Alkaa raja tulla vastaan, on niin vaikeaa enää elää ilman pelkoa. Se on heti jo aamulla mielessä ja viimeisenä illalla nukkumaan mennessä. Päivällä kun on kaikenlaista tohinaa ja touhua ei pelota kuin hetkittäin, kun ajatus taasen menee sinne mitä pelkään. Jos galaktinen liitto tosiaan on totta ja se aikoo tulla tänne maan päälle... minä varmaan pelkään itseni pois tästä maailmasta.
En halua että ne tulee.
En halua että ne tulee.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Sen verran kuin minä olen lukenut noita juttuja, niin nehän on hyvin rakastettavaa väkeä. Touhuavat vain pelkkää rakkautta kaiken aikaa.
Nytkin minulla on kädessä viesti Arkkienkeli Mikaelilta. Tulostin sen oikein paperille ja ajattelin lukea tarkemmin.
Ota kuitenkin huomioon, että mitään alieneita ei ole täällä liikkunut, eikä taida liikkuakaan. Ne on vaan tarinoita.
Mä uskon kyllä että ikiliikkuja voidaan rakentaa ja pelkään kuolemista, mutta että joku pelkää jotain galaktista liittoa? Siis aivan ihmeellistä! Ei tänne nyt kukaan ole tulossa.
Jos ne tänne tulee, ei ole mitään syytä huoleen. Eihän ne mitään pahaa tee. Hassu ajatuskin sinänsä. Eihän ne tänne asti tule meille pahaa tekemään vaan pelkästään hyvää. Ja jos lukenut niiden aikeista, niin nehän vain haluavat auttaa meitä. Elä pelkää hyvä lapsi.
Katsokaa mitä saitte taas aikaan näitten paskajuttujen takia. Viattomat joutuvat kärsimään takianne. Katsokaa peiliin...tiedätte kyllä ketä tarkoitan.
AINA on jotain "uusinta uutta" tämän sortin piirissä... Milloin vouhotetaan Urantiasta, milloin Mayojen kalenterista. Välillä meille on tulossa peräti uusi aurinko, tai sitten Maa menee jonkin näkymättömän planeetan läpi. Tai Nibiru tulee, huomenna tai peräti ylihuomenna. Valkoinen Veljeskunta oli tapeetilla kun teosofia oli uusi juttu, nyt on sitten Galaktinen Liitto.
Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Ihmiset haluavat olla tohkeissaan joistakin Jännistä Jutuista. Ei siinä mitään sen kummempaa. Niin kauan kuin et henkilökohtaisesti ole tavannut ketään Galaktisen Liiton jäsentä, voit vaikka haistattaa pitkät koko liitolle. Ei sinun tarvitse kaikkea uskoa, mitä satusedät täälläkin huutelevat!
Henkilökohtaisti uskon että jokainen meistä on vastuussa omista teoistaan. Jos siihen sekaan tulisi jokin ihme liitto sorkkimaan, niin meiltähän otettaisiin vapaus ja mahdollisuus kantaa vastuuta pois. Ja siitä ei hyvää seuraa. Ei koululaisellekaan lykätä lunttilappua kouraan kokeita varten että lue siitä.
Karhunpalvelukset eivät ole mitään auttamista. Vanha kansa sanoo että "Jumala auttaa sitä joka auttaa itseään". Turha siis pelätä että tänne ihan heti olisi ketään tulossa... Jos jotain semmoista ihmeväkeä on olemassa, niin eivätköhän he universumin lakeja kunnioita!
"Vanha kansa sanoo että "Jumala auttaa sitä joka auttaa itseään"."
Niin eli Jumala auttaa maapalloa, joka yrittää tuhota meidät pois täältä..
"Jos jotain semmoista ihmeväkeä on olemassa, niin eivätköhän he universumin lakeja kunnioita!"
No kyllä sä voit mulle tunnustaa että on. Siksi niitä ei täällä liiemmin näykkään, kun ei niillä ole lupa puuttua meidän asioihin. Tosin ihmisiltä on lähtenyt jo mopo hanskasta ja mopon ei anneta mennä ojaan joten sarviin täytyy tarrata kosmisen käden..
