As. Oy on ikuinen!

Vanhat asukkaat kuolee pois mutta uusia tulee tilalle. Kerrostaloa korjataan koko ajan, ikinä sitä ei pureta koska osakkaat eivät siihen suostu. Vai väittääkö joku että tälläistä olisi koskaan tapahtunut?!
19420
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Ne ollut hyvillä paikoilla. Rakenettu, sitten uusi.
Mut homehtuu ja sortuu asuinkelvottomiksi paikalleen.

Äänestä
  • Eikä kyllä Vantaalla tai Espoossakaan! Ovat ikuisia!

    Äänestä

  • Ikiliikkuja keksitty kirjoitti:

    Eikä kyllä Vantaalla tai Espoossakaan! Ovat ikuisia!

    Onko pääsi tyhjä?
    Ota netti käyttöön, ja hae. Vantaan jokiniemestä löytyy ja..

    Äänestä

  • tietosi onttoja kirjoitti:

    Onko pääsi tyhjä?
    Ota netti käyttöön, ja hae. Vantaan jokiniemestä löytyy ja..

    Eikö ole enempää, milloin muka tapahtunut, millainen tapaus? Äärimmäisen harvinaista pk-seudulla, kerro lisää tapauksia jos muuta väität. Kyllä asunto-osakeyhtiöt ovat käytännössä ikuisia sillä eivät ne voi mennä konkurssiin, taloja koko ajan huolletaan, kestävät ikuisesti.

    Äänestä

Miten talo tai asunto-osakeyhtiö voi olla ikiliikkuja? Eikös ne ole nimenomaan rakennettu paikallaan pysyviksi, eikä liikkuviksi.

Äänestä

> Vanhat asukkaat kuolee pois mutta uusia tulee tilalle. Kerrostaloa korjataan koko ajan, ikinä sitä ei pureta koska osakkaat eivät siihen suostu. Vai väittääkö joku että tälläistä olisi koskaan tapahtunut?!

Totanoin. Vantaalla on Tikkurilassa 50-luvun kerrostalo, jonka asukkaat haluaisivat purkaa! Jujuna on talon aika hyvä sijainti. Asukkaat ovat laskeneet, että olisi halvempaa purkaa vanha, muistaakseni 3-kerroksinen, talo ja rakentaa suurempi tilalle. Tästä, uudesta, talosta saisivat kaikki nykyiset asukkaat paremman asunnon, jossa ei pesutilojen mitoitus ym. vastaa 50 -luvun standardeja jäisi vielä monta "ylimääräistä" asuntoa myytäväksi. Operaatio rahoitettaisiin suurelta osin näillä myyntituloilla.

Mutku Vantaalla ei ole montaa 50-luvun kerrostaloa ja tämäkin talo on tuomittu museoitavaksi.... Siis ainakin pari vuotta sitten viranomaiset heittelivät kapuloita rattaisiin. En ole seurannut, onko tilanne muuttunut mitenkään tähän päivään mennessä.

Vastaavaa ongelmaa on muuallakin. Esim. Helsingin Pihlajamäki on kanssa julistettu ulkoilmamuseoksi, jossa ei saa kerrostalojen energiatehokkuutta parantaa lisäeristyksellä jne. No, onhan se tietysti kiva, että jotain säilytetään alkuperäisessä asussa jälkipolvienkin ihmeteltäväksi ... mutta vähemmän kiva, jos sattuu asumaan ao. talossa! Mitään helpostuksia veroihin ym. ei tietenkään saa, vaikka viranomaisilta satelisikin määräyksiä, jotka nostavat huimasti talon korjaus- tai ylläpitokustannuksia.

Äänestä
  • Erittäin harvinaisia yksittäistapauksia mutta kyllä ainakin lähiöissä saa aivan vapaasti kerrostaloja purkaa jos halua on. Eipä ole pk-seudulla yhtäkään purettu vaikka itketään että 1960-70 luvulla rakennetut ovat niin huonoja ettei kannata korjata. Niin vaan niitäkin remontoidaan!

    Kauppakin käy oikein hyvin. Menee jokakodin sivuille, sieltä löytyy vaikka kuinka paljon vanhoja lähiö-osakkeita jotka menevät hyvin kaupaksi koska ovat uusiin verrattuna halpoja.

    Äänestä

  • Ikiliikkuja keksitty kirjoitti:

    Erittäin harvinaisia yksittäistapauksia mutta kyllä ainakin lähiöissä saa aivan vapaasti kerrostaloja purkaa jos halua on. Eipä ole pk-seudulla yhtäkään purettu vaikka itketään että 1960-70 luvulla rakennetut ovat niin huonoja ettei kannata korjata. Niin vaan niitäkin remontoidaan!

    Kauppakin käy oikein hyvin. Menee jokakodin sivuille, sieltä löytyy vaikka kuinka paljon vanhoja lähiö-osakkeita jotka menevät hyvin kaupaksi koska ovat uusiin verrattuna halpoja.

