alla oli puhetta laivoilla tapahtuvista black out tilanteista.Joku jopa väitti että niitä tapahtuu usein,muttei niistä erityisemmin tiedoiteta.Joku sanoi alla että, black out ei ole vaarallinen avovesillä, mutta saaristossa kyllä.
Itse jäin miettimään , että täällähän noin 5kk on pelkkää talvea ja meri on lähes umpijäässä. Tukholma-Helsinki väliä menee laivat sulia väyliä. Mutten ole koskaan talvella törmännyt laivaan joka black outina ympyrää vetäisi tai tukkisi väylän.Jäinkin miettimään, että mitenkäs laiva reagoi tälläisillä keleillä black outin aikana?
Itse jäin miettimään , että täällähän noin 5kk on pelkkää talvea ja meri on lähes umpijäässä. Tukholma-Helsinki väliä menee laivat sulia väyliä. Mutten ole koskaan talvella törmännyt laivaan joka black outina ympyrää vetäisi tai tukkisi väylän.Jäinkin miettimään, että mitenkäs laiva reagoi tälläisillä keleillä black outin aikana?
Vastaukset 15
Vanhimmat
eli jäisessä väylässä ei ole mitään huolta. Tarvittaessa kapteeni antaa käskyn pysäyttää koneet, mikä tapahtuu vääntämällä "bensahanat" kiinni. Diesel kun ei ilman löpöä käy. Ja nämä erityistoimenpiteet on siten turvattu, että tapahtuipa mitä tahansa, niin käskyt kulkevat ja koneet saadaan stoppiin.
mietihän uudelleen?
Ei siis mitään huolta. Siihen ränniin se laiva pyshtyy. Kun vielä muistetaan, että merellä laivoilla täytyy olla aika suuri välimatka, ei vaaran paikkaa ole.
Paljon suurempi vaara on maanteillä. Ohjaaja voi koska tahansa saada jonkun sairauskohtauksen.
Tarkoitatko että itse asiassa talven rännissä on turvallisempaa black out tilanne kuin kesän avomerellä?
Mitä tarkoitat iso tuuliala suhteessa laivaanko?
auta kun tuuli työntää, pinta-alaa tuulta varten noissa isoissa on, jäät särkyy, ei ne terästä ole.
huomaa että olet maalta, kun et meriolosuhteista ymmärrä mitään!
Sun logiikallas edes vuoristoradan vaunu ei voi mitenkään suistua kiskoiltaan, huomioi painoarvo sanalle kiskot! (muuten ei edes junakaan ... kiskoilla sekin)
Et näköjään ole paljoa merellä liikkunut. Minulla noita meritunteja on kymmeniä tuhansia, ellei tule yksi nolla lisää.
On laivassa tuulipintaa ja tuulella on voimaa. Sehän ne aallotkin nostattaa. Mutta toisaalta jäälläkin on vahvuutta ja kunnon rännistä laiva ei ilman konevoimaa liiku yhtään mihinkään. Tuohan saatiin nähdä viime tai toissavuonna Ruotsin edustalla, kun jopa autolautat juuttuivat kovassa tuulessa jäihin. Eivät edes koneet jaksaneet laivaa liikuttaa. Piti jäänmurtajien tulla apuun. Miksiköhän luulet niitä jäänmurtajia olevan?
Kaiken lisäksi tuuli kääntää laivan sivuttain eli laivan pitäisi murtaa jäätä kylki edellä. 200 metriä leveä murtaja - se olisi jo jotain. Sellaiseen ei pahdenkaan autolautan konevoima pysty. Kaiken lisäksi se samainen tuuli painaisi ränniä umpeen, joten sekin pitäisi laivaa kuin pihdeissä.
Ole huoletta, Jos rännissä sähköt menevät, ei se laiva siitä mihinkään ajaudu.
Ei se laiva rännistä mihinkään karkaa. Ei jää tuuliajolle vapaan veden tapaan.
Sivuttainen tuuliala on autolautoilla melkoinen. Katso itse autolauttaa, pituutta parisataa metriä ja korkeutta parikymmentä. Melkoinen "purje". Tuulen voima pitää ajossa neutralisoida konevoimalla.