Yhden näkemyksen mukaan ihmisrotu on luotu ylempiensä orjiksi. Koska ko. ylempiä ei enää tällä pallolla vaeltele, on meidän kohtalomme omissa käsissämme.
Jos taas ajatellaan että olemme koe, niin koekin voi toki epäonnistua. Eihän laboratorioissa luotuja korvia selästään kasvattavia hiiriäkään iänkaiken säilytellä, vaan ne lopetetaan jossakin vaiheessa.
Osittain kolmannen näkemyksen mukaan voimme olla niin vaarallisia olentoja, että meidät on parempi pitää eristettynä muusta universumista. Tämä selittäisi miksi Marsiin lähetetyistä vempaimistakin niin moni on vaiennut mystisesti...
Yksi näkemys sitten taas on että avaruuden hättiäiset eivät piittaa meistä tuon täytistäkään. Senkin perusteella olemme täysin vapaita paukuttamaan vaikka koko planettamme tuhannen tuusan nuuskaksi.
Avausta ajatellen kuitenkin: mikä on kammottavampaa kuin kuolema sinänsä, se että menettää (kenties) tietoisuutensa? Ei mikään. Sikäli on ihan yksi lysti mikä vaihtoehto sitten osoittautuu todellisuudeksi... Eikä se kuolemakaan niin kauhea asia ehkä ole.
Voihan niitä eri todellisuuksia mahdollistaa..
"Yhden näkemyksen mukaan ihmisrotu on luotu ylempiensä orjiksi. Koska ko. ylempiä ei enää tällä pallolla vaeltele, on meidän kohtalomme omissa käsissämme."
Toisen näkemyksen mukaan tehtävämme on hoitaa tätä mestaa eikä tuhota tai orjuuttaa sitä..
"Jos taas ajatellaan että olemme koe, niin koekin voi toki epäonnistua."
Jos näin ajatellaan olisiko ihminen silloin fyysinen vai henkinen koe? Se on eriasia mistä meidät on tänne pierty, mutta jos ajatellaankin meidän tarkoitustamme täällä, niin tämä voisi olla esikoulu ja täällä on tarkoitus opetella tiettyjä asioita ennenkuin siirrytään ala-asteelle. Esim. pienempiä ei saa kiusata. (vrt. Bush ja Saddam), lapselta ei saa viedä tikkaria (Bush vie Saddamilta öljyt), räkää ei pyyhitä kaverin hihaan (toisten kunnioitus), karkkipaperit laitetaan roskikseen (kasvihuoneilmiö) ja karkit jaetaan sisarusten kanssa tasan (kehitysmaat).. jne..
"Osittain kolmannen näkemyksen mukaan voimme olla niin vaarallisia olentoja, että meidät on parempi pitää eristettynä muusta universumista."
Ihan järkevä näkemys..
"Yksi näkemys sitten taas on että avaruuden hättiäiset eivät piittaa meistä tuon täytistäkään."
No mutta tuo on vain ihmisen rajoittunut näkemys. Kaikki ns. ufo-todisteet viittaavat toisin..
"Avausta ajatellen kuitenkin: mikä on kammottavampaa kuin kuolema sinänsä, se että menettää (kenties) tietoisuutensa? Ei mikään."
Sitäkin todellisuuttaa jotkut täällä kokee todeksi. Sillä se todellisuushan ihmiselle on kaikkein todellisin mihin itse uskoo. Joillakin on vain niin vahvoja astraalitason kokemuksia ym.. että tuollaisen uskomiseen ei ole siinä vaiheessa enään mitään järkeä..
"Eikä se kuolemakaan niin kauhea asia ehkä ole."
Ei toki.. Se on hyvin vapauttava asia. Vapaus maallisesta ruumiista ja maan raskaista kuvioista.. Ainakin vähäksi aikaa..
"Henkilökohtaisti uskon että jokainen meistä on vastuussa omista teoistaan."
Tottakai saamme "kosmista apua", mikäli aiomme itsemme sukupuuttoon saattaa.
Niinhän sinäkin koetat estää nimimerkki Netta -kasiysiä tappamasta itseään pelkoonsa.
Mikäs oikeus sinulla on hänen elämäänsä puuttua?