    > Erittäin harvinaisia yksittäistapauksia mutta kyllä ainakin lähiöissä saa aivan vapaasti kerrostaloja purkaa jos halua on.

    Hehheh. Pihlajamäki on lähiö. Toki sieltä vanhimmasta päästä ja siksi pyhäinjäännökseksi julistettu.

    Sama VOI olla edessä myös 70-luvunkin lähiöillä. Kiirehän se on jo löytää mahdollisimman alkuperäisessä asussa oleva alue museoitavaksi, koska osa taloista on jo "pilattu" korvaamalla/peittämällä "hieno" pesubetonipinta uudella materiaalilla. Joitain betonihirvityksiä on jo osittain suojeltukin, esim. Kallion virastotalo. Myös Espoon virastotalon säilyttämisestä jonkinlaisena aikakautensa muistemerkkinä väännettiin pitkään, vaikka talossa oli paljon ongelmia ja sen korjaaminen olisi maksanut tolkuttomasti.

    Helsingin keskustassa ei varmaan tarvi enää nähdä edes unta vanhimpien talojen purkamisesta. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että kaikki katon kipsilistat, lattian pintamateriaalit yms. pitäisi säilyttää, vaikka rakennusta saneerataan uuteen käyttöön.

    Kuten sanottu, onhan se kiva, että muutaman vuosikymmenen takaisen purkamisvimman sijaan nyt arvostetaan vanhaakin. Mutta vähemmän kiva ao. rakennusten omistajille/käyttäjille, kun museovirasto sanelee, mitä saa tehdä = taloa ei saa remontoida nykyajan tarpeita vastaavaksi, muttei purkaakaan. Helppohan se on vaatimuksia asettaa, kun ei tarvi lystiä maksaa eikä könytä 6. kerrokseen kauppakassien kanssa, portaita pitkin (hissin rakentaminen on estetty moneen kerrostaloon).

    Äänestä

  • turha toivo kirjoitti:

    > Erittäin harvinaisia yksittäistapauksia mutta kyllä ainakin lähiöissä saa aivan vapaasti kerrostaloja purkaa jos halua on.

    Hehheh. Pihlajamäki on lähiö. Toki sieltä vanhimmasta päästä ja siksi pyhäinjäännökseksi julistettu.

    Sama VOI olla edessä myös 70-luvunkin lähiöillä. Kiirehän se on jo löytää mahdollisimman alkuperäisessä asussa oleva alue museoitavaksi, koska osa taloista on jo "pilattu" korvaamalla/peittämällä "hieno" pesubetonipinta uudella materiaalilla. Joitain betonihirvityksiä on jo osittain suojeltukin, esim. Kallion virastotalo. Myös Espoon virastotalon säilyttämisestä jonkinlaisena aikakautensa muistemerkkinä väännettiin pitkään, vaikka talossa oli paljon ongelmia ja sen korjaaminen olisi maksanut tolkuttomasti.

    Helsingin keskustassa ei varmaan tarvi enää nähdä edes unta vanhimpien talojen purkamisesta. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että kaikki katon kipsilistat, lattian pintamateriaalit yms. pitäisi säilyttää, vaikka rakennusta saneerataan uuteen käyttöön.

    Kuten sanottu, onhan se kiva, että muutaman vuosikymmenen takaisen purkamisvimman sijaan nyt arvostetaan vanhaakin. Mutta vähemmän kiva ao. rakennusten omistajille/käyttäjille, kun museovirasto sanelee, mitä saa tehdä = taloa ei saa remontoida nykyajan tarpeita vastaavaksi, muttei purkaakaan. Helppohan se on vaatimuksia asettaa, kun ei tarvi lystiä maksaa eikä könytä 6. kerrokseen kauppakassien kanssa, portaita pitkin (hissin rakentaminen on estetty moneen kerrostaloon).

    Näin se menee.

    On oikeastaan vaikea keksiä, miksi kukaan haluaa ostaa läävää vanhasta neukkukuutiosta. Mutta ostajia tuntuu piisaavan.

    Äänestä

  • turha toivo kirjoitti:

    > Erittäin harvinaisia yksittäistapauksia mutta kyllä ainakin lähiöissä saa aivan vapaasti kerrostaloja purkaa jos halua on.

    Hehheh. Pihlajamäki on lähiö. Toki sieltä vanhimmasta päästä ja siksi pyhäinjäännökseksi julistettu.

    Sama VOI olla edessä myös 70-luvunkin lähiöillä. Kiirehän se on jo löytää mahdollisimman alkuperäisessä asussa oleva alue museoitavaksi, koska osa taloista on jo "pilattu" korvaamalla/peittämällä "hieno" pesubetonipinta uudella materiaalilla. Joitain betonihirvityksiä on jo osittain suojeltukin, esim. Kallion virastotalo. Myös Espoon virastotalon säilyttämisestä jonkinlaisena aikakautensa muistemerkkinä väännettiin pitkään, vaikka talossa oli paljon ongelmia ja sen korjaaminen olisi maksanut tolkuttomasti.

