Masentaa vituttaa ahistaa ja maailma sortuu päälle, jospa tänne avautuminen parantaisi oloa :D
Oon teini-iän loppupuolella oleva mies/poika ja olen nisti.
Peruskoulun loputtua en ole tehnyt mitään oikeasti elämälleni merkittävää, Kouluissa yritin käydä mutta kun blossea on niin kiva poltella kouluaikanakin ja blosseissa sinne kouluun on aika vaikea päästä niin meni selälleen koko touhu, Koulunkäynnin epäonnistumiseen voisi myös vaikuttaa keskittymishäiriöni mutta syytän mielummin itseäni koska kun minulle ADD todettiin niin huomasin laittavani kaikki epäonnistumiseni keskittymishäiriön piikkiin enkä hyväksynyt karua totuutta: olen vain laiska saamaton narkkari.
N.13 vuotiaana pilveä kadulta ostaessani myyjä tarjosikin vauhtia (Amfetamiinia), oli huono päätös ottaa vauhti vastaan koska tälläkin hetkellä olen valvonut 4 vuorokautta pirin voimilla ja psykoosi kolkuttaa jo ovella.
Viimeisen vuoden aikana huumeiden käyttö on räjähtänyt käsiin, enään en käytä huumeita vaan huumeet käyttävät minua, en osaa hallita käyttöäni ja itsekurini on olematonta.
Ennen minulla oli vielä periaatteita esim. ikinä en koske piikkiin ja nistiksi en ala, Nurattaa miten naiivi ajattelutapa minulla oli silloin, ehkä vuosi sen jälkeen kun olin vannonut etten ikinä koske piikkiin olin istumassa kaverin kellarissa verinen spigu kourassa.
Sain kokea elämäni ensimmäiset pirivedot. tunne oli mahtava, keho tuntui kevyeltä elämä tuntui yhtäkkiä elämisen arvoiselta ja olo oli muutenkin sanoinkuvailematon, n 5 minuutin aikana ennenkuin nousut loppuivat nauroin hysteeristä naurua kellarin lattialla vaikka ei ollut mitään naurettavaa olo oli vain niin hieno, ois mukava nyt päästä siihen aikaan takomaan vähän järkeä päähäni.
Nykyään melkein kaikki roina mitä käsiini saan menee ruiskulla suoneen lääkkeitä lukuunottamatta, itse luokittelisin itseni ehkä enemmän sekakäyttäjäksi kuin pirinistiksi vaikka vauhti onkin saanut jo liian ison osan elämästäni kiinni, ainut mitä ei ole tullu vielä vedettyä on heroiini.
Pilveä tietysti tulee poltettua joka päivä ja pilveä en edes huumeeksi luokittele se on lääke, jonka olen jo monta kertaa huomannut.
Ainut asia mikä pitää minussa edes jonkinlaista elämänhalua on toivo tulevasta, se että vuonna 2012 tapahtuu niin suuri muutos että tämän muutoksen varjolla pääsen irti kaikesta tästä paskasta mitä itselleni olen tässä vuosien varrella keittänyt, töihin menoa en aijo edes ajatella ennenkuin olen varmistunut ettei mitään maailmanloppua tulekkaan. Mutta mitä jos silloin on jo liian myöhäistä? 2 vuotta kun tykittää amfetamiinia päivittäin ränniin ei tee hyvää kenellekkään, pahimmassa tapauksessa olen silloin jo kuollut tai nipahtanut niin pahasti ettei ole toivoakaan normaalista elämästä.
Onko tää mailmanlopun(alun) unelmointi vaan naiivia nistin kuvitelmaa jolla kehitän itselleni pakoreitin pois tästä narkkareiden asuttamasta ja pirin syövyttämästä kaupungista.
Mitäköhän tässä nyt keksisi, "normaalit" ihmiset kenen kanssa olen aiheesta keskustallut usein kehottavat vaihtamaan kaveripiiriä ja aloittamaan uusi elämä mutta he eivät käsitä ettei ole mitään mihin vaihtaa, tänään kännykkää selailessani tajusin että 90% ihmisistä kenen numeron omistan ovat ainakin kerran käyttänyt suonensisäisiä huumeita, loput ovatkin sitten perheenjäseniä/sukulaisia...