(sorry Netta... sinulla ei ole mitään syytä pelätä)
Auttamisella ja auttamisella on eroa. Mielestäni kukaan tai mikään ei saa tehdä sitä karhunpalvelusta että ottaa ihmiseltä pois mahdollisuuden kärsiä/nauttia karmisesta läksystään. Sattumalta uskon itse reinkarnaatioon, koska minulla on näkyjä joita pidän kuvina ed. elämistä, ja niiden kuvien perusteella uskon että kaiken tekemänsä joutuu kyllä kärsimään omissa nahoissaan. Ankea asenne?
Jos siis kun ME ihmiset kollektiivisesti olemme tehneet kaikkemme pilataksemme Maan, niin eikö ole meidän asia hoitaa se myös kuntoon?
Jos avaruuden väki tekee hienovaraista työtä herättääkseen tietoisuuteemme tunteen VASTUUSTA, niin hyvä. Mutta jos he tulevat (kuten muoti-ilmiön mukaan uskotaan) tänne ja laittavat paikat hyrskynmyrskyn, niin mitä hyvää he sillä ovat saaneet aikaan? Eivät ainakaan kasvua meissä ihmisissä.
Ajatellaan nyt vaikka USAa ja Irakia. Yhdeltä kannalta USA oli Irakin vapauttaja - mutta miksiköhän irakilaiset itse eivät tästä ole yhtään oppineet, vaan kantavat kaunaa? Ja monen muunkin maan asukas suhtautuu USAan omahyväisenä maailmanpoliisina?
Tarvitsemmeko universumin poliisin kimppuumme?
Komeetta tms. voi varmaan mainiosti tuhota koko ihmiskunnan tai nykyisen (sairaan?) sivistyksemme jos on tarvis. Näin ei tule huonoa karmaa kenellekään, ei siis niille avaruuden älykkäille olennoilla, joiden pelätään tänne tulevan riehumaan.
Mutta uskon kuitenkin hienovaraiseen auttamiseen. En tiedä olenko leuhka, jos katson että oma alkuperäinen kirjoitukseni oli tarkoitettu sellaiseksi. Olisi väärin ottaa Netalta hänen kaikki tunteensa pois, ettei hän tunne pelkoa, mutta ei ole väärin kertoa jotain sellaista joka voisi vähentää hänen pelkoaan.
- Kaikki em. kirjoittamani ei tosin sitä tee, päinvastoin. Sori Netta! Mutta nämä asiat ovat vaikeita ja vaativat vääntöä ja hiomista. Ainakin omasta mielestäni.
"Tarvitsemmeko universumin poliisin kimppuumme?"
Mietitäänpäs asia näin. Sinä olet pieni lapsi ja haluat maistaa juuri leipomaasi hiekkakakkua. No sitten hiekat kurkussa meinaat tukehtua siihen paikkaan. Ja kuin salama kirkkaalta taivaalta äitisi rientää hätiin ja saa sinulta kakistettua hiekat keuhkoista pois.. Näin on heikkalaatikon poliisi pelastanut päiväsi.
Mitä eroa on tolla äskeisellä vertauksella ja sillä että Bush vie tikkarin Saddamin kädestä. Muuta kuin että Saddam kertoo äidille?
"Mutta jos he tulevat (kuten muoti-ilmiön mukaan uskotaan) tänne ja laittavat paikat hyrskynmyrskyn, niin mitä hyvää he sillä ovat saaneet aikaan?"
Siinä se vikaan menikin. Ensin viedään meidän kärsimys loppuun että asiat menee kaaliin ja sitten siivotaan jäljet.. Eli täytyihän sinunkin maistaa sitä kakkua että ensi kerralla osaat olla maistamatta sitä.
"Komeetta tms. voi varmaan mainiosti tuhota koko ihmiskunnan tai nykyisen (sairaan?) sivistyksemme jos on tarvis. Näin ei tule huonoa karmaa kenellekään, ei siis niille avaruuden älykkäille olennoilla, joiden pelätään tänne tulevan riehumaan."
Komeetta=Jumalan käsi
Alienit=Jumalan käsi
Alienit ei puutu ilman lupaa mihinkään. Kumpi tapa on mielestäsi parempi parantamaan tämän sairaan maailman? Sitä paitsi meidän riehumiset täällä heijastuu muuallekkin kuin maapallolle pahimmassa tapauksessa.
