Kirjoittanut: vanhoillinen vl 16.3.2009 klo 14.56
Päivämiehen ensimmäinen päätoimittaja, kirkkoherra Antti Koukkari, kirjoitti ehkäisystä joskus 1950-luvulla:
SYNTYVYYSRAJOITUKSESTA
Kun kajoamme tähän monipuolisesti eri tahoilla tarkasteltuun kysymymykseen, tahdomme pitäytyä yksinomaan evankelisen siveyden peruskatsomuksiin.
Tällöin myönnämme tietävämme sen, että syntyvyyden, kuten koko ihmiselämän tarkoitusta voidaan arvioida eri puolilta. Jos ihmiselämästä tehdään itsetarkoitus ja näin korostetaan ajallisia, tämänpuoleisia arvoja, silloin meidän on myös johdonmukaisesti myönnettävä syntyvyyskysymykselle ongelman arvo. Muussa tapauksessa meidän on - se on näkemyksemme - rauhoitettava koko kysymys Hänen hallintaansa, jolta ihmiskunta on elämänsä saanut ja joka tätä elämää jatkuvasti ylläpitää.
Vakaa uskomme onkin, että SYNTYVYYSKYSYMYKSEN INHIMILLISESSÄ KÄSITTELYSSÄ JATKUVASTI HARJOITETAAN KAMMOTTAVAA SYNTIÄ. Näin tapahtuu nimenomaan siinä, että ASIA, JONKA PITÄISI KUULUA LUOJAN SÄÄTÄMÄÄN PYHÄÄN LUOMISJÄRJESTYKSEEN, otetaan täysin materialistisena spekulaationa siihen suunnitteluun, millä ihminen on ryhtynyt järjestelemään olojaan tässä ajassa maanpäälliseksi paratiisiksi. ON TAPAHTUNUT PALATSIVALLANKUMOUS, JOSSA PYHÄ JUMALA ON ROTUHYGIENIAN, SOSIOLOGIAN TAI MUUN "JÄRJELLISYYDEN" NIMESSÄ PANTU TOIMETTOMAKSI SYRJÄSTÄKATSOJAKSI KAIKKEEN SIIHEN NÄHDEN, MIKÄ KUULUU IHMISELÄMÄÄN.
Tällaista vallankumousta suunnitellaan yksityisen ihmisen taloudessa, samoin kuin yksityisen avioparinkin. Kuinka syvästi Vapahtaja tunsikaan ne aineellisen puutteen ja terveyden vaarantamisen pelättävät ahdistukset, joiden puristukseen aviopuolisoiden ja kotien elämä voi ajautua lapsirunsauden vuoksi. Juuri tämän veräjän kautta hän osoitti saatanan syvyyksien ihmistä vaanivan. Siksi hän kehoitti heikkoa ihmistä kohottamaan lapsellisessa uskonuskalluksessa katsettaan omasta tukalasta elämänpiiristään ylös taivaisiin ja sanomaan koko sydämestään: "Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon Sinun nimesi. Tulkoon Sinun valtakuntasi. Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaissa."
Hän kehotti pyhään välinpitämättömyyteen siihen nähden, mikä voi ihmisen ruumiin tappaa, mutta ei sielua, ja yhtä pyhään pelkoon taas sitä kohtaan, millä on valta ruumiin tapettuaan hukuttaa sielu helvettiin.
Tuskin me missään muussa ihmiselämän varrella esiintulevassa olemme niin suuressa itsemme kadottamisen vaarassa kuin siinä, että ryhdymme peukaloimaan ja puoskaroimaan Jumalan pyhää luomisjärjestystä. Toisaalta me myös rajoitamme Jumalan siunauksen mahdollisuudet omassa elämässämme, JOS EMME ROHKENE EDES LASTEMME OSAA JÄTTÄÄ HÄNEN KÄSIENSÄ HOITOON. ANSAITSEE KYSYÄ, MITÄ JUMALALLA ON ENÄÄ TEKEMISTÄ MEIDÄN ELÄMÄSSÄMME, JOS KAIKKI ELÄMISEMME NYÖRIT OVAT OMISSA KÄSISSÄMME.
Olisi pysähdyttävä tarkastelemaan syntyvyyskysymystä asiana, jossa tapahtuvat Jumalan arvovallan loukkaamiset eivät voi jäädä rankaisematta. Pitkäperjantain ja pääsiäisen vanhurskauden valon tulisi langeta sydämiimme niin, että alkaisimme havaita ne syvät syyt, joiden tähden ihmiskuntaa nykyisin kohtaavat monet entistä ankarammat vitsaukset. (Päivämies palkan saa: SRK, Jyväskylä 2005; sivut 262-263)
Palstalla hellitään edelleen höpöteoriaa, jonka mukaan ehkäisy (ja kaikki muukin kiva) "kiellettiin" vasta pappiseriseuran hajaannuksen jälkeen 1960-luvulla.
Todistin jo viime keväänä tällä palstalla, että tämä fraasi on täyttä kakkaa. Jo v. 1945 Oulussa pidettiin puhujainkokous, johon osallistuivat myös sittemmin pappiseriseuraan menneet L.P. Tapaninen, Viljanen ja kumppanit.
Puhujainkokouksessa "Kullervo Hulkko piti alustuksen avioliitosta ja lapsirajoituksesta. Keskustelun tuloksena oli, että 'lapsirajoitus on Jumalan sanaa ja hyvää omaatuntoa vastaan' ja että 'lapsen syntymän ehkäiseminen kaikissa tilanteissa on syntiä'". (Oulun puhujainkokouksen 27.-28.11.1945 pikakirjoituspöytäkirja, SRK:n arkisto)
Toinen hyvä todiste on tämä Antti Koukkarin artikkeli. Päivämies perustettiin 1953 ja Koukkari kuoli v. 1958, joten artikkeli on "kultaiselta, pappien hallitsemalta 1950-luvulta" - ja jyrkästi ehkäisykielteinen.
