Kyllä on ollut vapaa ja mukava elää 50 vuotiaaksi ilman isäksi tulemista. Tosin ei minusta isäksi olisi ollutkaan, en pidä erityisesti lapsista, sille ei voi mitään. Sitä paitsi tämä maailma hukkuu jo ihmisiin, puolet tästä määrästä olisi riittävä. Ajatekaapa sitä kun ei voi koskaan tietää, mikä siitä lapsesta voi tulla, enkeli tai piru, mieluimmin enkeli, tosin se taitaa olla kuin lottovoitto.
vapaa lapsista
homber
9502
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Harmi ettei kukaan nainen ollut sitoutuva loppuelämäkseen sinuun lapsen kautta mutta se on hyvä kun pystyy myöntämään sen tosiasian ettei olisi ollut koskaan edes valmiiksi isäksi.
Saattaa johtua osittain omasta isästä, miten hän minut kasvatti tai ei osallistunut siihen lainkaan, vaan jätti senkin äidilleni. Minä ainakin tiesin jo nuorena että isää ei minusta tule. Naisia olisi kyllä ollut äidiksi jopa liikkaakin ehdolle.
Erotilastoista päätellen lapsilla ei voi ketään sitoa.
En minäkään pidä lapsista eikä pidä miehenikään. Yhteistä taivalta jo kertynyt kolmattakymmenettä vuotta. Ehkäpä meitä sitten sitoo jokin samankaltaisuus kun ei sitovina ole lapset.
Aloittajalle sanoisin ettei haittaa yhtään vaikkei kaikki himoaisikkaan lapsia. Suurin oas kuitenkin haluaa enemmän mitä tänne tarvitaan :)
Taitaa kuitenkin hiertää tuo lapsettomuus. Vai miksi tulit isien palstalle aiheesta kertomaan?
Onhan se varmasti ahdistava ajatus, mittarissa jo 50v, elämän ehtoo avautuu edessä... Ajatteletko niitä harmaita päiviä jotka vietät yksiössäsi eläkeläisenä, kun naapurin papalle tulee lapsenlapset kylään ja sinun asuntosi pysyy hiljaisena? Niitä aurinkoisia kesäpäiviä, kun köpötät puistossa yksin ja näet mummujen keinuttavan lapsenlapsiaan? Niitä talvisia pyrypäiviä, kun odotat taksia pihalla päästäksesi lääkäriin ja naapurin papan keski-ikäinen poika kaartaa bemarilla pihaan viedäkseen iskän asioille?
Niitä päiviä voi tulla monia, kaikille toki ei, mutta sinä näköjään olet mietiskellyt asiaa.
Jospa lapset eivät halua käydä vanhempien luona kuin kerran 5 vuodessa tai ei ollenkaan. Toisaalta eihän henkilö joka ei pidä lapsista, kaipaakkaan niitä.
varavaariksi toisten lapsille. Perheet hajoaa, eikä kaikilla lapsilla ole iso-vanhempia. Monet pojat kaipaavat kipeästi miehen mallia. Ei lasten tarvitse olla omia, jos pitää lapsista, niin varavaareille ja mummeille on kysyntää.
Huvittavia nämä tällaiset vastaukset. Jotkut ei vaan voi ilmeisesti käsittää, että on ihmisiä, jotka eivät välitä lasten seurasta. Ei aikuisena eikä vanhana.
Minusta on huvittavaa tai ainakin arveluttavaa, että joku haluaa juuri tänne tulla siitä kertomaan. Ihan ok jos et halua lapsia, ei tarvi haluta. Olen huomannut, että lapsettomilla on monesti kauhea tarve puolustella valintaansa.
Minua naurattavat nämä "kuka sua sitten vanhainkodissa käy katsomassa jos et hanki lapsia". Paljon on vanhuksia joita ei käy juuri kukaan katsomassa, tai joku kerran vuodessa, vaikka niitä lapsia ja lapsenlapsia olisikin. Toisista vanhuksista sieltä pitää seura löytää eikä lapsista tai lapsenlapsista.
"Vanhanapiikana" tai "-poikana" voi elää ihan mielekästä elämää. Mielekkäämpää kuin monella perheellisellä on. Ei niiden lasten kanssa elämä pelkkää aurinkoa ole, ja huono parisuhde voi viedä itsetunnon täysin. Jokainen tyylillään. Ennen kaikkea jokainen tuntee oman tilanteensa parhaiten. Jos ei lapsia halua, niitä on parempi olla hankkimatta. Ei pelkästään itsensä takia vaan lasten takia. Jokainen lapsi ansaitsee olla tahdottu ja toivottu, rakastettu ja haluttu.