En pidä ihmiskuntaa pikkulapsen tasolla olevana. Ihmiskunta on varsin sekalainen seurakunta johon kuuluu todella monentasoista sukankuluttajaa.
Jumala-kuvani ei myöskään osu yksiyhteen persoonallisen, ihmismäisen jumalan kanssa, joka tarvitsisi käsiä.
Oikeastaan tässä koko ajan kirkastuu minulle miten itse asiat koen - se ei aina ole ollut helppoa selvitettävää mihin itse uskon.
Minulle tämä koko olemassaolo on jumalaksikin nimetyn energiakokonaisuuden selittämätön seikkailu, jossa Se Jokin pyrkii koko ajan saamaan uusia kokemuksia, keräämään informaatiota.
Jos ajattelee näin, niin miten voi olla varma ettei se Se Jokin halua ihmiskunnan kohdalla kokemuksen täydellisestä tuhoutumisesta?
Miellyttävämpi vaihtoehto on tietysti että Se Jokin (jota en kuitenkaan pidä persoonana, vaikka väistämättä Siitä puhuminen johtaa näennäispersoonan kuvailuun) tahtoo että mekin ihmiset säilymme lajina, jotta sen keräämä informaatio voi rikastua meidänkin kauttamme.
Mutta lopulta kuitenkin kaikki päättyy. Siitä ei pääse yli eikä ympäri vaikka kuinka odottaisi jeesiä avaruuden ihmeväeltä. - Joita en niin kauhean ihmeellisinä osaa pitää, koska olen tykästynyt teoriaan jonka mukaan nykyisen ihmiskunnan kehitelleet "jumalat" ovat niitä samoja kuin uskontojen jumalpantheoneissa mainitaan. Eivätkä siis järin ihania olentoja.
Uskonnolliset ihmiset kokevat tärkeäksi ylläpitää toivoa tai haavetta siitä että jokin "ylempi" taho laittaa asiat järjestykseen jos me ne tunaroimme. Minä en kuitenkaan valitettavasti ole uskonnollinen, vaan spiritualistinen. Voi tietysti olla että spirituaalisuus niinkuin sen käsitän on minulle tasan niinkuin sen käsitän... :P
Jaa mitäkö minun uskoni tähän liittyy? No sitä vain että uskon asioistahan tässä koko ajan on kyse.
No ei tuo nyt niin kauhian eriävä ollu..
"En pidä ihmiskuntaa pikkulapsen tasolla olevana."
En minäkään.. (Muhahahahahaa... kröhöm..) Siis tottahan se on, että täällä on jos jonkin näköstä vipeltäjää, mutta yleislinjaus maapallon tilaa katsoen näyttää menevän sinne osastolle lastentarha..
"Jumala-kuvani ei myöskään osu yksiyhteen persoonallisen, ihmismäisen jumalan kanssa, joka tarvitsisi käsiä."
No mutta Jumalahan on kaikki.. kaikkipersoonainen myös.. Kun on suunnitelmia, saatta tarvita käsiä. Eihän tätä universumia olisi jos sen varalle ei olisi suunnitelmia. Maapallon suunnitelmahan saattaa olla se, että se tarvitsee Jumalan käsiä.
"Jos ajattelee näin, niin miten voi olla varma ettei se Se Jokin halua ihmiskunnan kohdalla kokemuksen täydellisestä tuhoutumisesta?"
No hei kamoon.. kuinka monta kertaa meidän täytyy vielä tuhoutua? Mitä jos vaihettais toi tuhoutuminen tason vaihtoon. Sitä paitsi toi komeetta juttu nyt oli vain esimerkki ja sitä ei puolla mitkään lähteet.. Siis maintsen tämän nyt vain ettei se vahingossa unohdu. :)
"Minulle tämä koko olemassaolo on jumalaksikin nimetyn energiakokonaisuuden selittämätön seikkailu, jossa Se Jokin pyrkii koko ajan saamaan uusia kokemuksia, keräämään informaatiota."
Kyllä, niin minunkin mielestäni. Eiks oo kivaa?