Koukkaria ei kukaan myöskään voi leimata "yksittäiseksi fanaatikoksi", sillä hän oli omana aikanaan erittäin tunnettu ja rakastettu puhuja sekä kirkossakin yleisesti arvostettu pappi, samaa sarjaa Väinä Havaksen kanssa.
Joten on vastaansanomattomasti todistettu, että kristillisyyden kanta on aina noudatellut Lutherin linjaa: "Sillä tuo sana, minkä Jumala sanoo: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää', ei ole käsky, vaan enemmän kuin käsky, nimittäin jumalallinen teko, jonka estäminen tai laiminlyöminen ei ole meidän vallassamme." (Luther, Martti: Valitut teokset III: Avioelämästä, s. 198)
”Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa.” (Ps.127:3)
Päivämiehen ensimmäinen päätoimittaja, kirkkoherra Antti Koukkari, kirjoitti ehkäisystä joskus 1950-luvulla:
SYNTYVYYSRAJOITUKSESTA
Kun kajoamme tähän monipuolisesti eri tahoilla tarkasteltuun kysymymykseen, tahdomme pitäytyä yksinomaan evankelisen siveyden peruskatsomuksiin.
Tällöin myönnämme tietävämme sen, että syntyvyyden, kuten koko ihmiselämän tarkoitusta voidaan arvioida eri puolilta. Jos ihmiselämästä tehdään itsetarkoitus ja näin korostetaan ajallisia, tämänpuoleisia arvoja, silloin meidän on myös johdonmukaisesti myönnettävä syntyvyyskysymykselle ongelman arvo. Muussa tapauksessa meidän on - se on näkemyksemme - rauhoitettava koko kysymys Hänen hallintaansa, jolta ihmiskunta on elämänsä saanut ja joka tätä elämää jatkuvasti ylläpitää.
Vakaa uskomme onkin, että SYNTYVYYSKYSYMYKSEN INHIMILLISESSÄ KÄSITTELYSSÄ JATKUVASTI HARJOITETAAN KAMMOTTAVAA SYNTIÄ. Näin tapahtuu nimenomaan siinä, että ASIA, JONKA PITÄISI KUULUA LUOJAN SÄÄTÄMÄÄN PYHÄÄN LUOMISJÄRJESTYKSEEN, otetaan täysin materialistisena spekulaationa siihen suunnitteluun, millä ihminen on ryhtynyt järjestelemään olojaan tässä ajassa maanpäälliseksi paratiisiksi. ON TAPAHTUNUT PALATSIVALLANKUMOUS, JOSSA PYHÄ JUMALA ON ROTUHYGIENIAN, SOSIOLOGIAN TAI MUUN "JÄRJELLISYYDEN" NIMESSÄ PANTU TOIMETTOMAKSI SYRJÄSTÄKATSOJAKSI KAIKKEEN SIIHEN NÄHDEN, MIKÄ KUULUU IHMISELÄMÄÄN.
Tällaista vallankumousta suunnitellaan yksityisen ihmisen taloudessa, samoin kuin yksityisen avioparinkin. Kuinka syvästi Vapahtaja tunsikaan ne aineellisen puutteen ja terveyden vaarantamisen pelättävät ahdistukset, joiden puristukseen aviopuolisoiden ja kotien elämä voi ajautua lapsirunsauden vuoksi. Juuri tämän veräjän kautta hän osoitti saatanan syvyyksien ihmistä vaanivan. Siksi hän kehoitti heikkoa ihmistä kohottamaan lapsellisessa uskonuskalluksessa katsettaan omasta tukalasta elämänpiiristään ylös taivaisiin ja sanomaan koko sydämestään: "Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon Sinun nimesi. Tulkoon Sinun valtakuntasi. Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaissa."
Hän kehotti pyhään välinpitämättömyyteen siihen nähden, mikä voi ihmisen ruumiin tappaa, mutta ei sielua, ja yhtä pyhään pelkoon taas sitä kohtaan, millä on valta ruumiin tapettuaan hukuttaa sielu helvettiin.
Tuskin me missään muussa ihmiselämän varrella esiintulevassa olemme niin suuressa itsemme kadottamisen vaarassa kuin siinä, että ryhdymme peukaloimaan ja puoskaroimaan Jumalan pyhää luomisjärjestystä. Toisaalta me myös rajoitamme Jumalan siunauksen mahdollisuudet omassa elämässämme, JOS EMME ROHKENE EDES LASTEMME OSAA JÄTTÄÄ HÄNEN KÄSIENSÄ HOITOON. ANSAITSEE KYSYÄ, MITÄ JUMALALLA ON ENÄÄ TEKEMISTÄ MEIDÄN ELÄMÄSSÄMME, JOS KAIKKI ELÄMISEMME NYÖRIT OVAT OMISSA KÄSISSÄMME.
Olisi pysähdyttävä tarkastelemaan syntyvyyskysymystä asiana, jossa tapahtuvat Jumalan arvovallan loukkaamiset eivät voi jäädä rankaisematta. Pitkäperjantain ja pääsiäisen vanhurskauden valon tulisi langeta sydämiimme niin, että alkaisimme havaita ne syvät syyt, joiden tähden ihmiskuntaa nykyisin kohtaavat monet entistä ankarammat vitsaukset. (Päivämies palkan saa: SRK, Jyväskylä 2005; sivut 262-263)
Palstalla hellitään edelleen höpöteoriaa, jonka mukaan ehkäisy (ja kaikki muukin kiva) "kiellettiin" vasta pappiseriseuran hajaannuksen jälkeen 1960-luvulla.
Todistin jo viime keväänä tällä palstalla, että tämä fraasi on täyttä kakkaa. Jo v. 1945 Oulussa pidettiin puhujainkokous, johon osallistuivat myös sittemmin pappiseriseuraan menneet L.P. Tapaninen, Viljanen ja kumppanit.