Juu jäät painaa avuttoman, laiva vie minne jäät painaa, ahtojäissä pysynee tiiviisti paikallaan. Mutta jos on kyse "rännistä" niin silloin ollaan täysin avuton. Rännissä jäät antavat peräksi ja murtuvat laivan suuren massan alta, kattos ei se laiva ole liikkumatta siellä rännissä keinuntaa on koko ajan ja jää murenee alta pois.
Tutustu joskus meriolosuhteisiin.
Vain tietämätön tai ymmärtämätön voi olla huoletta jos laivalla on black out ja ei sähköjä ....
saadaan aikaan siirtämällä vettä sovujen painolastitankeista toiseen. Mistä ihmeestä sinä sinne ränniin niitä laineita saat?
Vanha tapa ankkuroida laiva talvella on ajaa se rännin sivuun kiinni kiintojäähän. Siinä redillä ollaan ja pysytään.
Kun laivalla on sähkökatkos, niin ei koko laiva ole täysin sähkötön koskaan. Elintärkeillä systeemeillä on omat verkkonsa ja varavoimansa. Ohjaus ei kuulu elintärkeisiin systeemeihin, ainoastaan tärkeisiin. Eikä propulsio liioin ole kuin "vain" tärkeä. Sen sijaan koneiden pysäytys ja radion toiminta kuuluvat elintärkeisiin, samoin hätäsysteemit yleensä eli käytävätkään eivät koskaan pimene totaalisesti.
Jaa että minun kokemukseni. Muutama jäänmurtaja, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen sekä MKH:n jäävahvistettuja aluksia, muutamia rahtilaivoja, matkustaja lukuisilla autolautoilla ja matkustaja-aluksilla sekä kymmenillä puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen sekä MKH:n vene-luokan aluksilla. Kaikkiaan parisenkymmentä vuotta. Myös mukana panostamassa jäätä ahtautumien avaamiseksi.
Menee liian vaikeksi teidän vstaukset. Siis mitä käytännössä tarkoittaa sivuttainen tuuliala on autolautalla melkoinen?tarkoittaako että tuuli käy kovin ja laiva keikku?kaatuu? jos saisi selkokielellä ja konkreettisesti selvennettyä tekstiä.
on tuulen suuntaa kohtisuorassa oleva pinta-ala. On pienin silloin, kun tuuli tulee laivan suuntaisesti eli suoraan perästä tai keulasta. Ja ala on suurin silloin, kun tuuli kohtaa aluksen kyljen suorassa kulmassa (eli kohtisuoraan tuulta vasten projisoitu aluksen pinta).
Tuulella on hirvittävä voima - eihän muutoin purjealukset liikkuisi. Olen ollut kotimaisella isolla kuivarahtilaivalla matkalla Amerikkaan, kun Atlantilla puhalsi kunnon myrsky suoraan vastaan. Aluksen koneet kävivät täysillä mutta tavanomaisesta 19 solmun nopeudesta oli käytössä vain vaivaiset neljä.
Samoin kova vastatuuli myöhästyttää meilläkin autolauttoja.
Toinen valtava luonnonvoima ovat jäät. Ne pystyvät estämään melkein minkälaisen laivan etenemisen tahansa. Viime kädessä ainoastaan jäänmurtaja pystyy meillä kulkemaan läpi jäiden.
Lopputulos: jos laivalta menevät sähköt, on turvallisinta olla satamassa. Seuraavaksi turvallisinta on jäiden keskellä. Jäät pysäyttävät laivan liikkeen ja siihen laiva jää.
Ja merta sekä luontoa yleensä pitää kunnioittaa, mutta ei pelätä.
tuulevan?
suuren pinta-alan joka on altis tuulelle, noin yksinkertaisesti kerrottuna.
mm. Långnesin Satamassa ahvenanmaalla tuo on helposti havaittavissa laivan peruttaessa laituriin ...
Alus liikkuu jäiden mukana, ei pysy paikallaan jäiden keskellä, tästä on hyvä esimerkki Finnfellow:n antama pusu Amorellalle viime talvena kun molemmat alukset olivat jäiden keskellä jäiden kuljettamana.