"Mutta lopulta kuitenkin kaikki päättyy. Siitä ei pääse yli eikä ympäri vaikka kuinka odottaisi jeesiä avaruuden ihmeväeltä."
Silloin kun kaikki päättyy emme tarvitse jeesiä. Kaikki on jo opittu. Tai opintie jatkuu jossain muualla tai muulla tavalla.
En minäkään koe olevani kauhean uskonnollinen.. ennemminkin totuudenhakuinen. Tottakai tässä joku varmasti kokee suurta kiusausta tulle kertomaan minulle kuin minun totuuteni on uskonto. Harmi että oot saannu tästä 2012 ilmöstä sellasen kuvan että tää on joku muoti-ilmiö missä ufot tulee rytinällä alas ja kaikkee.. Sehän nyt ei ollu se idea. Siis kun tarpeeksi moni toisistaan riippumaton lähde kertoo saman kaltaista tietoa, niin mihin tulokseen siinä voi tulla? Niin uskotko että 2012 tasovaihtuu?
"Jaa mitäkö minun uskoni tähän liittyy? No sitä vain että uskon asioistahan tässä koko ajan on kyse."
Mutta mikä saakaan ihmiset uskomaan? Ja nythän ei ollut kyse uskonnosta..
Unohtui vielä mainita tosta edellisestä viestistä kun kysyit että: "Ankea asenne?", niin eihän se ole ankea asenne kun kerää vain positiivista karmaa.. helppoa eikö?
Uskon kun näen. Jos edellytetään että näkemistä varten pitää uskoa, niin sittenpä ei taida moinen päivä minulle koittaa.
K-uskossa on siitä uskomisesta tehty sellainen pakkopulla että se ei muuta jaksa enää kuin ärsyttää. "Et pääse taivaaseen jos et usko Jeesukseen." Aivan sama jos ajatellaan että "tasosi ei vaihdu jos et usko sen vaihtuvan".
Enivei, odotan vuotta 2012 mielenkiinnolla. Maurice Cotterell (jota aina jaksan mainostaa) on siinä näkemyksessä että ainakin auringon sähkömagneettinen kenttä menee silloin nollille ja heittäytyy nurinpäin, samoin voi tehdä Maankin kenttä. Mutta voi olla tekemättäkin.
Ken elää, näkee.
No nythän tunnistinkin sinut. Olet hiukan nimimerkkiäsi vaihdellut.
Vielä tuosta auttamisesta sen verran, että tottakai jokainen Luojan osa on syntynyt tänne kokeakseen sen minkä on suunnitellutkin kokevansa.
Siksi kaikki eivät kuljekaan kohti samanlaista tulevaisuutta. Tässähän se jakautuminen ihmisten välillä juuri syntyy. "Jyvät akanoista" on sen vertauksen nimi.
Miksikö avustetaan ja miksi ihminen ei siivoa paskojaan ihan itse.
Taitaa olla niin, että tätä läjää ei lapsonen enää pysty siivoilemaan, joten emmehän toki sukupuuttoon saa kuolla.
Olemme Saimaan norpan tilanteessa avustustarpeen suhteen, vaikkakaan norppa ei ole tilaansa itse aiheuttanut.
Vuonna 2012 tapahtuu, mutta älä nyt sentään kaikkea usko mitä siihen muka liittyvää maailmalle syötetään.
Jos nikkiä ei välillä vaihda, se alkaa haista.
Niin, en todellakaan usko kaikkea. Välillä tuntuu etten jaksa uskoa yhtään mitään, kun alkaa ärsyttää se kirkassilmäinen vouhottaminen mitä näiden asioiden tiimoilta käydään.
K-uskon hylättyäni en ole myöskään enää koskaan halunnut jakaa ihmisiä kirkkaasti kahtia "hyviin" ja "pahoihin". Jyvät ja akanat ei ole sen parempi juttu. Toki on niitä jotka joutuvat opiskelemaan pitempään - sellaisen ymmärrän - mutta miten käy niiden jotka ovat siinä rajalla, jos jonkinlaista jakoa aletaan järjestää?
En tiedä sitten onko se jakojäännös-huoli vain omista itsekeskeisistä vaikuttumistani lähtöisin. Minä kun en henk.koht. koe olevani mikään erityisen pitkälle kehittynyt, mutta en takuulla kyllä mikään imeväinenkään enää ole.