Puhujainkokouksessa "Kullervo Hulkko piti alustuksen avioliitosta ja lapsirajoituksesta. Keskustelun tuloksena oli, että 'lapsirajoitus on Jumalan sanaa ja hyvää omaatuntoa vastaan' ja että 'lapsen syntymän ehkäiseminen kaikissa tilanteissa on syntiä'". (Oulun puhujainkokouksen 27.-28.11.1945 pikakirjoituspöytäkirja, SRK:n arkisto)
Toinen hyvä todiste on tämä Antti Koukkarin artikkeli. Päivämies perustettiin 1953 ja Koukkari kuoli v. 1958, joten artikkeli on "kultaiselta, pappien hallitsemalta 1950-luvulta" - ja jyrkästi ehkäisykielteinen.
Koukkaria ei kukaan myöskään voi leimata "yksittäiseksi fanaatikoksi", sillä hän oli omana aikanaan erittäin tunnettu ja rakastettu puhuja sekä kirkossakin yleisesti arvostettu pappi, samaa sarjaa Väinä Havaksen kanssa.
Joten on vastaansanomattomasti todistettu, että kristillisyyden kanta on aina noudatellut Lutherin linjaa: "Sillä tuo sana, minkä Jumala sanoo: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää', ei ole käsky, vaan enemmän kuin käsky, nimittäin jumalallinen teko, jonka estäminen tai laiminlyöminen ei ole meidän vallassamme." (Luther, Martti: Valitut teokset III: Avioelämästä, s. 198)
”Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa.” (Ps.127:3)
Vastaukset 41
Vanhimmat
onko meille kuitenkin sallitu hedelmöitys hoidot? sekö ei ole luomisjärjestykseen puuttumista?
En tiedä, mutta kysyn miten hedelmöityshoidot ovat ristiriidassa vaikka tämän kanssa:
” "Sillä tuo sana, minkä Jumala sanoo: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää', ei ole käsky, vaan enemmän kuin käsky, nimittäin jumalallinen teko, jonka estäminen tai laiminlyöminen ei ole meidän vallassamme." (Luther, Martti: Valitut teokset III: Avioelämästä, s. 198)
”Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa.” (Ps.127:3)”
Ovatko hedelmöitymisen ehkäisy ja hedelmöitymisen edistäminen yhteismitallisia?
Hedelmöityshoidoissa ei hedelmöitymistä tapahdu ilman Jumalan tahtoa, vaikka mitä tehtäisiin.
Hedelmöitymisen ehkäisyssä hedelmöityminen estetään 100%:n varmuudella, jolloin Jumalan tahdosta ei piitata vaan otetaan asia omiin käsiin.
että elämä nähdään Jumalan lahjana ja sen takia hedelmöityshoidot siunauksellisina ja ehkäisy nähdään elämän estämisenä.
Jotain tähän suuntaan.
Mitenkäs Yellona tulkitaan sanonta:Jumala antaa lapsia sopivaksi katsomansa määrän. Jos ei annakaan yhtään ja ihminen ajattelee : haluan, ja hedelmöittää koeputkessa vaikka 10 munasolua alkioiksi,jotka sitten pakastetaan.Ylimääräiset hävitetään sulattamalla,kun ei niitä enään tarvita.
Minähän sanoin, että en tiedä jne.
Kyllä Jumalan tahtoon kannattaa tyytyä, saipa lapsia tai ei. Näin uskon. Tämä siis vastauksena sinulle.
Mutta toisaalta se on niin, jos tässä vähän järkeillään, että ihminen voi estää helposti hedelmöitymisen, mutta ei voi panna sitä alulle. Ihminen voi kyllä luoda sopivat olosuhteet ja tehdä "kylvötyön", mutta kasvun antaa Jumala.
>Hedelmöitymisen ehkäisyssä hedelmöityminen estetään 100%:n varmuudella, jolloin Jumalan tahdosta ei piitata vaan otetaan asia omiin käsiin.
Jopas olet itsevarma. Kyllä minun Jumalani voi puhkaista kortsun kesken tiimellyksen. Sinun Jumalasi taitaa olla heikompaa lajia.
Mutta kun ihminen sulattaa ja tappaa ne ylimääräiset kasvun saaneet Jumalalta. Onhan hedelmöitys kuitenkin jo tapahtunut.
Tämä asia on minulle vaikea käsittää,että voidaan näin tehdä.
sodassa ihmisiä ,puolustaessaan maatansa. --Hyvää takoitti!
--Vaihtaa sydämen kun vanha käy heikoksi. --Jumala tosin tarkoitti, että sydän sammuu.
--Vetää töpselin seinästä - vaikka henki olisi pihissyt monta vuotta. --Suojella piti.
--Päättää kumpi jätetään -Äiti vai lapsi. --En sano mitään.
"sulattaa ja tappaa ne ylimääräiset kasvun saaneet Jumalalta."
--Ei ne vielä ihmisiä ole! --Minun mielestä.
Kuinka selität sen, että synti on muuttunut synnittömäksi?
Olet ehkä niin nuori, ettet muista 80-luvun saarnoja, mutta se oli silloin syntiä. Kun se silloin oli syntiä ja joku vl-uskovainen pari jäi lapsettomaksi sen vuoksi, vaikka se nyt ei enää olekaan SRK:n syntilistalla, kuka ottaa vastuun?
Eikö näiden ihmissääntöjen kanssa ole vähän vaarallista leikkiä ihmiselämällä?
Niin, hän ei ollut siihen aikaan suinkaan ainoa joka käsitti asian tuolla lailla.
Nykyään ei enää monessa muussakaan asiassa ajatella niin kuin 1950-luvulla.
Toisaalta, luterilaisen kirkkomme piispat julkaisivat 1950-luvun alussa kannanoton, jossa ehkäisy sallittiin ja katsottiin että perhekoko on avioparin ja tarvittaessa heidän lääkärinsä välinen asia, ja hengellisessä mielessä kristitylle ehdonvallan ratkaisu (eli kukin päättää sen itse elämäntilanteensa kannalta).
