Olemme olleet avoliitossa reilut 1,5v. Ennen suhteemme alkua miehelläni oli alle 6kk kestänyt parisuhde, jossa häntä huijattiin: nainen oli sanonut ettei voi tulla raskaaksi sairauden takia. Mieheni oli tuolloin kysynyt, että onko asia varma, koska hän ei perhettä halua perustaa. Nainen sanoi, että varma on. Sukupuolitestien jälkeen kondomi jätettiin pois. Kohta nainen ilmoittikin, että on raskaana. Tunnollisena miehenä avopuolisoni halusi toimia oikein ja osti kihlat ja otti naisen luokseen asumaan. Naisen käytös oli kuitenkin outoa: muita miehiä tuotiin kotiin, käytiin treffeillä, alkoholin käyttöä jne. Avopuolisoni alkoi epäillä, onko nainen raskaana lainkaan ja pyysi raskaustestin tekemistä yhdessä. Nainen kieltäytyi testistä. Isyystestiäkin mieheni pyysi, mutta nainen kieltäytyi. Nainen ei halunnut kertoa kenellekään raskaudestaan. Kun naisen vanhemmille mieheni painostuksesta kerrottiin, niin he alkoivat vaatia rahaa mieheltäni. Mieheni (joka ei siis silloin vielä ollut edes tavannut minua) vaati raskaustestin tekemistä ja halusi varmistua myös isyydestään. Testiin ei suostuttu ja nainen kävi lopulta väkivaltaiseksi. Mieheni päätti suhteen, eikä sen jälkeen ole kuulunut mitään tästä naisesta, eikä hänen sukulaisistaan. Tästä on nyt jo 2 vuotta aikaa.
Viime vuonna loppuvuodesta mieheni sai kuitenkin soiton tältä naiselta. Nainen sanoi, että hänellä on tyttö, jonka hän uskoo olevan mieheni. Ikää lapselleen nainen ei sanonut. Mitään nainen ei vaatinut ja jos lapsi mieheni on, niin se olisi ollut n. vuoden ikäinen soittohetkellä. Nainen sanoi, että mieheni saa osallistua niin paljon kuin haluaa heidän elämäänsä. Puhelu oli lyhyt ja tapahtui la-iltana. Soitto oli ymmärrettävästi järkytys sekä minulle että avopuolisolleni. Paljon on sen takia kyyneleitä vuodatettu ja riidelty. Nainen lähetti myös isänpäiväonnittelut tekstiviestillä miehelleni oikein hymiön kera.
Mitä meidän pitäisi tehdä?? :( Me emme halua osallistua lapsen elämään mitenkään, koska mieheni kokee, että häntä on huijattu, eikä hän halua olla naisen kanssa missään tekemisissä. Olemme vaatimassa isyystestejä, koska eihän noin vaan saa soitella ja kertoa puhelimessa yli vuoden jälkeen, että on tullut isäksi. Haluamme tietää, että onko soitto pelkkää pilaa. Ihmetyttää, kun mitään ei vaadita, vaikka silloin oltiin rahaa vailla. Isyystestejä nainen ei siis ole koskaan pyytänyt, eikä ole nytkään 3kk:n aikana niitä vaatinut. Kukaan ei tiedä, onko olemassakaan mitään lasta, koska yhteisiä ystäviä tai tuttuja naisella ja miehelläni ei ole. Se tässä ihnottaa, että isyyttä emme voi jättää tutkimatta, koska muuten joku päivä voi oven takana olla pikkutyttö, joka kutsuu miestäni isäkseen. :(( Sen päivän pelossa on vaikea rakentaa elämää. Ja toisaalta tuntuu tyhmältä vaatia testejä, koska nainen ei ole itse mitään vailla. On väärin jättää testit tekemättä, mutta väärin on nainenkin toiminut, kun ei ole ilmoittanut aiemmin lapsestaan. Rahaahan se vain on, mutta toisaalta....se on kaikki pois meidön yhteisiltä lapsiltamme ja heidän tulevaisuudeltaan.