Koska huolista ja peloista ei ole mitään hyötyä, suhtaudun sitten mieluiten kaikenlaisiin tulevaisuuden visioihin torjuvasti. Varsinkin jos ne aiheuttavat angstia ihmisille!
Nyt on Marcel jo oppinut kiroilemaan. Katsokaa peiliin.. Tiedätte kyllä keitä tarkoitan..
No mutta jos siitä niin paljon vouhotetaan kerran niin onkohan siinä sitten oltava edes jotain perää...
"Mutta miten käy niiden jotka ovat siinä rajalla, jos jonkinlaista jakoa aletaan järjestää?"
No itse uskoisin, että kun laiva on satamassa, vaikutat hyvin pitkälti itse siihen, että astutko sinne vai et..
"En tiedä sitten onko se jakojäännös-huoli vain omista itsekeskeisistä vaikuttumistani lähtöisin. Minä kun en henk.koht. koe olevani mikään erityisen pitkälle kehittynyt, mutta en takuulla kyllä mikään imeväinenkään enää ole."
Joo-o.. Tässä kun katselee ympärillensä, niin kuinkahan moni meistä ei ole syntiä tehnyt?
"Koska huolista ja peloista ei ole mitään hyötyä, suhtaudun sitten mieluiten kaikenlaisiin tulevaisuuden visioihin torjuvasti."
Eihän niistä mitään hyötyä olekkaan. Ja eihän tässä mitään tarvetta olekkaan huolia mitään pelkoja. Luulisin, että tässä kohtaa pelot johtuu siitä että on saanut väärää tietoa tai ei ole ymmärtänyt/sisäistänyt jotain.
Pysyn aina nimimerkkini takana sitä vaihtamatta.
Eivät jyvät ole sen parempia kuin akanatkaan, sillä molemmilla on tarkoituksensa.
Pointti oli se jakautuminen ja sehän on vapaaehtoinen valinta. Ei sitä jakoa muut suorita. Sinä valitset kohtalosi.
Esimerkkini oli tarkoitus auttaa ymmärtämään mistä siinä paljon puhutussa jaossa on kysymys.
Näitä ovat käärmeöljyä kaupittelevat puoskarit ja seuraajia kaipaavat luonnevikaiset lupailleet muodossa jos toisessa siitä asti kun apinamies tuli alas puusta ja otti kävyn suusta.
Hei Netta, siellä on ulkona kesä tulossa. Pidä pikku breikki hörhöjen sepustusten seuraamisessa ja nauti vuodenajasta. Nämä ihmiset ovat niin mitättömiä luusereita, että ainoa paikka jossa he voivat totetuttaa itseään on täällä internetissä anonymiteetin mukavassa suojassa.
..ja sitä rataa.. oiskohan nyt syytä vilkasta peiliin.. vai haluatko kenties antaa henkilötietosi tähän meille kaikkien ihmelteltäväksi?
En tietenkään einari. Toisaalta en myöskään anonymiteettini suojista yritä esittää intergalaktista profeettaa.
En minäkään yritä..
...miksi siis närkästyit ensimmäisestä viestistäni?
No lueppas uudestaan se ensimmäinen viesti ja kipase käymään peilin ääressä. Siellä luki muutakin kuin anonyymiplaa...
Närkästyin siksi, koska tykkään sinusta niin paljon, että haluan auttaa ottamaan sinulta sen hirren sieltä silmästä pois..
Ja nyt siis närkästyksesi ilmenee 2000-vuotta vanhojen latteuksien muodossa. Onneksi olkoon!
No voi kiitos.. ei sun ois tarvinnu..
Sulla on varmaan aika iso korva jos sinne mahtuu hirsi...
No mutta onhan tuokin tapa poistua keskustelun sisällöstä kiinnittämällä huomio ulkoasuun. Kai minun sitten täytyy selventää sinulle hieman miksi närkästyin sinulle.