Ihan mielenkiintoinen siteeraus sinulta tuoda tänne, noin historian ymmärryksen kannalta.
'lapsirajoitus on Jumalan sanaa ja hyvää omaatuntoa vastaan' ja että 'lapsen syntymän ehkäiseminen kaikissa tilanteissa on syntiä'". (Oulun puhujainkokouksen 27.-28.11.1945 pikakirjoituspöytäkirja, SRK:n arkisto)
Kyllä vanhoillislestadiolaisuus on julma uskonto jos tuo on kaikkien mielipide.Raskaus on sinänsä elimistölle rankka savotta saatikka sitten toistuvat ,lukuisat raskaudet liitettynä ikään joka valitettav asti lisääntyy raskaus raskaudelta tahtia ikävuosi per vuosi .Monella vl-äidillä alkaa ongelmat kun lapsia on kymmenen ja ikää 40.Myös toistuvat sektiot lisäävät raskauksien riskiä.TÄMÄ kirjoitus ja ajatus,mikä aina tämän tästä näkyy palstoilla ettei syntyvyyden rajoittaminen ole luvallista MISSÄÄN tilanteessa,on suoranainen vl-naisten laittaminen lainsuojattomaksi.Rankkaa syyllistämistä se on myös niitä kohtaan jotka ovat joutuneet lopettamaan lapsenteon itse terveyssyistä.Miksei samantien kielletä myös kaikenlainen terveyden hoito vl-miehiltä.Ei enää sydänleikkauksia .pallolaajennuksia ,syöpähoidoista puhumattakaan. Eikai Jumalan säätämykseen ihmisen elämän pituudesta saa puuttua ,jos kuolema tulee jo 50-vuotiaana veritulppaan,niin se sitten on niin sallittu,vaikka se olisikin pallolaajennuksella voitu korjata... miltäs tuntuis uudet elämän ohjeet.Ei voi mitään jos tulee mieleen kysymys että mihin on joutunut tästä kristillisyydestä kristuksen mieli ,armollisuus,hyvä tahto,ystävällisyys, Tilalle on tullut kateus,salarikollisuus,tylyys,kova mieli lähimmäistä kohtaan,tuomitseminen,laittomuudet,rikollisten suojelu,itsensä korottaminen ja oman edun tavottelu.Käsittämätöntä!!!!
LIsäksi listaan Takana pahanpuhuminen.
vl-äiti, joopajoo.. Taidatpa vaan olla vl-porukalle jostakin syystä vihainen ulkopuolinen, etkö yhtään häpeä esiintyä vl:nä vaikket sitä tekstisi perusteella tosiaankaan ole!
Kyllä se Jumala on meitä fiksumpi ja osaa antaa juuri sen verran lapsia kuin näkee hyväksi.. Ei sitä kannata mennä säätelemään Herran tahtoa noin vaan, miksette anna vl-äitien olla rauhassa ja tehdä niin kuin he itse haluavat, toteuttavat Jumalan tahdon eivätkä käytä ehkäisyä! "Lisääntykää ja täyttäkää maa!"
Aijjaiii, miten kiva nähdä miten nopeaa tuomiopasuuna soi. Vähänkään erimieliset ajatukset tyrmätään ja heitetään hyvin äkkiä ulkopuolisen höpinäksi. Tiedähän vaan sinä tuomiopasuunan soittelija, että vl-äiti ei suinkaan ole ainoa, joka näin ajattelee. Jos erottelet uskovasia toisistaan tämän perusteella, kävelet Raamatun ja Pyhän Jumalan Sanan ylitse rajusti.
"Jos erottelet uskovasia toisistaan tämän perusteella, kävelet Raamatun ja Pyhän Jumalan Sanan ylitse rajusti."
Avaatko vähän tätä?
ettei Kiinassa ja Intiassa ole vanhoollislestadiolaisuutta. Lopputuloksen ymmärtää jokainen, ja Jumala erityisesti vihaa niitä, jotka saastuttavat maan - esimerkiksi ylikansoittamalla niin, että maa tukehtuu lopulta paskaan.
itse hävetä? Tuota juuri tarkoitin ja totta näyttää olevan.Niinkauan kestää olla kovasydäminen kun asia on omakohtainen?
Olet jäljillä. Se on selviö että vanhoillislestadiolaisuus lisääntymisvelvoitteineen onnistuu VAIN turvallisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa.
Kehitysmaissa eivät naiset pääse läehllekään 1o-15 lapsen perhekokoja, kun luonto ja puutteelliset elinolosuhteet leikkaa ... lapsia kuolee kuin kärpäsiä jo vauvana, nainen menehtyy synnytysten komplikaatioihin tai vastaavaan usein. Se on naisen tavallisin kuolinsyy kaikkialla köyhimmissä maissa.
Suomessa naisia menehtyy raskauden tai synnytyksen aiheuttamaan komplikaatioon vain yksittäistapauksina.
ja kerroppa sitten kuinka sinä tekisit jos olet nainen ja sinulle olisi tehty 7 sektiota ja lääkäri sanoo että seuraava raskaus on hengenvaarallinen,noudatatko Koukkarin Antin ym. kmpp. neuvoa,tai jos olet mies ,asia olisi vaimosi edessä,antaisitko vaimosi kuolla seuraavaan raskauteen, vai ottaisitteko käyttöön sen täydellisen ehkäisyn?Se on niin helppo sivusta kommentoida ja laukoa ja tuomita.Toisen uskokin noin vaan tyhjäksi ja turhaksi,voi sitä kristuksen mielen määrää!
Voimme ehkä verrata tätä yllä ollutta tulkintaa siihen henkeen, mikä on katolisen kirkon opissa periaatteesa samasta asiasta. Täytyy sanoa, että mielestäni paavillisessa kirjeessä on enemmän INHIMILLLISTÄ ELÄMÄN KUNNIOITUSTA kuin Antti Koukkarin kirjoituksessa.
