näkeminen toi aina niin paljon virtaa mun päiviin ja olen ihan allapäin kun kaikki meni näin, omasta syystä, syyllisyys painaa:( En voi varmuudella sanoa enää mistään mitään. Sitä on väkisin tullut ajateltua kaikkea maasta taivaisiin, esimerkiksi sitä, oletko onellinen. Joskus vaikutit. Toivon sulle vain hyvää ja haluaisin jutella sulle. Se oli aina niin polttava tunne kohdatessamme, se sai sydämmen läpättämään, ajatus hävisi hetkeksi jonnekkin kauas pois. Jotenkin se tunne sinua kohtaan kääntyi kuitenkin vastaan enkä kyennyt toimimaan tavalla miten olisi normaalisti pitänyt.. siis loppujen lopuksi kaipasin sinua niin paljon, että oli paha olla, oli vaikea keskittyä mihinkään, listaa voisi vielä jatkaa..
Ihmettelen mitä täällä vielä haaveilen, osittain siksi, kun lukee jotain mikä kuulostaa tutulle, saa se aikaan hetkellisen toivon leimahduksen. Samalla se kuitenkin hukuttaa etistä syvemmälle.
Näitä tarinoita mitkä sivuttaa todella läheltä varmasti muillakin.
Ihmettelen mitä täällä vielä haaveilen, osittain siksi, kun lukee jotain mikä kuulostaa tutulle, saa se aikaan hetkellisen toivon leimahduksen. Samalla se kuitenkin hukuttaa etistä syvemmälle.
Näitä tarinoita mitkä sivuttaa todella läheltä varmasti muillakin.
Vastaukset 27
Vanhimmat
naiselle?
Naiselle.
Voitko kertoa kauanko tästä naisen näkemisestä on aikaa?
että tunteesi oli täysin yksipuolinen, vai mistä paha olosi /syyllisyyden tunteesi johtuu?
oletko mies?
mutta sen voin ehkä sanoa, että jos tuolla toisella on ollut tunteita sinua kohtaan, niin olet saattanut satuttaa häntä pahasti. Onnellisesta voi tulla onneton helposti, jos liian syvään satutetaan. Surullista.
se on. Elämä on joskus niin epäreilu :(
Jos olisin ollut onnellinen en olisi kirjoittanut sinulle ;)
Mä ymmärrän sua. Sun näkeminen on niin tärkeää mulle, että olen ihan puolinainen ilman sua. Mitä ihmettä mä teen ilman sua? Ja mä en ole koskaan pystynyt kertomaan sulle miten tärkeä sä oot mulle.
Mulla ihan samanlaiset tuntemukset omaa "sielunkumppania" kohtaan. Joka kerta kun nähtiin, tuli hyvä mieli, varsinkin kun hänen hymynsä näin. Aina, vaikka olisin ollut allapäin sinä päivänä. Toisaalta loppuajan tapaamisissa alkoi olla kovin hiljaista ja tuntui siltä kuin hän olisi halunnut sanoa mulle jotain - ja olisin itsekin halunnut... Tunnelma oli käsin kosketeltavissa siinä pienessä tilassa, ahdisti kun ei saanut sanoa mitä ajatteli. Toinen tuntui niin läheiseltä, vaikkei varsinaisesti tunnettukaan. Puhuin hänelle kaikesta mahdollisesta, luotin... Tänäkään päivänä en tiedä olinko hänelle muita kummempi. Se ei ollut juurikaan fyysistä, vaan jotain "korkeampaa ja parempaa", mitä meidän välillä oli. Olispa ihana kuulla, jos hän on tuntenut samoin ja vaihtaa joskus ihan kahden ajatuksia asiasta. Kahvikutsua odotellessa...
..kaipaan Sinua!! Kaipaatko koskaan minua??
Vaan eipä ole tummat silmät hänellä...olen pahoillani.
Sano suoraan missä haluasit törmätä sinisilmääsi.
Tulisipa vuorostaan käymään kahvilla joskus, minä kun olen hänen luonaan muutaman kerran käynyt, ehkä silleen "törmättäis" parhaiten :)
teksti on kuin omat ajatukseni. Syyllisyyttä ihminen tuntee helposti, ihan paljon pienemmistäkin
asioista. Jospa pääsisit tuon henkilön kanssa käymään läpi nuo mainitsemasi asiat.
Itse ajattelen, että jospa mitään peruuttamatonta tuhoa ei ole vielä tapahtunut.
Se on totta, että täällä nämä viestit ovat niin samanlaisia, niin sopivia omiin kokemuksiin ja
toiveisiin.
Mikä on onnellisuuden mittari? Se voi vaihdella, mutta en ole onnellinen tällä hetkellä, mutta menettelee,
kun perusasiat ovat kunnossa.
Tämä mies on naimisissa ( KUI SÄ KEHTAAT )
ei aina katso, onko naimisissa vai ei. Sen tietää ihminen, jonka kohdalle rakkaus tulee kylään.
Ja lisään, että sen ymmärtää vain se, jolle niin käy. Muille sitä on turha yrittää vakuutella.
ole.
Naiselle **** pks.
Sitten erotan eikä varattuna katsota muita
olisit saanut huomattavasti vähemmän vastauksia, jos olisit laittanut tuon tunnisteen heti alkuun. Vitun pelle.
Laitatko vihjeen vielä hänen (n) nimestään?
Onko sulla vielä tunteita häntä kohtaan?
ollut parempi että aloittaja kuitenkin laittoi tunnisteet, moni täällä ei laita alussa eikä lopussa.
Saitko nyt turhaan kirjottaa ja tuli kiukku, voi sua.
kuinka kaipaankaan niitä aikoja kun kaikki oli kohdallaan välillä vihaan sinua mutta kuitenkin ikävöin ei tiedä tahtoisin pois tästä tunteiden ristiriidasta. saatat hyvinkin olla hän jota kuitenkin kaipaan elämääni takaisin kyllä ne meidän keskeinen keskustelu varmaankin päättyisi kaaokseen kun ei kunpikaan jousta
tossukka
Menee espooseen, olariin.
hävisi aika useinkin. Et voi väittää, ettetkö huomannut :D
on aina mielessä että pitäis puhua kanssasi .ei niitä tilanteita kovin montaa ole ollut ja nekin muutamat kerrat vääristä asjoista puhuttu aina kuitenkin kun sinut näen pyörit pitkään mielessä .olenko onnellinen en välillä tuntu paremmalta .lyhyehkö suhde oli sekin kaatui kun hän huomasi että olen jossain muualla ajatuksissani mitäpä sitä kiistämään .sinua olen loukannut pahastikin kun on paha olo saa tekemää tyhmiä. kai se on yksin jatkettava tuntuu ettei kykene minkäänlaiseen suhteeseen kipeetä tekee tämänkin kirjoittaminen pitäis näiltä sivuilta pysyä pois .niin pystyisimmekö yleensä puhumaan vaikeista asjoista .sinähän sen tiedät miten asjat todellisuudessa olivat . minun ajatukset perustuvat vain olettamuksiin kun ei parenpaa tietoa ole