Kun hienovaraisesti kaikille ilmaisit mielipiteesi täällä olevista mitättömistä luuseri hörhöistä joilla ei ole elämää, ymmärsin että puhut nyt joko itsestäsi tai sitten et oikeasti tarkoittanut tuota. Siksi ajattelin että jos laitan sinut miettimään sitä hirttä siellä silmässäsi, kertoisit, että en et oikeasti tarkoittanut sitä mitä sanoit vaan tunnustaisit liioitelleesi. Eli siis närkästyin mustamaalauksesta...
Katsos kun se mikä sinua ärsyttää niissä luuseri hörhöissä, jotka täällä toteuttavat itseään, on se että näet niissä oman kuvasi. Sillä minä olen toinen sinä, niinkuin sanotaan. Näin opit omia virheitäsi/opettelet hyväksymään ne osana sinua ja kehität itseäsi.
Ja mitenkö luulen tuntevani sinut? No minähän olen toinen sinä. Tunnen sinut yhtä hyvin, kuin sinä luulet tuntevasi ne hörhöt.
Lueppa tuo threadin ensimmäinen viesti vielä kerran niin voit lopettaa tuon jeesustelun ja vaikka yrittää kirjoittaa jonkin rakentavan viestin, jossa yrität lohduttaa pelkäävää nuorta ihmistä.
Se viesti, joka sinua nyt niin ärsyttää oli kirjoitettu siksi... kivisydän.
Minähän yritin lohduttaa jo.
"Se viesti, joka sinua nyt niin ärsyttää oli kirjoitettu siksi..."
Niin, yritit lohduttaa kyllä, mutta muiden kustannuksella.. kivisydän.
Jos ikävät tai häiriintyneet ihmiset pelottavat jotakuta niin heistä on kovin vaikeaa sanoa mitään kaunista. Toivottavasti et nyt sentään liikaa kärsinyt sanoistani.
Kumpi henkilökohtaisesti tuntui enemmän sinun kustannuksellasi tapahtuvalta lohduttamiselta: "käärmeöljyä kaupitteleva puoskari" vai "seuraajia kaipaava luonnevikainen"?
"Jos ikävät tai häiriintyneet ihmiset pelottavat jotakuta niin heistä on kovin vaikeaa sanoa mitään kaunista. Toivottavasti et nyt sentään liikaa kärsinyt sanoistani."
Niin.. Jos kaikki kalat ovat haukia heitä on vaikea määritellä ahveniksi.. Eihän tämä keskustelu minua loukkaa tai ärsytä varsinaisesti, ainoastaan kuvainnollisesti. Minusta tää keskustelu on ihan mukavaa..
"Kumpi henkilökohtaisesti tuntui enemmän sinun kustannuksellasi tapahtuvalta lohduttamiselta: "käärmeöljyä kaupitteleva puoskari" vai "seuraajia kaipaava luonnevikainen"?"
Ai minullako sinä yrititkin lohduttaa? Kumpi sinusta kuulostaa enempi mustamaalaukselta. Hauki on kala vai kaikki kalat ovat haukia?
Vinku, vonku
kiti, kiti
einari se tiukasti päänsä piti.
Ketjun vikassa
on sentään aina oikeassa
Kikkelis, kokkelis, kakkelis on YYZ:n house kohta mukkelis makkelis.
Eihän tätä peliä siksi pelata, että tästä jotain voisi voittaa, vaan siksi että vääryydet voisi oikoa koittaa.
Einari se haluisi jo kaveruutta hieroa, sillä eihän pelin täydy olla näin kieroa.
Ei tuollaisia kannata ajatella eikä uskoa.
Mitkään "mömmöt" eivät tänne tule. Ole nyt ihan rauhassa ja ajattele hiukan maallisempia asioita.
Jos tuo asia pelottaa sinua heti aamusta ja on mielessä viimeisenä illalla kannattaisi koko asian antaa mennä ohi. Pelko ei tee muuta kun nakertaa henkisiä voimavaroja.
Siksi kehotankin lopeta kokonaan ajattelu kaikesta yliluonnollisesta ja ole tässä hetkessä.
Tämä on tätä elämää.
Rauhassa sisko rauhassa......
Hanki apua ennenkun vedät ittes jojoon. Sulla on nupissa vikaa, mut ei sitä kannata hävetä. Monella on ongelmia tossa elämänvaiheessa.