Voi kun löytäisin jonkun ihanan naisen jonka kanssa voisin muuttaa pois tästä paskasta suomesta, Vaikka jonnekkin lämpimään, jos vaikka tätä kautta saisi elämänhalun takaisin.
Oon teini-iän loppupuolella oleva mies/poika ja olen nisti.
Peruskoulun loputtua en ole tehnyt mitään oikeasti elämälleni merkittävää, Kouluissa yritin käydä mutta kun blossea on niin kiva poltella kouluaikanakin ja blosseissa sinne kouluun on aika vaikea päästä niin meni selälleen koko touhu, Koulunkäynnin epäonnistumiseen voisi myös vaikuttaa keskittymishäiriöni mutta syytän mielummin itseäni koska kun minulle ADD todettiin niin huomasin laittavani kaikki epäonnistumiseni keskittymishäiriön piikkiin enkä hyväksynyt karua totuutta: olen vain laiska saamaton narkkari.
N.13 vuotiaana pilveä kadulta ostaessani myyjä tarjosikin vauhtia (Amfetamiinia), oli huono päätös ottaa vauhti vastaan koska tälläkin hetkellä olen valvonut 4 vuorokautta pirin voimilla ja psykoosi kolkuttaa jo ovella.
Viimeisen vuoden aikana huumeiden käyttö on räjähtänyt käsiin, enään en käytä huumeita vaan huumeet käyttävät minua, en osaa hallita käyttöäni ja itsekurini on olematonta.
Ennen minulla oli vielä periaatteita esim. ikinä en koske piikkiin ja nistiksi en ala, Nurattaa miten naiivi ajattelutapa minulla oli silloin, ehkä vuosi sen jälkeen kun olin vannonut etten ikinä koske piikkiin olin istumassa kaverin kellarissa verinen spigu kourassa.
Sain kokea elämäni ensimmäiset pirivedot. tunne oli mahtava, keho tuntui kevyeltä elämä tuntui yhtäkkiä elämisen arvoiselta ja olo oli muutenkin sanoinkuvailematon, n 5 minuutin aikana ennenkuin nousut loppuivat nauroin hysteeristä naurua kellarin lattialla vaikka ei ollut mitään naurettavaa olo oli vain niin hieno, ois mukava nyt päästä siihen aikaan takomaan vähän järkeä päähäni.
Nykyään melkein kaikki roina mitä käsiini saan menee ruiskulla suoneen lääkkeitä lukuunottamatta, itse luokittelisin itseni ehkä enemmän sekakäyttäjäksi kuin pirinistiksi vaikka vauhti onkin saanut jo liian ison osan elämästäni kiinni, ainut mitä ei ole tullu vielä vedettyä on heroiini.
Pilveä tietysti tulee poltettua joka päivä ja pilveä en edes huumeeksi luokittele se on lääke, jonka olen jo monta kertaa huomannut.
Ainut asia mikä pitää minussa edes jonkinlaista elämänhalua on toivo tulevasta, se että vuonna 2012 tapahtuu niin suuri muutos että tämän muutoksen varjolla pääsen irti kaikesta tästä paskasta mitä itselleni olen tässä vuosien varrella keittänyt, töihin menoa en aijo edes ajatella ennenkuin olen varmistunut ettei mitään maailmanloppua tulekkaan. Mutta mitä jos silloin on jo liian myöhäistä? 2 vuotta kun tykittää amfetamiinia päivittäin ränniin ei tee hyvää kenellekkään, pahimmassa tapauksessa olen silloin jo kuollut tai nipahtanut niin pahasti ettei ole toivoakaan normaalista elämästä.
Onko tää mailmanlopun(alun) unelmointi vaan naiivia nistin kuvitelmaa jolla kehitän itselleni pakoreitin pois tästä narkkareiden asuttamasta ja pirin syövyttämästä kaupungista.
Mitäköhän tässä nyt keksisi, "normaalit" ihmiset kenen kanssa olen aiheesta keskustallut usein kehottavat vaihtamaan kaveripiiriä ja aloittamaan uusi elämä mutta he eivät käsitä ettei ole mitään mihin vaihtaa, tänään kännykkää selailessani tajusin että 90% ihmisistä kenen numeron omistan ovat ainakin kerran käyttänyt suonensisäisiä huumeita, loput ovatkin sitten perheenjäseniä/sukulaisia...
Voi kun löytäisin jonkun ihanan naisen jonka kanssa voisin muuttaa pois tästä paskasta suomesta, Vaikka jonnekkin lämpimään, jos vaikka tätä kautta saisi elämänhalun takaisin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eli tässäkin tapauksessa kannabis on avannut sinulle portin vahvempiin huumeisiin. On kannabiksen syytä ettet ole päässyt kouluun ja olet vaikeassa huumekierteessä. On merkillistä että kannabiksenkäyttäjät haluavat tuon tavaran vapaasti saataville, ihan kuin nykyisissäkin huumeongelmaisissa ei olisi jo tarpeeksi.
Kannabis on huumetta, se on vaarallinen huume. Voisitko ajatella että vaikka kirjoittaisit elämäntarinasi lehteen/nettiin, niin ehkä muutama kannabiksenkokeilija lopettaisi alkuunsa. Kannabiksesta ei pääse irti ihan tuosta vain.
Ehkäpä saisit elämäsi raiteilleen jos hakeutuisit päihdelääkärin vastaanotolle?
En missään nimessä syytä kannabista huumeongelmastani, vaan omaa tyhmyyttäni ja jossain määrin suomen lainsäädäntöä.
Jos suomessa olisi kannabis laillista ei minun todennäköisesti olisi tarvinnut mennä sitä ventovieraalta piripäältä ostamaan jolla nyt sattumoisin olikin vahvempaa tavaraa mukanaan.
Jos suomessa olisi sama käytäntö kuin esimerkiksi hollannissa niin voisin jopa väittää että olisin tyytyväisenä poltellut sitä blossia tähän päivään saakka ilman muiden päihteiden käyttöä.
Kannabis tosin tuo minulle apua päihdeongelmissani mutta kun sitä on välillä niin perkeleen vaikea hankkia, jos istun kotona iso budisäkki pöydällä ja ystäväni soittaa kertoakseen että tarjoisi mulle piriä niin mielummin jään kotiin pajauttelemaan kuin lähtisin vedoille, hyvissä paukuissa kun on niin ajattelen jollain tavalla järkevämmin näin kannabis toimii minulla "antihuumeena".
Ja sitten seuraavaan aiheeseen, juurihan minä nettiin tämän "elämänkerran" kirjoitin ja niistä päihdelääkäreistä on yhtä paljon apua kuin sinun ylläolevasta kommentistasi
Kuten sinulle jo vastattiinkin, niin näin tämä homma Suomessa menee, kun kaikkea tavaraa saa samalta myyjältä. Kannabista hankkivalle kannattaa yrittää koko ajan tyrkyttää amfetamiinia. Valistuksenkin mukaan ne ovat vain huumeita.
Hollannissa ongelmat kovien huumeiden suhteen ovat paljon vähäisemmät kuin Suomessa, koska virallisen ja laillisen coffeeshopin myyjä ei tyrkyttämällä tyrkytä kovia huumeita. Kannabis taas ei yleensä aiheuta edes kahviin verrattavaa riippuvuutta niissäkään käyttäjissään, joiden voidaan sanoa olevan siitä "riippuvaisia", joten tästäkin syystä ammattimaisen huumerikollisuuden tulee yrittää saattaa kannabista hankkiva ihminen kokeilemaan amfetamiinia tai muita kovia huumeita. Kun ihminen saadaan koukuttumaan amfetamiiniin se takaa huumakaupan jatkuvuuden, varsinkin kun kannabista aikansa ostava saattaa ryhtyä vaikka kasvattamaan sitä itse, jolloin asiakassuhde katkeaa. Onneksi Suomessa poliisi tukee ammattimaista huumekauppaa ja sen pyrkimyksiä poistamalla lähinnä juuri näitä omaan käyttöönsä kannabista kasvattavia ihmisiä.
Sitten on vielä sekin, että valtaosa kannabiksen ostajista ei kuitenkaan koskaan edes kokeile amfetamiinia, vaikka sitä varmasti jokaiselle tyrkytetäänkin Suomessa kun kauppaa tehdään ammattirikollisten kanssa. Tämä aina uhohdetaan "porttiteoriassa", jota Hollannin vuosikymmenien päihdepoliittinen kokemus ei todista oikeaksi.
Olennaista tässä ei tosiaan ollut cannabis tai porttiteoriat... miks täällä aina kaikki takertuu siihen blossiin??!!
muutama ihminen kenen mielestä kannabis pitää saada näyttämään maailman vaarallisimmilta huumeelta.
Porttiteoria on kehitetty siksi, että ilman sitä totaalinen mustamaalaus kannabiksen suhteen on vaikeaa. Myös kannabiksen ja psykoosien yhteydestä loputon jauhaminen on osa samaa projektia, vaikka suurin osa päihdepsykooseista johtuu ensisijaisesti muista päihteistä kuin kannabiksesta.
Totuus: ehkä noin promille narkkareista on käyttänyt kannabista ensimmäisenä päihteenään ainakaan länsimaissa. N. 98% laittomia päihteitä kokeilleista on tehnyt ensikokeilunsa alkoholin vaikutuksen alaisina (ainakin suomessa).
Ja huomitoitavaa: huumeiden vastustajien radikaalisiipi (ilmianna lapsesi poliisille ja hanki hänelle h-merkintä, narkkarit saunan taakse tai siperiaan jne.) ovat totaalisen vittuuntuneita siitä, että suurin osa kannabiksekäyttäjistä ei pidä kannabista erityisen vaarallisena huumena. Mitä se ei myöskään ole, vaikka voikin aiheuttaa haittoja, joskus jopa vakaviakin (muitakin siis kuin lainsäädännön vuoksi tulleita haittoja).
"suurin osa kannabiksekäyttäjistä ei pidä kannabista erityisen vaarallisena huumena. Mitä se ei myöskään ole, vaikka voikin aiheuttaa haittoja, joskus jopa vakaviakin."
Veljeni kuoli huumeisiin. Kannabiksesta kaikki lähti, haitta oli siis enemmän kuin vakava.
Niinpä, tie portille voi olla pitkä, mutta alamäki sen jälkeen hyvin jyrkkä. On kannabisteja, jotka aloittavat nuorena ja päätyvät portin kautta vahvoihin aineisiin ja kuolevat jopa alta nelikymppisenä. Sitä ennen on tehty läheisten ihmisten (puoliso, lapset, sukulaiset) elämästä maanpäällinen helvetti.
Sitä se on. Se hyvä olo, vauhdikkaat ajatukset ja suuret puheet (niitähän kannabis tuo) vaihtuu yleiseen flegmaattisuuteen. Mitään ei saa aikaiseksi (paitsi kaman hankkiminen). Kannabiksen ja alkoholin välillä on se ero, että kannabis tekee tuhojaan salakavalasti eikä haittoja näe kuin vasta aikojen päästä. Sitten alkaa olla myöhäistä lopettaa. Moni kannabiksen käyttäjä kun puolustelee ainettaan, on vielä nousukiidossa. Se jyrkkä lasku on vasta edessä.
Lastaan voi rakastaa monin tavoin, yksi keino siihen on puuttua kannabiksenkäyttöön. Rakastavan vanhemman on oltava valmis tekemään lapsestaan ilmoitus poliisille, koska se on hänen omaksi parhaakseen. Lapsen iällä ei ole väliä, voi olla vaikka kolmekymppinen. Vanhempana olemisen velvollisuudet eivät pääty siihen kun lapsi täyttää 18. Kyllä kiitos tulee kun pääsee kuiville ja lopettaa kannabiksen käytön.
mut joo ookoo.
Ei sun tilanteessa kyllä enää voi muuta kuin maansa myydä ja masentua. KAAOS