Yllä ollut Antti Koukkarin kirjoitus:
"
Vakaa uskomme onkin, että SYNTYVYYSKYSYMYKSEN INHIMILLISESSÄ KÄSITTELYSSÄ JATKUVASTI HARJOITETAAN KAMMOTTAVAA SYNTIÄ. Näin tapahtuu nimenomaan siinä, että ASIA, JONKA PITÄISI KUULUA LUOJAN SÄÄTÄMÄÄN PYHÄÄN LUOMISJÄRJESTYKSEEN, otetaan täysin materialistisena spekulaationa siihen suunnitteluun, millä ihminen on ryhtynyt järjestelemään olojaan tässä ajassa maanpäälliseksi paratiisiksi. ON TAPAHTUNUT PALATSIVALLANKUMOUS, JOSSA PYHÄ JUMALA ON ROTUHYGIENIAN, SOSIOLOGIAN TAI MUUN "JÄRJELLISYYDEN" NIMESSÄ PANTU TOIMETTOMAKSI SYRJÄSTÄKATSOJAKSI KAIKKEEN SIIHEN NÄHDEN, MIKÄ KUULUU IHMISELÄMÄÄN.
"
Ja verailun vuoksi katolisen kirkon tekstiä:
Humanae vitae
(syntyvyyden sääntelystä)
[Elämän jatkuminen]
1. Inhimillisen elämän jatkamisen vakava velvollisuus, jonka täyttämisessä aviopuolisot ovat Jumalan, Luojan, vapaita ja vastuullisia työtovereita, on aina ollut heille suuren ilon lähteenä, vaikka siihen on joskus liittynytkin monia vaikeuksia ja ahdistusta.
Vaikka tämän velvollisuuden täyttäminen onkin kaikkina aikoina asettanut vakavia ongelmia avioliitossa olevien omalletunnolle, yhteiskunnan nykyinen kehitys on aiheuttanut muutoksia, jotka nostavat esille sellaisia uusia kysymyksiä, joita kirkko ei voi olla ottamatta huomioon, koska on kysymys asioista, jotka perin läheisesti koskettavat ihmisten elämää ja onnellisuutta.
[Vanhempien vastuullisuus]
10. Näin aviollinen rakkaus vaatii puolisoilta tietoisuutta vastuullisesta tehtävästään vanhempina. Tätä korostetaan nykyään syystäkin varsin suuresti, mutta se on myös käsitettävä oikein. Sitä on siten tarkasteltava monista oikeutetuista ja toisiinsa liittyvistä näkökohdista.
Vanhempien vastuullisuus merkitsee tietoa biologisten prosessien tehtävästä sekä niiden kunnioittamisesta. Ihmisjärki löytää elämän antamisen kyvystä biologisia lakeja, jotka ovat ihmisen persoonallisuuden osa.(9)
Vanhempien vastuullisuus merkitsee järjen ja tahdon harjoittamaa välttämätöntä vaiston ja intohimon taipumuksien hallintaa.
Vanhempien vastuullisuus ilmenee psyykkisten, taloudellisten, psykologisten ja sosiaalisten edellytysten suhteen joko harkitussa ja auliissa päätöksessä kasvattaa runsaslukuinen perhe tai vakavin perustein ja asianmukaisesti moraalilakia kunnioittaen tehdyssä päätöksessä välttää kulloisellakin hetkellä tai jopa määräämättömäksi ajaksi uuden lapsen syntymää.
Vanhempien vastuullisuus merkitsee myös ja ennen kaikkea syvää suhdetta Jumalan asettamaan objektiiviseen moraalijärjestykseen, jonka luotettava tulkitsija on oikea omatunto. Vanhempien vastuullisuuden velvollisuus vaatii, että aviopuolisot tunnustavat oikeassa arvojärjestyksessä velvollisuutensa Jumalaa, itseään, perhettä ja yhteiskuntaa kohtaan.
Tästä johtuu, että he eivät voi elämän jatkamisen tehtävässä toimia vapaasti mielensä mukaan, ikään kuin heidän olisi mahdollista täysin yksityisesti ja riippumattomasti määrätä oikea tie, kun heidän päin vastoin tulee pyrkiä mukauttamaan toimintansa Jumalan, Luojan, suunnitelman mukaiseksi, joka ilmenee avioliiton ja sen yksityisten aktien luonteesta ja jota kirkon jatkuvasti esittämä opetus julistaa.(10)
[Uskollisuus Jumalan suunnitelmaa kohtaan]
13. On hyvällä syyllä huomautettu, että sellainen aviollinen akti, jota toiselta puolisolta vaaditaan ottamatta huomioon hänen tilaansa ja oikeutettuja toiveitaan, ei ole todellinen rakkauden teko, ja se on siten ristiriidassa aviopuolisoiden välillävallitsevan moraalijärjestyksen oikeiden vaatimusten kanssa. Samalla tavoin sen, joka harkitsee asiaa tarkoin, on myös tunnustettava, että sellainen rakkauden akti, joka vaarantaa sen mahdollisuuden elämän jatkamiseen, jonka Jumala, kaiken Luoja, on siihen liittänyt erityisin laein, vastustaa sekä avioliiton säätäjän jumalallista suunnitelmaa että elämän alkuunpanijan tahtoa. Tämän jumalallisen lahjan käyttäminen siten, että sen merkitys ja tarkoitus vaikka vain osittainkin tuhotaan, on ristiriidassa sekä miehen, naisen että heidän läheisimmän yhteytensä luonteen kanssa, ja siten se myös vastustaa Jumalan suunnitelmaa ja hänen pyhää tahtoaan. Kuitenkin se, joka käyttää aviollisen rakkauden lahjaa hyväkseen luomisen lakeja kunnioittaen, ei tunnustaudu elämän lähteiden herraksi vaan ennemmin Luojan suunnitelman toimenpanijaksi. Samoin kuin ihmisellä ei ole ylipäätäänkään rajoittamatonta valtaa ruumiiseensa, hänellä nimenomaan ei ole sellaista valtaa suvunjatkamiskykyynsäkään, koska sen olemukseen kuuluu sen inhimillisen elämän synnyttäminen, jonka alkulähde on Jumala. Paavi Johannes XXIII muistutti: “Inhimillinen elämä on pyhää; alusta alkaen se paljastaa Jumalan luovan toiminnan.”(13)