    Helsingin keskustassa ei varmaan tarvi enää nähdä edes unta vanhimpien talojen purkamisesta. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että kaikki katon kipsilistat, lattian pintamateriaalit yms. pitäisi säilyttää, vaikka rakennusta saneerataan uuteen käyttöön.

    Kuten sanottu, onhan se kiva, että muutaman vuosikymmenen takaisen purkamisvimman sijaan nyt arvostetaan vanhaakin. Mutta vähemmän kiva ao. rakennusten omistajille/käyttäjille, kun museovirasto sanelee, mitä saa tehdä = taloa ei saa remontoida nykyajan tarpeita vastaavaksi, muttei purkaakaan. Helppohan se on vaatimuksia asettaa, kun ei tarvi lystiä maksaa eikä könytä 6. kerrokseen kauppakassien kanssa, portaita pitkin (hissin rakentaminen on estetty moneen kerrostaloon).

    Lähiökerrostaloissa asuu miljoona suomalaista. Väitätkö aivan tosissaan että suurin osa niistä museovirasto on suojellut, niitä ei voi purkaa?

    Se nyt vaan on niin ettei niiden purkamiseen ole mitään järkeä. Niissä on tehty remontteja, mm. julkisivu, parveke, ikkunat, katto. Putkiremonttibuumi on alkanut ja kiihtyy koko ajan. Nämä lähiöt ovat pystyssä vielä 50 vuoden kuluttuakin!

    Äänestä

  • ok-kuvernööri kirjoitti:

    Näin se menee.

    On oikeastaan vaikea keksiä, miksi kukaan haluaa ostaa läävää vanhasta neukkukuutiosta. Mutta ostajia tuntuu piisaavan.

    Alle 200 tuhannen euron saa Helsingistä neljä huonetta ja keittiön. Siinä ei silloin tulevat remontit paljoa paina!

    Äänestä

  • Ikiliikkuja keksitty kirjoitti:

    Lähiökerrostaloissa asuu miljoona suomalaista. Väitätkö aivan tosissaan että suurin osa niistä museovirasto on suojellut, niitä ei voi purkaa?

    Se nyt vaan on niin ettei niiden purkamiseen ole mitään järkeä. Niissä on tehty remontteja, mm. julkisivu, parveke, ikkunat, katto. Putkiremonttibuumi on alkanut ja kiihtyy koko ajan. Nämä lähiöt ovat pystyssä vielä 50 vuoden kuluttuakin!

    Kun talosta pidetään huolta niin se säilyy asumiskelpoisena ainakin 80 vuotta. Autossa on hiukan enemmän liikkuvia osia ja ne eivät kestäkään. Palstalla yksi tolppa-apina ilmeisesti luulee, että talo pitää uusia 20 vuoden välein. Jossain vuokrataloissa se voi pitää paikkansa, kun kellään tai millään ei ole mitään väliä.

    Äänestä

  • Joskus isäntä kirjoitti:

    Kun talosta pidetään huolta niin se säilyy asumiskelpoisena ainakin 80 vuotta. Autossa on hiukan enemmän liikkuvia osia ja ne eivät kestäkään. Palstalla yksi tolppa-apina ilmeisesti luulee, että talo pitää uusia 20 vuoden välein. Jossain vuokrataloissa se voi pitää paikkansa, kun kellään tai millään ei ole mitään väliä.

    Ainakin, nyt kun lähiöiden putket on vaihdettu niin ne kestävät sen 50 vuotta lisää. Sen jälkeen voidaan ehkä purkaakin, ei varmasti kaikkia.

    Äänestä

  • Ikiliikkuja keksitty kirjoitti:

    Lähiökerrostaloissa asuu miljoona suomalaista. Väitätkö aivan tosissaan että suurin osa niistä museovirasto on suojellut, niitä ei voi purkaa?

    Se nyt vaan on niin ettei niiden purkamiseen ole mitään järkeä. Niissä on tehty remontteja, mm. julkisivu, parveke, ikkunat, katto. Putkiremonttibuumi on alkanut ja kiihtyy koko ajan. Nämä lähiöt ovat pystyssä vielä 50 vuoden kuluttuakin!

    > Lähiökerrostaloissa asuu miljoona suomalaista. Väitätkö aivan tosissaan että suurin osa niistä museovirasto on suojellut, niitä ei voi purkaa?

    Suoranaisia suojelupäätöksiä ei montaa ole, mutta KÄYTÄNNÖSSÄ monella vanhemmalla (lue: 50/60 -luvun) alueella ei vaan tule lupaa edes talon ulkonäköä muuttaville korjauksille. Alueita esim. Tapiola, Pihlajamäki, Etelä-Haaga ja ilmeisesti Tikkurilankin vanhimmat talot on "museoitu". Myös jonkin 70-luvun lähiön säilyttämisestä aluperäisessä asussa on ollut jo pitkään puhetta, mutta toistaiseksi ei vielä ole valmista tullut.

