Täällä on toinen toistaan kurjempia marinoita ja yleensä aina rahasta. Sekö se ainoastaan onnelliseksi tekee? Olen itse ollut jo vuosia kahden lapsen yh, elatusmaksuja saan silloin tällöin, jos silloinkaan (ja reilusti alle "lakisääteisen). Raha on tiukilla aina vaikka käyn kokopäivätyössä, enkä saa senttiäkään asumistukea (vuokra n.650 euroa). Lisäksi maksan opintolainaani pois. SILTI OLEN OIKEASTI ONNELLINEN JA TYYTYVÄINEN. En vaihtaisi päivääkään pois, rakastan lapsiani yli kaiken ja ainakin heille on aina ruoka riittänyt. Emme matkustele emmekä voi kalliisti harrastaa, mutta uimme, ulkoilemme ja puuhaamme kaiket vapaa-ajat yhdessä. Itse en käy kapakoissa, omat vaatteeni ostan kirppiksiltä tai ale-myynneistä. Lapset ovat erittäin iloisia, sosiaalisia, ystävällisiä, puhtaita ja hyvin koulussa pärjääviä. Meillä on puhdas, siisti koti jossa viihtyvät niin omat kuin vieraatkin lapset hyvin ja lähes aina onkin kavereita kylässä. Onni on niin pienestä kiinni, jos murehtisin laskujani tai vähiä rahojani niin murhetta riittäisi. Tai kadehtisin toisten suuria tuloja tai etelänmatkoja. En halua katkeruudella tai kateudella lyhyttä elämääni pilata, olemme kuitenkin elossa ja terveitä. Tottahan sinne eteläänkin olisi kiva joskus päästä, mutta kaikki aikanaan. Exäni juhlii ja käyttää omia rahojaan omiin juttuihinsa, en minä silläkään viitsi päätäni vaivata. Se ei ole minulta pois ja itsehän olen osani valinnut. Kunhan lapset voivat hyvin. Iloitaan kuulkaas siitä mitä meillä on, eikä surra sitä mitä ei ole. Aurinkoista kesää kaikille yh-ihmisille. Tsemppiä.
ajattelemisen aihetta...
onnellinen yh-äiti
1233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olipa kiva lukea positiivisen elämänasenteen omaavan ihmisen tekstiä. Sinäkin olet huomannut, ettei katkeruudella tavoita mitään positiivista omaan elämäänsä. Tsemppiä jatkossakin sinulle toivottelee toinen hyvinvoiva yh-äiti.