Onko kellään vastaavia kokemuksia? :(
Viime vuonna loppuvuodesta mieheni sai kuitenkin soiton tältä naiselta. Nainen sanoi, että hänellä on tyttö, jonka hän uskoo olevan mieheni. Ikää lapselleen nainen ei sanonut. Mitään nainen ei vaatinut ja jos lapsi mieheni on, niin se olisi ollut n. vuoden ikäinen soittohetkellä. Nainen sanoi, että mieheni saa osallistua niin paljon kuin haluaa heidän elämäänsä. Puhelu oli lyhyt ja tapahtui la-iltana. Soitto oli ymmärrettävästi järkytys sekä minulle että avopuolisolleni. Paljon on sen takia kyyneleitä vuodatettu ja riidelty. Nainen lähetti myös isänpäiväonnittelut tekstiviestillä miehelleni oikein hymiön kera.
Mitä meidän pitäisi tehdä?? :( Me emme halua osallistua lapsen elämään mitenkään, koska mieheni kokee, että häntä on huijattu, eikä hän halua olla naisen kanssa missään tekemisissä. Olemme vaatimassa isyystestejä, koska eihän noin vaan saa soitella ja kertoa puhelimessa yli vuoden jälkeen, että on tullut isäksi. Haluamme tietää, että onko soitto pelkkää pilaa. Ihmetyttää, kun mitään ei vaadita, vaikka silloin oltiin rahaa vailla. Isyystestejä nainen ei siis ole koskaan pyytänyt, eikä ole nytkään 3kk:n aikana niitä vaatinut. Kukaan ei tiedä, onko olemassakaan mitään lasta, koska yhteisiä ystäviä tai tuttuja naisella ja miehelläni ei ole. Se tässä ihnottaa, että isyyttä emme voi jättää tutkimatta, koska muuten joku päivä voi oven takana olla pikkutyttö, joka kutsuu miestäni isäkseen. :(( Sen päivän pelossa on vaikea rakentaa elämää. Ja toisaalta tuntuu tyhmältä vaatia testejä, koska nainen ei ole itse mitään vailla. On väärin jättää testit tekemättä, mutta väärin on nainenkin toiminut, kun ei ole ilmoittanut aiemmin lapsestaan. Rahaahan se vain on, mutta toisaalta....se on kaikki pois meidön yhteisiltä lapsiltamme ja heidän tulevaisuudeltaan.
Onko kellään vastaavia kokemuksia? :(
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kokemuksia ei ole, mutta koko juttu vaikuttaa kiusanteolta. Epäilen, että mitään lasta ei ole olemassa.
Jos asiaan halutaan selvyys, tässä pari vinkkiä mistä lähteä selvittämään. Kysyisin paikkakunnan kirkkoherran virastosta onko naisella lasta. Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä kunnan lastenvalvojaan tms muuhun paikkaan jonne tunnustetaan isyys.
Unohtakaa koko juttu! Todennäköisesti mitään lasta ei ole olemassa. Jos onkin, niin ettehän te halua olla tekemisissä ja toisaalta ei taida olla lapsen etu, jos vanhemmat vaihtuu aina äidin mielipiteiden mukaan. Onko sillä mitään merkitystä, selviääkö asia varmasti nyt, vai vasta mahdollisesti muutaman vuoden päästä? Jos se pikkutyttö ilmaantuu ovenne taakse, niin palatkaa isyysdenselvittämiseen siinä vaiheesa ja eläkää siihen asti kuten ennenkin.
jos lapsi on miehesi ja isyys tunnustetaan ja todetaan dna-testeillä, silloin miehesi joutuu ainakin elatusmaksut maksamaan vaikkei lasta tapaisikaan koskaan..sitähän nainen ehkä haluaa koska on mahdollisuus että miehelläsi on olisi paremmat tulot ja näin ollen hän saisi paremmat elarit kuin Kelan maksaman minimin. Nainen "vaatimatta mitään" hankkii itselleen sädekehän mitä jatkossa käyttää "minä en sinulta vaatinut mitään, itse halusit todistaa isyytesi".. Toisaalta voi olla että hän kokee oikeaksi sen että ilmoittaa isälle että lapsi on ja jos haluaa niin saa osallistua. Mutta jos ette tosiaan halua olla lapsen kanssa tekemisissä, se on aika mahdotonta siinä vaiheessa kun isyys on tunnustettu..
Jos nainen tosiaan on ollut raskaana kun on käyttänyt alkoholia,on hän tosi vastuuton tapaus enkä yhtään ihmettelisi vaikka toimisikin em tavalla. Vastuullinen aikuinen olisi ilmoittanut lapsen tulosta jo raskaus aikana ja sen synnyttyä eikä vasta vuoden päästä syntymästä..Tosin vastuullinen aikuinen käyttää ehkäisyä tuntemattoman ihmisen kanssa, vaikka toinen kuinka sanoisii että ei voi tulla raskaaksi..ihmeitäkin tapahtuu ja tautejakin on jotka tarttuu...no mutta ,virheistä oppii, toivottavasti...