"
Kun lukee tätä tekstiä samasta Humanae Vitae tekstistä pitää lukiessaan kinnittää huomiota niihin perusteisiin millä se hyväksytään. Jo olvan elän kunniotuksena ja perheen kasvattamisen näkökulmaan. Luoja on luonut naisen biologisesti sellaiseksi olennoksi kuin on luonut. Miksei ihmine saa toivoa elämänsä hallintaa katastrofien välttämiseksi ja lasten henkisistä ja aineellisista primääritarpista (rakkauden ja ajan riittävyydestä) huolehtimiseksi. Vaikka omassa elämässäni olen lapsettomuutta aiheuttavan sairauden vuoksi saanut vain muutaman lapsen, tuntuu pahalle kuulla puhuttavan sellaisesta etuoikeutena, ei hedelmättömyyden toivominen ainoana elämänhallinnan keinona voi olla kristinopin tavoitteena. Inhimillisten terveydellisten ja henkisten rajojen olemassaolon torjuminen kuten tässä ketjussa kirjoitetaan
"
Kyllä se Jumala on meitä fiksumpi ja osaa antaa juuri sen verran lapsia kuin näkee hyväksi. Ei sitä kannata mennä säätelemään Herran tahtoa noin vaan, miksette anna vl-äitien olla rauhassa ja tehdä niin kuin he itse haluavat, toteuttavat Jumalan tahdon eivätkä käytä ehkäisyä! "Lisääntykää ja täyttäkää maa!" "
on vastaavaa kuin sen väittäminen, että katastrofit ja tuho eivät voi koskettaa uskovaa. Miksi Jumala sallii sodat, miksi Jumala sallii nälänhädät.
[Hedelmättömiin jaksoihin turvautumisen luvallisuus]
16. Kuten huomautimme aikaisemmin (kappaleessa 3), meidän aikanamme esitetään tätä kirkon aviollisen moraalin opetusta vastaan väite, että inhimillisen ymmärryksen oikeus ja velvollisuus on hallita luonnon tarjoamia voimavaroja ja suunnata ne ihmisen hyvän mukaista päämäärää kohden. Monet kysyvät, eikö käsillä olevassa tapauksessa olisi järkevää useissa olosuhteissa turvautua keinotekoiseen syntyvyyden sääntelyyn, jos siten turvattaisiin perheen sopusointu ja rauha ja jo syntyneiden lasten paremmat kasvatusolosuhteet. Tähän kysymykseen on välttämätöntä vastata selvästi: juuri kirkko on luonnollisesti valmis kehottamaan ja suosittamaan inhimillisen ymmärryksen hyväksi käyttämistä toiminnassa, joka näin läheisesti liittää järjellisen ihmisen Luojaansa, mutta se korostaa, että tämä täytyy tehdä Jumalan säätämää asioiden järjestystä kunnioittaen.
Jos syntymien väliaikojen pidentämiseen on päteviä syitä, jotka johtuvat aviopuolisoiden ruumiin tai sielun tilasta tai ulkoisista olosuhteista, kirkko opettaa, että aviopuolisoiden on luvallista ottaa huomioon elämää jatkavassa toiminnassa vaikuttavat luonnolliset vaiheet siten, että ainoastaan hedelmättömiä ajanjaksoja käytetään aviolliseen kanssakäymiseen, ja näin säädellä jälkeläisten syntymistä loukkaamatta mitenkään sitä moraaliopetusta, jonka olemme esittäneet.(20)
Kirkko pysyy uskollisena itselleen ja opetukselleen, kun se pitää aviopuolisoille luvallisena hedelmättömien jaksojen huomioon ottamista, vaikka se samalla hylkää aina luvattomina suoranaisesti hedelmöitymistä vastustavien keinojen käytön, vaikka se johtuisikin syistä, jotka vaikuttavat luvallisilta ja vakavilta. Näiden kahden tapauksen välillä on todellisuudessa huomattava ero: edellisessä aviopuolisot käyttävät oikeutetusti hyväkseen luonnon järjestystä, jälkimmäisessä he vastustavat sitä pyrkien välttämään elämän syntymisen järjestyksen luonnollista toteutumista. On totta, että kummassakin tapauksessa aviopuolisot tahtovat yhteisestä päätöksestä ja hyväksyttävistä syistä välttää lasten syntymistä ja hakea tähän varmoja keinoja, mutta on myös totta, että vain edellisessä tapauksessa he voivat luopua aviollisesta kanssakäymisestä hedelmällisinä ajanjaksoina aina, kun lasten syntyminen pätevistä syistä ei ole toivottavaa, ja palata siihen hedelmättöminä aikoina ilmaistakseen keskinäistä rakkauttaan ja säilyttääkseen toisilleen lupaamansa uskollisuuden. Niin tekemällä he antavat todistuksen todella ja kokonaan vilpittömästä rakkaudestaan.
"
tämäkään menetelmä ei täysin varma raskauden alkamisen kannalta, jos kyse on todellisesta terveydellisestä riskistä on raskauden ehkäisy hyväksytttävä.
Eikö oleellista ole onko ihmisellä armo tässäkin asiassa silloin kun joutuu toteamaan omat rajalliset mahdollisuutensa. Siitähän vl-äiti edellä kirjoittaa.