    > Se nyt vaan on niin ettei niiden purkamiseen ole mitään järkeä. Niissä on tehty remontteja, mm. julkisivu, parveke, ikkunat, katto. Putkiremonttibuumi on alkanut ja kiihtyy koko ajan. Nämä lähiöt ovat pystyssä vielä 50 vuoden kuluttuakin!

    No, talojen betonirunkohan kestää satoja vuosia. Remontoinnin järkevyys on toinen juttu. Omakotitaloja on aina tarpeen mukaan laajennettu (esim. rintamamiestalojen "elintasosiivet") tai purettu ja rakennettu isompi tilalle. Kerrostalojen osalta tällaisesta on puhuttu ainakin 20 vuotta (esim. "putkiremontti" lisäämällä uudet kylpyhuone-tilaelementit nyk. rakennusrungon ulkopuolelle = samalla lisää neliöitä), mutta kovin vähän on saatu aikaan. 50/60-lukujen taloissa on toivottoman ahtaat kylpyhuoneet, hissit puuttuvat ja kellaritilatkin ovat matalia (ei sovi STD ovet, pääparka on koko ajan vaarassa käytävillä jne.). 70-luvulla on puolestaan rakennettu 3-kerroksisia tyyppitaloja, joissa ei ole hissiä ja joihin hissi on vaikeaa sovittaa, koska asuntojen sisäänkäynnit ovat puolen kerroksen porrastuksella sisäänkäyntiin nähden.

    Raskaan ja kalliin remontin vaihtoehtona pitäisi aina tarkastella purkua ja uudisrakennuksen rakentamista samalle tontille. Kasvavilla kaupunkialueilla 50/60 -lukujen talot alkavat jo olla aika hyvillä = arvokkailla paikoilla ja kohta ne 70-luvun lähiötkin ovat ihan OK, kun uudet alueet ovat vielä 10 km kauempana. Temppu voi olla hyvin kannattava, jos 3-kerroksinen talo korvataankin 4-kerroksisella ja huoneistojen koot päivitetään samalla nykyistä kysyntää vastaavaksi. Talo, jossa huoneistot ovat kooltaan 25-50 m² ei ole ihan tätä päivää...

    PK-seudun hintatasolla putkiremontti maksaa 650 €/m². Tuohon sitten päälle kaikkea muuta rassausta, esim. julkisivun lisälämmöneristys yms. niin mennään jo päälle 1000 €/m². Remontoimattomista huudetaan 2000 €/m², joten remonttikustannusten kanssa mennään jo yli 3000 €/m². Toki uudet maksavat vielä enemmän, mutta ero on aika pieni eikä raskaasti remontoitukaan 50-80 -luvun talo ole uutta vastaava mm. huoneistojen välisen äänieristyksen ilmanvaihdon suhteen. Esim. koneellinen poisto mättää talvella 50 kW lämpöä harakoille...

    Paljonpa auttaa kiristää uusien rakennusten määräyksiä joka toinen vuosi, jos 70-luvun taloille ei tehdä tässä suhteessa yhtään mitään! Jos näiden talojen putkiremonttien yhteydessä ei paranneta myös energiatehokkuutta, lyödään kulutuslukemat taas lukkoon jonnekin 2040 asti (ihan heti putkirempan jälkeen tuskin löytyy intoa/rahaa investoida lisälämmöneristykseen yms.). Tämä vaikuttaa koko valtakunnan kulutukseen, koska 70-luku oli kaikkein kiivaimman rakentamisen aikaa = iso osa rakennuskannasta on 70-luvulta.

    Mutta energiatehokkuuden reilu parantaminen nostaisi remonttien hintaa = kallistaisi vaakaa yhä enemmän purkamisen & uudisrakentamisen suuntaan.

    Äänestä

  • pitää kysyä kirjoitti:

    > Lähiökerrostaloissa asuu miljoona suomalaista. Väitätkö aivan tosissaan että suurin osa niistä museovirasto on suojellut, niitä ei voi purkaa?

    Suoranaisia suojelupäätöksiä ei montaa ole, mutta KÄYTÄNNÖSSÄ monella vanhemmalla (lue: 50/60 -luvun) alueella ei vaan tule lupaa edes talon ulkonäköä muuttaville korjauksille. Alueita esim. Tapiola, Pihlajamäki, Etelä-Haaga ja ilmeisesti Tikkurilankin vanhimmat talot on "museoitu". Myös jonkin 70-luvun lähiön säilyttämisestä aluperäisessä asussa on ollut jo pitkään puhetta, mutta toistaiseksi ei vielä ole valmista tullut.

    > Se nyt vaan on niin ettei niiden purkamiseen ole mitään järkeä. Niissä on tehty remontteja, mm. julkisivu, parveke, ikkunat, katto. Putkiremonttibuumi on alkanut ja kiihtyy koko ajan. Nämä lähiöt ovat pystyssä vielä 50 vuoden kuluttuakin!