Minä en tekisi mitään asialle. Ehkä vaihtaisin jopa numeroni ja laittaisin salaiseksi, myös osoitetiedot saa salaisiksi. Näin ollen nainen ei teihin yhteyttä enää saa. Jos miehesi ei halua olla tosiaan tekemisissä mahdollisen lapsensa kanssa, niin näin on ehkä kaikista parhainta, vaikkakaan ei ehkä oikein viatonta lasta kohtaan. Ja jos lapsi joskus ovenne taakse ilmaantuu, se on sen ajan murhe. Mielestäni voitte ihan hyvin jatkaa elämäänne ajattelematta asiaa ollenkaan vaikka se vaikeaa varmasti onkin. Jos ette kuitenkaan halua lasta elämäänne niin siitähän ei olisi kuin haittaa.
Mutta minä pohjustaisin jonkun kaverini valmiiksi tästä aiheesta. Eli jos se haarakonttori vaatii isyyden selvittämistä, niin kaverini menisi puolestani papereillani siihen testiin. Ei takuulla olisi minun jälkikasvuani :D
vastauksista. Aika sairasta kiusantekoa tämä on, jos sitä on. Mutta taustat tietäen, en ihmettelisi. Me nyt kuitenkin soitimme pe lastenvalvojalle. Sitten maksetaan, jos lapsi todella on mieheni. Mutta tavata me ei haluta koskaan naista eikä lasta. Niin kamalalta kuin se kuulostaakin.....Katsotaan kaikki kortit. En usko, etä nainen edes susotuu testeihin, kun saa lastenvalvojalta kutsun tai soiton. Olisihan hän jo testit teettänyt, koska mieheni on todella kovatuloisessa ammatissa. Ei voi muuta sanoa, kuin että tämä on kuin saippuaoopperasta....epätodellinen tilanne.
Jos lapsi on olemassa, mitä minäkin suuresti epäilen, ja hän on miehesi lapsi, miettikääpä vielä kerran negat.tuntemusten ylitse asiaa.
"Mutta tavata me ei haluta koskaan naista eikä lasta." Rahat maksetaan, sanot. Onko äidin teot lapsen vika? Eikö lapsi saa tutustua biologiseen isäänsä, raht vain tulee tilille. Ajattele omalle kohdalle, isäsi maksaisi sinusta äidillesi, muttei ikinä halua tavata sinua. No, tiedä vaikka tilanne olisikin tämä...mutta onko oikein että lapsi joka ei ole voinut mihinkään noihin tapahtumiin vaikuttaa, saa kantaa loppuikänsä sitä että isänsä ei halunnut häntä koskaan tavata. Ei teistä tarvi todellakaan mitään perhetuttuja tulla ja jos nainen on vain miehesi rahojen perässä, hän tuskin vastustaa että tutustutte lapseen. Se, että isä pitää lasta luonaan ym. edesauttaa raha-ahneen näkökulmasta sitä että rahaa voi tulla enemmänkin kuin se pakkosumma.
Selvisikö lastenvalvojalta, että naisella todella on lapsi ?
ei kommentoinut asiaan mitenkään. Eivät kuulemma saa puhelimitse jutella, vaan pitää tulla henkkareiden kanssa asioimaan. Sanoi vain, että lähettää aikanaan kirjallisen kutsun testeihin. Mutta tätähän ei tapahdu, jos lapsen äiti (jos lasta on edes) ilmoittaa, ettei suostu tuomaan lastaan testattavaksi. Olemme siis yhä odottavalla kannalla.