Hän ei elämää kunnioita. Jumalan tahdon noudattaminen ei tarkoita lisääntymistä hengiltä. On ihan oikein todeta, että nyt on Jumalan tahto tapahtunut ja "homma" loppuu tähän. Oletko tosissasi sen seitsemä keisarinleikkauksen määrästä ja vielä joku ajattellee että voisi kokeilla lisää - huh huh. Vain fanaatikko voi ajatella näin. Kokoon kursiminen aina lisää arpikudosta, joka ei jousta tervettä kudosta vataavasti. Miksi naisen pitäisi kuolla kohdun repeämiseen?
Onhan siitä asiasta ollut suviseurojen alustuksessakin 2009:
"Hulkko mainitsi naisasialiikkeen vaikutuksen, naisen aseman muutoksen yhteiskunnassa ja nosti esiin ”medisiinisen näkökohdan”, siis lääketieteelliset ja terveydelliset syyt. Se tosiasia, että äidin henki saattoi olla uhattuna, teki alustajan nöyräksi. ”Tässä on aihetta pohdintaan”, hän lausui. Hänen mukaansa äidin ja lapsen elämä ovat yhtä arvokkaita eikä kuoleman uhmaaminen ole oikein.
Hulkko muistutti, että ongelmatilanteissa kysytään sielunhoitajalta kärsivällisyyttä ja herkkää korvaa, varsinkin kun kysymyksessä on äidin henki. Tällaiset asiat on harkiten käsiteltävä tapaus tapaukselta."
Tässä kohden olen ehdottomasti sitä mieltä, että harkintaa ei tee sieluhoitaja. Sen tekee nainen ja hänen lääkärinsä. Sellaista oikeutta ei oe kenelläkään maallikolla, että ryhtyisi lupailemaan mitään lääketieteellisistä mahdollisuuksista ja raskauden riskeistä.
muuttua yhtäkkiä synnittömäksi, vaikka kuinka äidin tai perheen elämäntilanne muuttuisi uhkaavaksi?
Synti on aina synti eikä MUUKSI MUUTU.
Ratkaisu: Ehkäisy ei voi olla edes syntiä, vaan jokaisella avioparilla on oikeus ottaa lapsia vastaan voimien mukaan. Herran lahjoina!
Yhtä lailla voidaan uskon kautta käsittää, että on suuri Jumalan lahja ja siunaus, että hän on antanut ihmisen tiedon lisääntyä, niin että lisääntymistä voidaan varsin lunnonmukaisin keinoin hallita. Niin Jumala itse tarkoitti.
Jos asiaa ajattelee Jumalan tahdon noudattamisena elämässä, kuten kuulemme Jumalan johdatusta muutoinkin elämämme valinnoissa, ei ole sitä ongelmatiikkaa onko mistä kirjoitat:
"Miten se ns. ehkäisysynti voi muuttua yhtäkkiä synnittömäksi, vaikka kuinka äidin tai perheen elämäntilanne muuttuisi uhkaavaksi?
Synti on aina synti eikä MUUKSI MUUTU."
Synti ei ole siinä tehdäänkö radikaalikin ratkaisu terveyden perustella esim. sterilisaatio, vaan täytetäänkö Jumalan tahto. Jumalan tahto on täytetty, kun terveydentila ei salli raskautta. Terveyskin on Jumalan sallima tila ihmiselle. Olen itse hyväksynyt Jumalan tahtona sen, että lapsettomuutta aiheuttavan sairaudesta huolimatta olen kaiken todennäköisyyden vastaisesti armosta saanut lapsia. Yhtä lailla olen hyväksynyt, että armon ovi, joka avattiin myös suljettiin silloin, kun sairauden eteneminen tuli raskaaksi tulemisen esteeksi. Näin on mielestäni myös niiden naisten laita, joiden terveys ei kestä raskauksia (esim. monen raskauden jälkeen, lääkehoidon takia esim syövän hoidon takia tms syystä).
Milloin ihminen on täyttänyt Jumalan tahdon?
palstalla asioita perustellaan Raamatulla, mutta yhtään Raamatun mukaista perustelua ei ehkäisysynnille
löydy! Ei edes Päivämiehestä, vaikka itse ovat sen "valiokunnissa" synniksi määritelleet.
VAADIN SIIS PERUSTELUJA, kun kerran kadottavaksi synniksi olette sen julistaneet.
Vl-uskovaisten joukossa on paljon HENKISESTI tai FYYSISESTI SAIRASTUNEITA äitejä ja isiä. Taloudellisesti ahdingossa olevia, yksinkertaisia, monin tavoin kykenemättömiä ottamaan niin SUUREN vastuun ihmiselämästä. Sosiaalitoimen luukku heiluu: huostaanottojen määrä kasvaa, perheväkivalta lisääntyy,
hyväksikäytöt, onnettomuudet, mielenterveysongelmat, mitä vielä,,,
--Älä kansa napise nyt on korpivaellus,,
Siitä vain seuraavaan Päivämieheen aihetta???
---Koko seurakunta asiaa miettimään!!
"Ei meitä yli voimien hän tahdo rasittaa?"
"muuttua yhtäkkiä synnittömäksi, vaikka kuinka äidin tai perheen elämäntilanne muuttuisi uhkaavaksi?
Synti on aina synti eikä MUUKSI MUUTU"
Ei se ihan noinakaan ole. Riippuu aika pitkälti millä mielellä ja missä tilanteessa tekee mitäkin.
Esim. tappaminen on synti ja rikos.
Mutta sodassa voit joutua tilanteeseen, jossa saamasi käskyn mukaan voit joutua tappamaan tai tulet tapetuksi.
Tai jos ole vaikka poliisi ja sinut määrätään johonkin epämääräiseen, synnilliseen tapahtumaan valvomaan järjestystä. Voit mennä sinne työnantajasi eli esivaltasi käskyä kunnioittaen, mutta et mielellään vaan ikään kuin pakon edessä, tekemään työtäsi siis. Tai voit mennä sinne mielelläsi ja mielissäsi siitä, että kerrankin pääset työsi varjolla kokemaan jotain kivaa, mutta synnillistä. Ensimmäisessä et tekisi syntiä, mutta mielestäni jälkimmäisessä tekisit.
Joten kyllä se jonkun verran riippuu tilanteesta.
Kyse on myönteisyydestä tai kielteisyydestä jollekin asialle.
Kysyn vielä suhtautuuko Raamattu ehkäisyyn myönteisesti, neutraalisti vai kielteisesti? Mihin vaaka kallistuu?
ja sairaille lisää lapsia??? Vaikka heidän omatunto uskon jälkeen muuta ilmoittaa!
Ääni ei nyt kuulu kirkkana "jumalanvaltakunnasta", --sääntöjä kyllä laaditaan, mutta itse ei oteta niistä mitään vastuuta. Nämä on joillekkin ELÄMÄN ja KUOLEMAN kysymyksiä.
-Lapsia yli voimien
-Lapsettomuus
-Vailla aviopuolisoa
-Hylätyksi tuleminen (aviorikos)
--Minun mielestä SRK:n on tunnustettava, että nämä ovat
OMANTUNNON asioita!
Raamattu ei suhtaudu ehkäisyyn mitenkään.
Ihmiset tekevät Raamatun tulkintoja ja väittävät niiden perusteella kaikenlaista.
Raamatussa tosin ei oteta kantaa ehkäisyyn, mutta Jumala antaa elämän.
"Kysyn vielä suhtautuuko Raamattu ehkäisyyn myönteisesti, neutraalisti vai kielteisesti? Mihin vaaka kallistuu?"
Raamatun kanta lisääntymiseen erityisesti VT:n puolella on selvän myönteinen. Sanoma kuitenkin on riittävästi! Voimien mukaan.
Esim. näistä kohdista voidaan vetää aasinsiltaa lähes loputtomasti molempiin suuntiin:
(Jer. 29:5-8)
5 Rakentakaa taloja ja asettukaa niihin asumaan! Istuttakaa puutarhoja ja nauttikaa niiden hedelmistä!
6 Ottakaa itsellenne vaimot, syntyköön teille poikia ja tyttäriä! Ottakaa pojillennekin vaimot ja naittakaa tyttärenne, että he saisivat poikia ja tyttäriä. Lisääntykää, älkää vähentykö!
7 Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne. [Bar. 1:11]
--Mutta uskon kautta asiat valkenee jokaiselle riittävän hyvin.
Asioissa kun on kaksi puolta:
5. Rakentakaa hienoja taloja, mutta älkää niin hienoja, ettei tämän maailman rikkaus teitä viettelisi.
6. Menkää naimisiin ja hankkikaa perhe, lisääntykää >2, älkää eläkö vain itsellenne, kantakaa vastuu myös lähimmäisistänne.
7. Kunnioittakaa esivaltaa ja rukoilkaa sen puolesta missä ikinä olette. Jos esivalta kuitenkin velvoittaa vääryyteen on hyvä hakea turvaa muualta, uskon tähden.
--Jossain kulkee raja näissäkin asioissa. Kysyn puolestaan sinulta, missä?
tuolla perusteella Raamattu ei suhtaudu mitenkään mihinkään.
Siitä tosiasiasta siis itsekukin voisi ehkä jonkin johtopäätöksen vetää.
Olisi kaiken kaikkiaan HYVIN omituista, jos Raamattu jostakin syystä olisi vaikkapa sanonut: "Lopettakaa lisääntyminen!" Kas onhan kuitenkin niin, että läpi historian käytännössä jokainen kansa on pitänyt itseään jumalten valittuna, joten lisääntyä on pitänyt, jottei viholliskansojen paine valittua kansaa tuhoa.
Tyypilliseen fundamentalistiryhmän tapaan VL-joukkio ottaa Raamatusta tiettyjä kohtia ja korostaa niitä.
"Raamattu ei suhtaudu ehkäisyyn mitenkään."
Tuo on sinun raamatuntulkintasi ja siihen perustuva väite, eikä se ole yhtään enempää oikea kuin minun tai kenenkään muunkaan.
"Kas onhan kuitenkin niin, että läpi historian käytännössä jokainen kansa on pitänyt itseään jumalten valittuna, joten lisääntyä on pitänyt, jottei viholliskansojen paine valittua kansaa tuhoa."
Niin. Oliko se nyt niin, että Jumala antoi ihmisille kyvyn ja jopa käskyn lisääntyä. Näin ollen lisääntymisvietti on syväkoodattuna ihmisissä, niissäkin kansoissa, jotka eivät ole oikeasta, elävästä Jumalasta kuulleetkaan.
Miksi naiset eivät nosta tästä meteliä?
Samalla lailla kuin ihmiset vaativat nyt demokratiaa Egyprissä, eli ilmoitatte vaan että ette enää hyväksy ehkäisykieltoa ja piste. Tää on tässä ja tästä lähtien jokainen pariskunta päättää sen lapsiasian ihan itse. Ehkäisyä ei ole Raamatussa kielletty.
Tuossa olis ideaa.
"Hulkko muistutti, että ongelmatilanteissa kysytään sielunhoitajalta kärsivällisyyttä ja herkkää korvaa, varsinkin kun kysymyksessä on äidin henki. Tällaiset asiat on harkiten käsiteltävä tapaus tapaukselta."
Kuka tämä Hulkko on?
Miten se kymmenkäsykyä meni: Alä tapa! onko siinä alaviite että tapa jos..... EI OLE
sama oppi sotaan kun ehkäisemättömyyteen että jos Jumala suo niin jäät henkiin ja jos ei niin ei.
Suviseuratiedote 2009
http://www.suviseurat.fi/2009/fi_ajankohtaista_20090627143241_tiedotustilaisuus_27.6.2009.html
Vuonna 1945 aiheesta alusti Kuivaniemen kirkkoherra Kullervo Hulkko.
Kiitos tiedosta! Millainen auktoriteetti lienee tämä.
Mitenkähän tuo ehkäisemättömyysoppi soveltuu sinne Togoon??