    No, talojen betonirunkohan kestää satoja vuosia. Remontoinnin järkevyys on toinen juttu. Omakotitaloja on aina tarpeen mukaan laajennettu (esim. rintamamiestalojen "elintasosiivet") tai purettu ja rakennettu isompi tilalle. Kerrostalojen osalta tällaisesta on puhuttu ainakin 20 vuotta (esim. "putkiremontti" lisäämällä uudet kylpyhuone-tilaelementit nyk. rakennusrungon ulkopuolelle = samalla lisää neliöitä), mutta kovin vähän on saatu aikaan. 50/60-lukujen taloissa on toivottoman ahtaat kylpyhuoneet, hissit puuttuvat ja kellaritilatkin ovat matalia (ei sovi STD ovet, pääparka on koko ajan vaarassa käytävillä jne.). 70-luvulla on puolestaan rakennettu 3-kerroksisia tyyppitaloja, joissa ei ole hissiä ja joihin hissi on vaikeaa sovittaa, koska asuntojen sisäänkäynnit ovat puolen kerroksen porrastuksella sisäänkäyntiin nähden.

    Raskaan ja kalliin remontin vaihtoehtona pitäisi aina tarkastella purkua ja uudisrakennuksen rakentamista samalle tontille. Kasvavilla kaupunkialueilla 50/60 -lukujen talot alkavat jo olla aika hyvillä = arvokkailla paikoilla ja kohta ne 70-luvun lähiötkin ovat ihan OK, kun uudet alueet ovat vielä 10 km kauempana. Temppu voi olla hyvin kannattava, jos 3-kerroksinen talo korvataankin 4-kerroksisella ja huoneistojen koot päivitetään samalla nykyistä kysyntää vastaavaksi. Talo, jossa huoneistot ovat kooltaan 25-50 m² ei ole ihan tätä päivää...

    PK-seudun hintatasolla putkiremontti maksaa 650 €/m². Tuohon sitten päälle kaikkea muuta rassausta, esim. julkisivun lisälämmöneristys yms. niin mennään jo päälle 1000 €/m². Remontoimattomista huudetaan 2000 €/m², joten remonttikustannusten kanssa mennään jo yli 3000 €/m². Toki uudet maksavat vielä enemmän, mutta ero on aika pieni eikä raskaasti remontoitukaan 50-80 -luvun talo ole uutta vastaava mm. huoneistojen välisen äänieristyksen ilmanvaihdon suhteen. Esim. koneellinen poisto mättää talvella 50 kW lämpöä harakoille...

    Paljonpa auttaa kiristää uusien rakennusten määräyksiä joka toinen vuosi, jos 70-luvun taloille ei tehdä tässä suhteessa yhtään mitään! Jos näiden talojen putkiremonttien yhteydessä ei paranneta myös energiatehokkuutta, lyödään kulutuslukemat taas lukkoon jonnekin 2040 asti (ihan heti putkirempan jälkeen tuskin löytyy intoa/rahaa investoida lisälämmöneristykseen yms.). Tämä vaikuttaa koko valtakunnan kulutukseen, koska 70-luku oli kaikkein kiivaimman rakentamisen aikaa = iso osa rakennuskannasta on 70-luvulta.

    Mutta energiatehokkuuden reilu parantaminen nostaisi remonttien hintaa = kallistaisi vaakaa yhä enemmän purkamisen & uudisrakentamisen suuntaan.

    Talo vaikka itä-Helsingissä, oma tontti olisi. Tontin arvo ei ole kuin max. 700 euroa neliöltä. Tämä on optimistinen arvio. Tämä tarkoittaisi sitä että 55 neliön kaksion omistaja saisi 38,5 tonnia. Uudet samankokoiset kaksiot maksavat vähintään 170-180 tonnia. Velkaa tulisi siis aika helvetisti putkiremonttiin verrattuna. Kai itsekin ymmärrät ettei ole kovin realistista että osaketaloja alettaisiin purkamaan!

    Voit toki kertoa miten homma hoidettaisiin. Asukkaat tuosta vain suostuisivat siihen että heidän velattomat asunnot purettaisiin, ottaisivat hirmuvelan ja muuttaisivat pois uuteen. Miten saisit tämän heille markkoinoitua?

    Kaupungin vuokra-asuntoyhtiössä purkaminen olisi huomattavasti helpompi juttu. Eivät kyllä ole niitäkään purkaneet joten kyllä käytännössä asunto-osakeyhtiö on lähes ikuinen. Niitä korjataan maailman tappiin saakka!

    Äänestä

  • Vähintäänkin kirjoitti:

    Ainakin, nyt kun lähiöiden putket on vaihdettu niin ne kestävät sen 50 vuotta lisää. Sen jälkeen voidaan ehkä purkaakin, ei varmasti kaikkia.

    Kun aina vain remontoidaan niin kyllä kerrostalo kestää satoja vuosia!

