patterit pitää peruslämmöt päällä ja kun menet mökille niin potikat kaakkoon ja takkaan tulta niin johan lämpenee!
Käykääpä kattomassa minun mökin suunnitelmia. Olkimökkiä voi sanoa helposti ekologisimmaksi mahdollisimmaksi mökiksi.
http://torpanpojanprojekteja.blogspot.fi/
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=272.0
Siinä sinulle pitkäksi aikaa varaajaa joka riittää.