ONko totta lapsen perintövero vaikka isän uusi nuori vaimo perii aluksi puolisonsa? Hieman muunnettu esimerkki; isä kuolee ja omisti omistusasunnon puolison kanssa 140 000 ja kesäpaikan yksin 100 000, lisäksi oli vähän säästöjä noin 15 000. Joutuuko isän ainoa lapsi (joka on ensimmäisestä liitosta) maksamaan perintöveroa 140 000 100 000 15 000= 255 000/2= 127 000 eli puolesta omaisuudesta saamatta haltuunsa tai omistukseensa yhtään mitään. ja leski on lapsen kanssa lähes saman ikäinen. Voiko lapsi vaatia esimerkiksi lakiosan ja miten se ko. tapauksessa lasketaan ? Vai maksaako hän vaan perintöveroa, saamatta koskaan yhtään mitään? Leski jää asumaan ilman muuta
mitä todennäköisemmin yhteiseen kotiin. Testamenttiä ei todennäköisesti ole.
mitä todennäköisemmin yhteiseen kotiin. Testamenttiä ei todennäköisesti ole.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Lapsi maksaa perintöveron perimästään omaisuudesta, periaatteessa heti. Jos leski päättää käyttää hallintaoikeuttaan yhteiseen asuntoon, se pienentää perintöveroa, jopa aika lailla, koska leski on nuori ja hallintaoikeusaikaa siten runsaasti jäljellä.
Kesäpaikkaa ja säästöjä hallintaoikeus ei koske. Kaäspaikka on realisoitavissa ja voidaan jakaa, samoin rahat.
Kun ei kerran testamenttia ole, niin ei tuo isän uusi nuori vaimo PERI yhtään mitään. Hän saa puolet pesästä avio-oikeuden nojalla, jos parilla ei ole avioehtoa. Eli tuossa esimerkissäsi, jos oletetaan että mitään velkoja ei ole, niin vaimolle kuuluu 127 000 avio-oikeuden nojalla, ja lapsi perii toisen puolikaan, 127 000. Perimästään omaisuudesta lapsi maksaa perintöverot.
Jos olisi niin, että tuo omaisuus koostuisi kokonaan tuosta omistusasunnosta, joka on ollut pariskunnan yhteisenä kotina, niin silloin tosiaankin lapsi maksaa perintöveron, vaikka ei saa omaisuutta haltuunsa ehkä vielä vuosikymmeniin (lesken asumisoikeus yhteisessä kodissa on hyvin vahva).
Mutta kertomassasi esimerkissä on myös tuo kesäpaikka, sekä nuo säästöt. Noitahan eivät tietenkään koske minkäänlaiset "lesken oikeudet". Eli kesäpaikka on myytävä, jotta lapsi saa perintöosansa. Jos kesäpaikasta saa tuon 100 000, ja säästöjä on nuo 15 000, niin siitähän tulee jo 115 000, eli lapsen perintöosuus 127 000 tulee kuitatuksi lähes pelkästään sillä. Silloin lapsen osuus omistusasunnosta ei olisi enää kuin 12 000 euroa, eli lesken kannattaa ottaa vaikka pankkilaina ja maksaa sillä tuo osuus pois, niin että saa asunnon kokonaan itselleen omaan omistukseensa.
Ap kertoi tuossa, että isä omisti asunnon yhdessä puoisonsa kanssa. Perintöveroon vaikuttaa minkä suuruinen on isän omistus ollut: 50% vai enemmän vai vähemmän. Ota juristi avuksesi.
Esimerkistä saa käsityksen, että vainajan omaisuus on lesken omaisuutta suurempi (eli kuolinpesä maksaa tasinkoa leskelle). Tällöin lapsi saa puolet vainajan ja lesken pesästä, kuten "Ei niin paha tilanne" esitti.
>>Eli kesäpaikka on myytävä, jotta lapsi saa perintöosansa. Jos kesäpaikasta saa tuon 100 000, ja säästöjä on nuo 15 000, niin siitähän tulee jo 115 000, eli lapsen perintöosuus 127 000 tulee kuitatuksi lähes pelkästään sillä.>Silloin lapsen osuus omistusasunnosta ei olisi enää kuin 12 000 euroa, eli lesken kannattaa ottaa vaikka pankkilaina ja maksaa sillä tuo osuus pois, niin että saa asunnon kokonaan itselleen omaan omistukseensa.
Meidän lainsäädäntö on vaan todella järjen ja oikeuden vastainen ja uskomaton tilanteessa, jossa leski voi olla puolisonsa lasta jopa nuorempi. Tässä tapauksessa sentään jonkin verran vanhempi. Omaisuutta saattaisi olla ainoastaan kallis luksusasunto 200-300 000€ maksava, jolloin kuolleen lapsi joutuisi kaiketi vanhempansa kuoltua siis maksamaan pahimmassa tapauksessa perintöveroa 30 000, saamatta mitään ja kuolla todennäköisesti ennen isänsä tai äitinsä leskeä. Olen asiasta lukenut joskus lehdissä, mutta epäillyt väärinkäsitykseksi. Tulisi tuohon lesken asumisoikeusvähennys hieman pienentämään veroa.
Paljon se on sittenkin tyhjästä.
Ymmärrän lesken oikeudet tilanteessa jossa omat lapset pyrkivät jaolle ja heittävät toisen omista vanhemmistaan kylmästi "pellolle". Tähän tilanteeseen lakia on muokattu lesken hyväksi. Tilanne on ihan toinen, kun on kyseessä "kakkosliitto". Lesken ausmisoikeus jopa pakottaa lesken asumaan liian kalliisti.
Esimerkkitapauksessa kyseisten asuntojen ja kesäpaikan todelliset arvot eivät vielä ole tiedossa. Kesäpaikka on joka tapauksessa alle asunnon arvon, entinen "mummon mökki".Olisi hyvä, että ko. tapauksissa ei perittävät kumpikaan joutuisi vaikeuksiin. Monet lapset ja lesket eivät tule edes ajatelleeksi mihin tilanteeseen joutuvat.
Lipsahdus lopussa .. ei perittävät kumpikaan.. tarkoittaa tietenkin kumpaakin perillistä, niin leskeä kuin kuoleen lastakin.
Samoja asioita olen joutunut miettimään ja yrittänyt löytää hyvän ja kaikkia tyydyttävän ratkaisun. Jos kiltti leskiäiti/leski-isä ei laita papereita kuntoon, saattaa jälkeläisillä olla juuri tuo tilanne edessä, että täysin ulkopuolinen henkilö hallitsee omaisuutta, josta lapset ovat maksaneet perintöverot, mutta johon heillä ei käytännössä ole mitään käyttöoikeutta. Entäs sitten, kun se ulkopuolinen avioituu uudelleen ja siellä jälkeläisten osaksi omistamassa kiinteistössä asuu vieläkin ulkopuolisempia ihmisiä... Tämä ei ollut viimeinen toive, mutta kun jäi ne paperit tekemättä.
Kaiken kaikkiaan ihan hoopoa, että uusi puoliso saa hallita asuntoa, johon ei ehkä ole sijoittanut senttiäkään.Jos lapsen vanhemmat ovat raataneet ostaakseen asunnon, jonka jättävät lapselleen.
"Lesken asumisoikeus jopa pakottaa lesken asumaan liian kalliisti." Lesken ei ole "pakko" asua siinä asunnossa, muuttaa voi aivan vapaasti. Kun asunto on myyty, leski saa pitää oman osuutensa. Ellei se riitä hänelle sopivaan asuntoon, voi leski panna kaupan ehdoksi, että (osa) myyntihinnasta käytetään toiseen asuntoon, johon hänen hallintaoikeutensa siirtyy. Tällöin vainajan perillisetkin voivat hyötyä, jos saavat osan perinnöstään käyttöönsä.
Huom.: myös "kakkosliitto" on oikea avioliitto, ja siitäkin on voinut syntyä lapsia.
Eikä lesken tarvitse omaa ostaa. Vaikka välit olisivat huonot niin lasten kannattaa taipua sopuratkaisuun jolla pesä ostaa lesken hallintaan halvemman asunnon ja kaikki saavat hiukan rahaa. Leski voi myös vapaasti muuttaa pois, vuokrata asunnon ja saa pitää vuokran
Avioliittoa ei kuitenkaan ole pakko solmia, jolloin mitään ongelmaa lesken hallintaoikeudesta ei synny. Tai asunnon omistava voi ennen avioliiton solmimista lahjoittaa omille lapsilleen osan asunnosta, jolloin taaskaan ei mitään hallintaoikeutta jää.
Asiat on suht helppo hoitaa, jos vain halua on. Aina ei veri ole vettä sakeampaa, mitä lasten voi olla vaikea hyväksyä.
Just noin ja tyhjästä maksettavasta perintöverosta on turhaa ruikuttaa, pitää arvioida viimeistään perunkirjoituksessa tilanne ja luopua turhana pitämästään perinnöstä.