    Äänestä

  • Ikiliikkuja keksitty kirjoitti:

    Talo vaikka itä-Helsingissä, oma tontti olisi. Tontin arvo ei ole kuin max. 700 euroa neliöltä. Tämä on optimistinen arvio. Tämä tarkoittaisi sitä että 55 neliön kaksion omistaja saisi 38,5 tonnia. Uudet samankokoiset kaksiot maksavat vähintään 170-180 tonnia. Velkaa tulisi siis aika helvetisti putkiremonttiin verrattuna. Kai itsekin ymmärrät ettei ole kovin realistista että osaketaloja alettaisiin purkamaan!

    Voit toki kertoa miten homma hoidettaisiin. Asukkaat tuosta vain suostuisivat siihen että heidän velattomat asunnot purettaisiin, ottaisivat hirmuvelan ja muuttaisivat pois uuteen. Miten saisit tämän heille markkoinoitua?

    Kaupungin vuokra-asuntoyhtiössä purkaminen olisi huomattavasti helpompi juttu. Eivät kyllä ole niitäkään purkaneet joten kyllä käytännössä asunto-osakeyhtiö on lähes ikuinen. Niitä korjataan maailman tappiin saakka!

    > Talo vaikka itä-Helsingissä, oma tontti olisi. Tontin arvo ei ole kuin max. 700 euroa neliöltä. Tämä on optimistinen arvio. Tämä tarkoittaisi sitä että 55 neliön kaksion omistaja saisi 38,5 tonnia.

    En väittänytkään, että temppu toimisi syrjäisillä alueilla. Eikä 700 €/huoneistoneliö tonttikustannus ole todellakaan optimistinen arvio ... Vantaallakin ollaan jo 500 €/m² lukemissa "keskellä peltoa", joten 50/60 -lukujen asuinalueilla = lähempänä "ydintä" ja/tai lähellä rautatie/metroasemia jne. hintataso on varmasti yli 700 €/m². Esim. Tapanilassa näyttää olevan rakenteilla kohde, jossa tontin lunastushinta on 736 €/huoneisto-m².

    Eikä operaatio muutenkaan mene niin, että nykyisille omistejille vain maksettaisiin oma osuus tontin hinnasta käteen ja sitten annettaisiin monoa perseeseen. Vaan ennemminkin niin, että nykyinen 25 huoneiston talo purettaisiin ja tilanne rakennettaisiin 40 huoneiston talo. Operaation kustannus esim. 40 x 55 m² x 2500 €/m² = 5,5 miljoonaa €, koska tontti oli jo valmiina. Tasan kaikille huoneistoille jaettuna rakentamiskustannus olisi 137 500 €, mutta "ylimääräiset" huoneistot, 15 kpl, voitaisiin myydä markkinahintaan 230 000 €/kpl (*, jolloin alkuperäisille osakkaille jäisi maksettavaa 2 050 000 € eli 82 000 €/huoneisto. Lisäksi uuteen taloon voisi mahd. sijoittaa myös liiketiloja, joista saisi vuokratuottoja.

    (* Ei UUSIA kaksioita OMALLA TONTILLA enää saa Helsingistä alle 200 k€. Vuokratontilla toki saa, mutta tontin lunastushinta on tosiaan 40 k€ luokkaa, minkä kanssa mennään komeasti yli 200 k€.

    Toki 82 000 € on enemmän kuin pelkän putkiremontin kustannus (luokkaa 35 000 €), mutta vanhassa talossa voi olla paljon muitakin korjaustarpeita - ikkunat, julkisivut, vesikatto, salaojat, kellaritilat - joten kaikkiaan rahaa voi vanhaakin paikkaillessa mennä 1500 €/m² (=82 000 €/huoneisto) eikä lopputulos silti ole lähelläkään uutta. Esim. 3 m² kokoiseen 50-luvun kylppäriin on paha sovitella saunaa, pesutornia tai edes pyörätuolille/rollaatorille riittävää tilaa...

    Eikä se toinenkaan vaihtoehto, asunnon myynti ja uuden osto tilalle, kovin halpa ole. Esim. vanhasta, huonokuntoisesta (putki- yms. remontit edessä) 2000 €/m² eli 110 000 € käteen, uusi maksaa väh. 210 000 € ja sijaitsee ainakin 1 km kauempana tutuista kaupoista yms.

    Jos taas ajattelee, mitä saisi vanhan, pommikuntoisen, myynnillä (hintaan 110 k€) sijoittamalla sen päälle 82 000 € omaa rahaa (lue: uutta lainaa), niin ei tässäkään vaihtoehdossa hirveästi juhlittaisi. Uuden 55 m² kaksion saisi Tikkurilasta. Käytetyissä on enemmän valinnanvaraa, mutta harvemmin 50/60 -lukujen talon vieressä on 2000 -luvulla rakennettua, jossa ei ole ihan lähivuosina remontteja edessä.

    Äänestä

  • ei toki ilmaista kirjoitti:

    > Talo vaikka itä-Helsingissä, oma tontti olisi. Tontin arvo ei ole kuin max. 700 euroa neliöltä. Tämä on optimistinen arvio. Tämä tarkoittaisi sitä että 55 neliön kaksion omistaja saisi 38,5 tonnia.