Voi tiedän niin tunteen.. Paitsi meillä tilanne on hiukan erinlainen.. Mieheni sai tietää lapsesta lapsen ollessa noin vuoden ikäinen. Olimme olleet mieheni kanssa juurikin vuoden silloin jo.. Parisuhde lapsen äidin kanssa oli kaatunut jo raskauden alkuvaiheessa; ennen kuin raskautta edes siis on tiedetty. Mieheni kävi isyystestissä, tapaa lastaan silloin tällöin.. harvemmin. Ei koe olevansa isä. Mutta voin kertoa, että suhde on meidän kohdalla junnannut siitä lähin. Itselläni tekee niin pahaa välillä, monet itkut on itketty asian suhteen, riitojakin asiasta on tullut. Toisaalta nostan hattua miehelleni, että edes jonkin verran huolehtii lapsesta.... mutta silti en tätä olisi toivonut. Ja kun ensimmäisen kerran kuulinkin asiasta, kai menin jonkinlaiseen shokkiin.. Yhteiset unelmat ja haaveet yhteisestä tulevaisuudesta, mahdollisesta perheestäkin katosi.. Nyt niitä rakennellaan pikkuhiljaa takaisin. Aika näyttää miten käy.
Teidän tilanne on eri, mutta oli pakko avautua..
nim.merk. AikaParantaaHaavat??.......tuntui, että haaveet romahtivat, koska en olekaan ehkä se ensimmäinen, enkä pääse jakamaan mieheni kanssa vanhemmuuden "neitsytmatkaa". Ja kun uusioperhettä en ole ikinä halunnut.....enkä sellaista miestä etsinyt. Sokissa olin minäkin ja näin mielessäni jopa mieheni lasta tekemässä exänsä kanssa.....:/ Voihan olla, että minunkin mieheni haluaa lastaan tavata joskus. Minä itse en ainakaan halua. En koskaan. Olkoonkin, että lapsi on viaton äitinsä virheisiin, mutta silti. Niin makaa kuin petaa...tosin, joudunhan minäkin nyt kärsimään tilanteesta, johon itselläni ei ole osaa eikä arpaa. Mieheni vasta kärsiikin. Ja minä kun tiesin tästä pikakihlautumisesta ja lapsihuijauksesta jo muutaman kuukauden seurustelumme jälkeen, koska mieheni minulle sitä itki. Luuli, etten huoli häntä enää, koska hän on ollut kihloissa (vaikkei rakastunut ollutkaan). Monesti kysyin, että onko hän aivan varma, ettei hänellä kuitenkin ole lasta tuolla jossain, kun tämän tarinan kuulin.
En ymmärrä, että miksei tämä nainen voinut testiä tehdä aikanaan, kun mieheni sitä pyysi tai kertoa lastenvalvojalle syntymän jälkeen asiasta?! Vaikka vain kostonhalusta, kun onkin nyt yh :(. En voi ymmärtää. Itsekäs teko soittaa 2v. myöhemmin ja pilata toisen parisuhde. Koska kriisi se on meille ollut. Itse kun en ehkä saa koskaan lapsia ja mieheni on sen hyväksynyt. Niin on aika vaikea hyväksyä, että joku on saanut lapsen mieheni kanssa huijaamalla. Paljon siis pahoja ja itsekkäitä ajatuksia minullakin.....on se niin kova paikka. :(
Juu samat ovat mietteet. löysin ihanan miehen, jonka kanssa tulen hyvin toimeen. Meillä oli ihanaa, normaalia parisuhdeaikaa. toivoin perhettä, suunnittelin, unelmoin, haaveilin. Sitten tuli tämä.
En myöskään ole toivonut koskaan uusioperhettä, en edes ajatellut.. eri asia ehkä jos lapsesta tietäisi suhteen alkaessa. Se on kuitenkin nykymaailmaa, ydinperheitä valitettavasti on yhä vähemmän.. Minullakin ainaki tällä hetkellä yhä tekee niin pahaa, etten lapsesta juuri halua tietää enkä kuulla. Eipä siitä paljon ole puhuttukaan.
Välillä mietin, olisiko helpointa vain lähteä..
menneisyyttä ei voi muuttaa ja se mitä miehesi on tehnyt ajassa ennen sinua, ei pitäisi olla ongelma. Jos itse et voi lapsia saada, voisi elämä miehen (tosin ei halutun)lapsen kanssa olla rikastakin. Jos miehesi ja sinä osaisitte jättää tämän itsekkyyden taakse ja ottaa osaksenne ihminen kuka on täysin syytön aikuisten välisiin tempauksiin. Ja välttämättähän tämä äiti ei ole huijannut.. Jospa onkin ollut niin että tämä on sairastanut vaikka pahemman laatuisen endometrioosin ja olettanut ettei voi saada lapsia mutta kas, niin onkin käynyt. On tyhmää mieheltäkin luottaa satunnaisen tuttavuuden sanoihin!
Nainen on synnyttänyt lapsen ja ajatellut ettei ota isään mitään yhteyttä.. Kunnes on tullut toisiin ajatuksiin ja viaton pieni ihminen onkin tullut maailmaan. Hän on odottanut ja kerännyt rohkeutta ja siihen on mennyt näinkin kauan...sitten on vielä ehkä saanut tietää että miehellä on uusi parisuhde jne.
Eikä suinkaan ole varmaa, onko nykyinen miehesi ollut rehellinen. Jospa nainen onkin ollut raskaana ja käyttäytynyt niinkuin raskaana olevan naisen pitääkin. Sukset on jostain syystä menneet ristiin ja mies on jättänyt naisen tai mies ei tosiaan ole halunnutkaan lasta ja näin ollen kadonnut naisen elämästä. Ei olisi ensimmäinen mies kuka näin tekee.
Ei kaikkea aina voi ajatella niin että yh on varmasti se kuka valehtelee ja ettei se oma rakas voisi ikinä valehdella...
Ehkei äiti itsekkyyden takia miehellesi soittanut vaan halutakseen lapselleen isän.. Ja onkohan miehesi oikeasti pyytänyt aikoinaan testiä..ja toisekseen..jos minun mieheni pyytäisi minua todistamaan että lapsemme ovat oikeasti hänen, haistattaisin kyllä hälle isosti. Epilystä isyydestä ei ole ja olisi tosi iso loukkaus mieheltä pyytää testejä.. Joskohan on ollut näin myös tässä?
Ei sillä, etteikö sekopäitäkin maailmassa riittäisi, mutta lapsen äitiä ei voi syyttää siitä että haluaa lapselleen isän eikä rakkaan ihmisen sanomisia kannata aina uskoa niin sinisilmäisesti..
TanttaTäti. Endometrioosista ei ole ollut kyse. Itseasiassa mieheni on ollut liian sinisilmäinen, koska se tarina, jonka nainen on miehelleni kertonut ei todellakaan aiheuta lapsettomuutta. Minä jos kuka olen kyseenalaistanut mieheni kertomuksen, mutta valitettavasti hän puhuu totta. Ymmärrän, ettei nainen pitäisi, jos isyystestejä pyydetään, mutta tämä tapahtui vasta, kun raskaustestiä ei suostuttu tekemään ja nainen toi miehiä kotiin ja kävi treffeillä. Isyystestin pyytämisen ymmärrän suututtaneen, mutta miskei raskaustestiä voitu tehdä yhdessä? Ja koska mieheni kertoi minulle tämän surullisen tarinan jo melkein heti tavattuamme, en usko hänen valehtelevan. Mitään syytä siihen ei ole. Olen myös keskustellut hänen äitinsä kanssa asiasta. Jos minua huijataan, niin se on hyvin tehty ja suunniteltu ja jos näin on, niin lähden heti. Miehelläni on niin suuri sydän, etten usko hänen hylkäävän noin vain naista ja lasta. Varsinkin, jos lapsi todella on tulossa. Sen verran ilkeä ja vmäinen olen minäkin ollut, että olisi jo juossut ja lujaa ja haistatellut perään, jos ei osaisi antaa anteeksi ja unohtaa toisen virheitä. Tämä nainenkävi todella väkivaltaiseksi, joi viinaa väitetty lapsi kohdussaan ja jäi kiinni treffeillä käymisestä. En yleistä ja sano, että nainen olisi aina väärässä. Tai yh:t. En todella. Jos minut olisi heitetty ulos maha pystyssä, niin varmasti olisin vähintäänkin kostoksi vaatinut miestä isyystesteihin heti lapsen synnyttyä. Ihmettelen vain, että miksi näin ei ole tapahtunut...
Nim. Tanttatäti sanoo mielestäni asiaa siinä, että kumppanin menneisyys tulisi pystyä sulattamaan. Niin paljon kuin se kirpaiseekin, että kumppani on ollut ihastunut, rakastunut, halunnut perhettä (ei ap:n tapauksessa ilmeisesti tätä) tms. jonkun toisen kanssa, pitäisi se kyetä ainakin ajan kanssa hyväksymään.
Esimerkki omalta kohdalta. Miehelläni on ollut todella voimakas ensirakkaus, tyttö (olivat vielä nuoria silloin) katkaisi mitään selittämättä välit ja jätti mieheni perään haikailemaan. Ja sitä haikailua kesti vuosikaudet, ehkä koska suhde ei saanut minkäänlaista "oikeaa" lopetusta vaan oltiin (miehen mukaan) rakastuneita ja sitten PAM. Kaikki olikin loppu. Vielä meidänkin suhteen alkuaikana (1-2 ekaa vuotta) mies kertoi joskus ajattelevansa tätä tyttöä ja näkevänsä hänestä unta. Kylläpä otti koville. Olisin niin halunnut olla miehelleni jotain erityistä ja "ylitse muiden", ja sitten olin vaan (omassa katkerassa mielessäni) toiseksi paras vaihtoehto. Kunnes otin järjen käteen ja totesin että en voi ylittää sitä jo lähes legendaksi muodostunutta rakkaustarinaa, koska se ei ehtinyt arkipäiväistyä lyhyehkön kestonsa ja teiniluonteensa vuoksi (ei ollut yhteistä arkea joka olisi rasittanut jne.) ja se tyttökin on saanut jo sädekehän päänsä ympärille - koska kaikesta on aikaa. Ja monia muitakin seikkoja löysin, sekä mieheni joskus kertoi, minkä vuoksi tuo suhde on saanut hänen mielessään lähes ylimaallisia piirteitä. Joten totesin ettei satuolentoa vastaan VOI taistella tavallisen naisen asein. Ja se siitä ;D
Te jotka olette pettyneet miestenne menneisyydestä "ilmestyneiden" lasten vuoksi: ottakaa tekin järki käteen. Jos miehenne on harrastanut seksiä ennen teitä, on aina olemassa mahdollisuus että ovelle paukahtaa nainen lapsi sylissään tai joskus myöhemmin myrtsi teini-ikäinen kyselemään isäänsä. Miehellä on naista pienemmät mahdollisuudet tietää jälkeläisistään tässä maailmassa, joten kaikenlaista sattuu ja tapahtuu.
Hollywood- ym. viihdetuotanto suoltaa meille sitä once-in-a-lifetime -rakkausihannetta, jossa tunnetaan niin kuin ei olla ikinä tunnettu ja toinen on rakkaampi kuin kukaan ikinä. Mutta jos haluaa lohduttaa itseään olemalla hieman kyyninen; niin vaan moni "sielunkumppanuus" ja "vuosisadan rakkaustarina" päättyy eroon. Jokainen suhde on jotain erityistä juuri silloin kun sitä eletään (muutenhan siinä ei elettäisi) ja jokainen kumppani on erityinen omalla tavallaan. Tämä vielä lohdutukseksi niille, jotka - kuten minä joskus vielä surin - surevat sitä etteivät ole miehelleen/vaimolleen sitä "one and only" -osastoa.
ME maksetaan... tavata ME ei haluta. Eikö se miehesi osaa hoitaa asioitaan yksin? No eipä tietenkään.. ehkäisykin unohtui..
pitäisiköhän nostaa sitä romatisoinnin vaaleanpunaista verhoa silmiltä ja tajuta ainakin se asia, että mitään vanhemmuuden neitsytmatkaa ei ole edes olemassa. Etenkin, jos nainen salaa lapsen syntymän ja olemassaolon, ilmoittelee milloin huvittaa. Ei lapsen siittäjä ole menettänyt mitään, eikä tämän uusi rouvakaan. Jos mies ei ole ollut lapseen muutoin kuin siittämisen hetkellä osallinen, kaikki mahdollisten tulevien lasten raskaudet ja syntymät on aivan ainutkertaisia, eikä niitä ole riistetty teiltä pois jonkun lähestulkoon vanhingon takia. Teette oman elämänne helpommaksi kun ettei romantisoi asiaa, missä välttämättä mitään romanttista ei ole.
Heheh, ei taida olla ihan niin helppoa.-
Jokaisen miehen haave on päästä vetelemään paljaalla.. silloin helposti unohtuu, että niitä lapsia voi tulla.
Sinäkin vaikutat kypsymättömältä.. jos miehesi olisi tuon eksänsä lapsen isä, hän tietysti maksaisi elatuksen, koska on osaltaan vastuussa lapsesta. Sinä kirjoitat "pois meidän yhteisiltä lapsiltamme jne.". Mietipä sitä, että se mahdollinen miehesi vahinkolapsi on ITSE SYYTÖN syntymäänsä, sinäkö haluaisit, että se kaikki olisi "pois häneltä"? Nykyaikana onneksi nuo paljaalla vetelevät typerykset joutuvat vahinkotapauksissakin vastuunsa kantamaan.. ja mistä sinä tiedät, ettei miehesi ole sellainen, että vain jälkikäteen vinkuu itseään petetyn?
Veikkaan myös ettei lasta ole tai jos on niin nainen ei tiedä kenen se on. Ei ehkä kehtaa kertoa kaikkia ehdokkaita lastensuojeluvirannomaiselle, ja vihjailee siks et miehet hoitas asian, tai sit toivoo et miehes lähettäs kaikessa hiljaisuudessa hänelle rahaa ja ehkä on tehnyt niin muillekin miehille ja tienaa sillä. Kannattaisko kysyä naisen vanhemmilta onko mitään lasta ja jos on niin minkä ikäinen? Vaikka nimettömänä jos vanhemmat ovat yhtä outoja kun nainen. Tsemppiä teille ja jos miehesi puhuu totta olette joutuneet persoonallisuushäiriöisen kiusaamaksi.
Hei! Oletteko jo saaneet tietää onko edes mitään lasta olemassa? Ja jos on niin onko se miehesi :)
Lapsi on olemassa. Se saatiin kirkkoherranvirastosta selville. Mutta kenen se on, sitä ei tiedetä. Mieheni ei tajunnut kysyä, onko lapselle merkattu isää.
Hohhoijaa! Taasko näitä huijarinaisia on liikkeellä!
Arvatkaapa monelleko miehelle lähtee samanlainen viesti? Osa maksaa ja osa ei. Osa maksaa pitääkseen naisen hiljaisena. Nainen saa sen mitä haluaa: helppoa rahaa.
Lastenvalvojasta ei ikinä kuulunut mitään, vaikka tammikuussa isyystestejä pyydettiin. Nainen on siis varmaan kieltäytynyt testeistä. Aiomme jättää asian tähän. Naisesta ei ole sen yhden soiton jälkeen kuulunut, eikä ole varmuutta kenen lapsi on. Me unohdamme koko asian. Toivottavasti soitto oli pelkkää kiusaa, eikä kukaan koskaan tule ovelle tai isyyskutsu kolahda postilaatikkoon. Helvetillinen 7kk takana. Onneksi parisuhde kesti tämän.
sekopäisiä akkoja riittää
Naisena tuossa tilanteessa vaatisin miestäni selvittämään asian perinpohjin. En suostuisi olemaan päivääkään (saati suunnittelemaan perheenlisäystä) miehen kanssa joka jättää lapsensa oman onnensa nojaan. Etenkin kun äiti ei ole osoittanut ymmärtävänsä mitä vastuu tarkoittaa.
Hänen olisi pitänyt kertoa miehellesi raskaudesta heti kun päätti pitää lapsen. Jokaisella lapsella on oikeus tuntea isänsä ja jokaisella isällä on moraalinen oikeus tuntea lapsensa ja pitää hänestä mahdollisuuksiensa mukaan huolta.
Minäkin olen sitä mieltä, että unohtakaa asia toistaiseksi kokonaan. Mikäli lapsi ilmestyy oikeasti jostain,, niin vaaditte isyystestin ja sitten toimitte sen pohjalta eteenpäin.
Tarina jatkuu...Nyt 18kk tuon soiton jälkeen saimme kirjeen lastenvalvojalta. Testit edessä. Lapsi siis jo 2,5v.
Käsittämätön tarina, mutta valitettavasti näitä ja idiootteja riittää. Kerro miten kävi? Kaikkea hyvää teille!
Tuskin lapsen äiti ihan turhan takia vaatii isyystestejä, ellei vahvasti epäile isyyttä! Mutta on anteeksiantamatonta tässä vaiheessa pudottaa pommi niskaan. Raskaudesta ja lapsen syntymästä olisi pitänyt kertoa rehellisesti heti alussa. Aika nuija muija!!! Rahankiilto silmissä tehty tuo juttu, ei voi muuta sanoa.
lasta ei ole pakko tavata, mutta elareita joutuu isyyden selvittyä maksamaan, mikäli todetaan isäksi. lapsi on asiassa täysin viaton ja hänellä on OIKEUS jossain vaiheessa tavata isäänsä, mikäli isä "älyää" sen, että se on lapsen etu.