    En väittänytkään, että temppu toimisi syrjäisillä alueilla. Eikä 700 €/huoneistoneliö tonttikustannus ole todellakaan optimistinen arvio ... Vantaallakin ollaan jo 500 €/m² lukemissa "keskellä peltoa", joten 50/60 -lukujen asuinalueilla = lähempänä "ydintä" ja/tai lähellä rautatie/metroasemia jne. hintataso on varmasti yli 700 €/m². Esim. Tapanilassa näyttää olevan rakenteilla kohde, jossa tontin lunastushinta on 736 €/huoneisto-m².

    Eikä operaatio muutenkaan mene niin, että nykyisille omistejille vain maksettaisiin oma osuus tontin hinnasta käteen ja sitten annettaisiin monoa perseeseen. Vaan ennemminkin niin, että nykyinen 25 huoneiston talo purettaisiin ja tilanne rakennettaisiin 40 huoneiston talo. Operaation kustannus esim. 40 x 55 m² x 2500 €/m² = 5,5 miljoonaa €, koska tontti oli jo valmiina. Tasan kaikille huoneistoille jaettuna rakentamiskustannus olisi 137 500 €, mutta "ylimääräiset" huoneistot, 15 kpl, voitaisiin myydä markkinahintaan 230 000 €/kpl (*, jolloin alkuperäisille osakkaille jäisi maksettavaa 2 050 000 € eli 82 000 €/huoneisto. Lisäksi uuteen taloon voisi mahd. sijoittaa myös liiketiloja, joista saisi vuokratuottoja.

    (* Ei UUSIA kaksioita OMALLA TONTILLA enää saa Helsingistä alle 200 k€. Vuokratontilla toki saa, mutta tontin lunastushinta on tosiaan 40 k€ luokkaa, minkä kanssa mennään komeasti yli 200 k€.

    Toki 82 000 € on enemmän kuin pelkän putkiremontin kustannus (luokkaa 35 000 €), mutta vanhassa talossa voi olla paljon muitakin korjaustarpeita - ikkunat, julkisivut, vesikatto, salaojat, kellaritilat - joten kaikkiaan rahaa voi vanhaakin paikkaillessa mennä 1500 €/m² (=82 000 €/huoneisto) eikä lopputulos silti ole lähelläkään uutta. Esim. 3 m² kokoiseen 50-luvun kylppäriin on paha sovitella saunaa, pesutornia tai edes pyörätuolille/rollaatorille riittävää tilaa...

    Eikä se toinenkaan vaihtoehto, asunnon myynti ja uuden osto tilalle, kovin halpa ole. Esim. vanhasta, huonokuntoisesta (putki- yms. remontit edessä) 2000 €/m² eli 110 000 € käteen, uusi maksaa väh. 210 000 € ja sijaitsee ainakin 1 km kauempana tutuista kaupoista yms.

    Jos taas ajattelee, mitä saisi vanhan, pommikuntoisen, myynnillä (hintaan 110 k€) sijoittamalla sen päälle 82 000 € omaa rahaa (lue: uutta lainaa), niin ei tässäkään vaihtoehdossa hirveästi juhlittaisi. Uuden 55 m² kaksion saisi Tikkurilasta. Käytetyissä on enemmän valinnanvaraa, mutta harvemmin 50/60 -lukujen talon vieressä on 2000 -luvulla rakennettua, jossa ei ole ihan lähivuosina remontteja edessä.

    Jos kerran on noin helppoa niin miksi 1960-luvun kerrostaloihin tehdään putkiremontteja täyttä häkää, asunnot vaan nurin ja uutta ja uljasta tilalle? Sinun pitää kiireesti ryhtyä konsultiksi!

    Se jäi epäselväksi että missä vanhan talon asukkaat asuisivat sen ajan kun asunto olisi purettu ja uutta ei olisi vielä saatu valmiiksi? Ei niitä taloja ihan muutamassa kuukaudessa pureta ja rakenneta.

    Kyllä vanhassa asunnossa on koko ajan jotain rempattu, julkisivua, kattoa, kellaria jne. Eihän kenenkään kukkaro sitä kestäisi jos kerralla kaikki tehtäisiin. Putkiremppa on viimeisin, muut on jo sitä ennen tehty. Tämäkin vaikeuttaa purkamista.

    Miksi muuten Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole edes omia vuokra-asuntojaan purkaneet jos se kerran on niin helppoa ja järkevää? En tiedä että olisi edes suunnitelmissa tälläistä.

    Äänestä

  • Ikiliikkuja keksitty kirjoitti:

    Jos kerran on noin helppoa niin miksi 1960-luvun kerrostaloihin tehdään putkiremontteja täyttä häkää, asunnot vaan nurin ja uutta ja uljasta tilalle? Sinun pitää kiireesti ryhtyä konsultiksi!

    Se jäi epäselväksi että missä vanhan talon asukkaat asuisivat sen ajan kun asunto olisi purettu ja uutta ei olisi vielä saatu valmiiksi? Ei niitä taloja ihan muutamassa kuukaudessa pureta ja rakenneta.

    Kyllä vanhassa asunnossa on koko ajan jotain rempattu, julkisivua, kattoa, kellaria jne. Eihän kenenkään kukkaro sitä kestäisi jos kerralla kaikki tehtäisiin. Putkiremppa on viimeisin, muut on jo sitä ennen tehty. Tämäkin vaikeuttaa purkamista.

    Miksi muuten Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole edes omia vuokra-asuntojaan purkaneet jos se kerran on niin helppoa ja järkevää? En tiedä että olisi edes suunnitelmissa tälläistä.

    > Jos kerran on noin helppoa niin miksi 1960-luvun kerrostaloihin tehdään putkiremontteja täyttä häkää, asunnot vaan nurin ja uutta ja uljasta tilalle?

    Johtuisko vaikka siitä, että
    a) kaikki talot eivät ole niin hyvällä paikalla, että temppu onnistuisi - taantuvilla alueilla ei ole edes se putkiremontti perusteltavissa
    b) pitkäjänteinen suunnittelu ja radikaalienkin ratkaisujen harkita ei oikein kuulu kuvioon, vaan ennemmin haetaan vain sitä just nyt helpointa, nopeinta ja halvinta vaihtoehtoa (esim. pari vuotta sitten nähty hirveä into putkien pinnoituksista)

    Ei ole mitenkään harvinaista, että talo on rapistumassa käsiin, mutta asukkailla on ns. pää pensaassa eli ei edes teetetä kuntotutkimuksia. Onhan ne putket, vesikatto yms. kestäneet jo 40 vuotta, joten kyllä ne varmaan kestää toiset 40 vuottakin? Tärkeintä on vaan, että on mahdollisimman halpa vastike, kun on ennenkin ollut... Tätä on erit. rivitaloissa, joissa tahtipuikkoa heiluttaa lauma alkuperäisasukkaita (siis maallikkohallitus & isännöitsijä).

    Toki on päinvastaisiakin tapauksia, mihin on jo hyvissä ajoin uusittu ikkunat, lisälämmöneristetty julkisivut yms. eli ei kaadu kaikki kertalaakista päälle, kun tulee 45-50 vuotta mittariin.

    > Miksi muuten Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole edes omia vuokra-asuntojaan purkaneet jos se kerran on niin helppoa ja järkevää?

    Totanoin, ainakin Helsingissä osa vuokrakasarmeista on päästetty niin huonoon kuntoon, että korjaus maksaa ja paljon ... eikä vuokra kata edes nykyisiä ylläpitokuluja. Näiden osalta on todellakin väläytelty ratkaisuksi kasarmien purkamista ja omistustalojen rakentamista tilalle. Saaduilla rahoilla voitaisiin sitten rakentaa uusiakin kasarmeja. Ihan ajankohtaista tämä ei vielä ole, koska suurimmat rakennusmassat ovat 70-luvulta ja niillähän on/pitäisi olla raskaimmat remontit edessa vasta 2020 kieppeillä eli 10 vuoden päästä.

    Vantaalla on kyllä kokonaisia kerrostaloja omistaneet vakuutusyhtiöt pistäneet omistuksensa ns. lihoiksi eli talot on myyty omistusasunnoiksi, kun niihin piti tehdä julkisivuremontti. Tätä tapahtui ainakin Pähkinärinteessä ja Rajatorpassa 2000-luvun alussa. Taisi olla sillai, ettei sen ajan vuokrilla olisi saatu remonttikustannuksia katettua... eikä yksityinen omistaja voi rahoittaa tappioita verovaroin, kuten kaupungit hommaa pyörittävät.

    Vantaalla on myös rempattu muutama 70-luvun alun vuokrakerrostalo kokonaisedulliseen hintaan 1700 €/m², millä olisi jo rakentanut uudenkin (tapahtui kanssa 2000-luvun alussa, hintatasohan on jo noista ajoista muuttunut). Näissä taloissa oli kyllä hyvät pohjat, tilavat kylppärit jne. mutta ei se remontoitu silti ole uuden veroinen. Olen nimittäin pentuna asunut yhdessä noista taloista ja siellä ei hirveästi ääntä tarvinnut korottaa, että pystyi puhumaan seinän läpi naapuriin. Lehtitietojen mukaan remontoinnin hyöty vs. uudisrakennus oli, ettei tarvinnut maksaa kaatopaikkamaksua purkujätteestä! Alkuperäistä jäi näissä taloissa jäljelle ainoastaan kantavan rungon verran. Kaikki muu, ikkunat, elemettien ulkokuoret, lämmöneristeet yms menivät uusiksi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ikiliikkuja keksitty kirjoitti:

Vanhat asukkaat kuolee pois mutta uusia tulee tilalle. Kerrostaloa korjataan koko ajan, ikinä sitä ei pureta koska osakkaat eivät siihen suostu. Vai väittääkö joku että tälläistä olisi koskaan tapahtunut?!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu