Elvis oli roskaa

Mahtava purkautuminen. Ootko miettinyt mikä tekee hyvästä laulajasta hyvän? Esimerkkejä hyvistä laulajista: Elvis, Freddie Mercury, Robbie Williams, Tom Jones etc. Mikä nuista tekee pirun hyviä artisteja? Vinkki 1) Levytys on eriasia, kuin olla lavalla, Vinkki 2) Valokuvassa poseeraus on eriasia, kuin olla lavalla. Hmmmmm OIKEA TAIDE. (vertaa Homer Simpsonin "Hmmmm chocolate" heh heh heee).
Ja nyt pukkaa kriisiä....Ääni päässä sanoo "Elvis oli kurko". Mikä on neuvonne tuohon äänee? Tuo pirun ääni on hokenut samaa vuodesta 1978. Enkä referoi "tilastoja"...EVVK. Taasen, jos asiaa pohtii siun kannalta. Joku taitaa vaivata, kun pitää avautua täällä. Enpä juurikaan ole käynyt itse millään "OIKEALLA TAIDE MUSIIKKI" sivustolla purkautumassa. Se ei selvästikkään ole helppoa niellä, että "viihde"musiikin saralta tulee kuningas. Siun on vaan jotenkin elettävä sen kanssa. Et mahda sille mitään.

jotka tulevat kertomaan, mikä on sitä universaalia parhautta tajuamatta sitä, että kaikki on loppujen lopuksi vain ihmisten päässä. Taide ja sen "laatu" on täysin riippuvaista ihmisistä. Pesukarhujen mielestä Mozartin musiikki on vain äänten sekamelskaa. Jos kaikki taidemusiikin ystävät häviäisivät maapallolta, Mozart olisi paskaa, koska siitä ei kukaan nauttisi.

Se on hyvää, mikä tuo mielihyvää. Elviksen musiikista nautittiin, joten Elviksen musiikki oli hyvää. Näin yksinkertaista se on.

Te kaikki olette paskaa Elviksen, Johnny Cashin, Rolling Stonesien, Dylanin, Willie Nelsonin, Neil Youngin, Flaming Grooviesin, Beatlesin, Jimi Hendrixin ja RHCP:ien ansioihin verrattuna.

Elviksen karisma ja ääni tekevät Elviksestä Elviksen. Lulutaidolla ei ole merkitystä.

Miellyttävä huomata, että sinäkin pidät rajattomasti Elviksen musiikista! Meitä on monta miljardia!

Elvis, Cash, Dylan, Hendrix, koko konkkaronkka on
taiteeseen - no, just, kyllä PASKAA! Ihan oikeasti, aikuisten oikeasti, ns. meidän kesken, jotka täällä nyt rupattelemme... Elvis ei ole musiikillisesti mitään kunnollista.

Beatles ja Beach Boys ovat hyvii, mut hekin paskaa Beethoveniin ja Chopiniin verrattuna.

Edellä mainittujen kaikkien tuotannon hyvin tuntien ymmärrän kirjoittajan näkemyksen. Populaarimusiikissa tekemisen ns. musiikilliset lähtökohdat ovat toiset klassiseen verrattuna. Populaarimusiikin myötä mukaan tuli kaupallinen ulottuvuus, joka on vain voimistunut vuosikymmenestä toiseen. Kaupallisuus on siis ollut AINA läsnä populaarimusiikissa kautta vuosikymmenten. Kyse on tällöin vain aste-eroista, jotka toki ovat varsin tuntuvia. Tämän vuoksi kirjoittajakin vetoaa juuri näihin menneisiin nimiin (Beatles, Beach Boys, Dylan & Cash), jotka kuitenkin edustivat vielä vähemmän turmeltunutta aikakautta ko. segmentissä. Sanoisin kuitenkin, ettei Elvis (vaikka ylimainostettu onkin) ollut juuri sen turmeltuneempi kuin nuo 1960 -luvulla aloittaneetkaan. 1960 -luvulla aloittaneet vain alkoivat itse kirjoittaa ohjelmistonsa, mikä ei tee siitä vähemmän kaupallista. Toki esimerkiksi Dylanin tuotanto on populaaripuolella arvioituna varsin epäkaupallista, mutta se perustuu pääosin teksteihin.

Populaarimusiikin sävelaineistoa EI VOI verrata Beethooveniin, Brahmsiin, Mozartiin ja Chopiniin. Tässä vertailussa se häviää pelin täysin totaalisesti. "Ongelma" lienee siinä, etteivät useimmat nykyihmiset tunne klassisen alueen tuotantoa populaarimusiikkiin kasvaneina. Toisaalta populaarimusiikkihan on luotu juuri "tavallisten" ihmisten 'tarpeita' silmälläpitäen, mikä on tietysti myös oiva keino tehdä rahaa tällä liikeidealla. Populaarimusiikissa onkin kyse enemmän taloudellisesta kuin kulttuurisesta prosessista, noin kokonaisvaltaisesti arvioiden.

Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä: perehtykää klassiseen musiikkiin ja arvioikaa sitten "artistien" tekemisiä eri aikakausina. Sen perusteella voitte päätellä miten reilu 50 -vuotta vaikuttanut populaarimusiikki pärjää vertailussa yli tuhat vuotta kehittyneen klassisen kanssa...

Klassinen musiikki on PASKAA!!!! Ja sitä kuuntelevat ihmiset varmaan huippuälykkäitä... as if. Klassisen alueen tuotantoa en minäkään tunne, onneksi - muuten kuolisin luultavasti tylsyyteen.

Samainen juntti ilmaisee sofistikoituneita näkemyksiään myös tämän otsikon alla, kuinkas muuten. Vihahyökkäys on intensiteetiltään korkeata luokkaa, vaikka todellista perustaa minkäänlaisen mielipiteen muodostamiseksi aiheesta ei ole - oletettavasti ei edellytyksiäkään perustan hankkimiseksi.

Huippuälykkyydestä viis, kyse on yksinomaan musikaalisuudesta, jota sitäkään ei kaikille yksilöille ole samassa mittakaavassa suotu. Näin ollen emme tietenkään voi edellyttää tältäkään juntilta edellytyksiä ymmärtää tai omata edes alkeellista kiinnostusta taidemusiikin suuntaan. Pikemminkin meidän on pyrittävä ymmärtämään hänen kaltaisiaan, kriittisen itsereflektion puutteesta kärsiviä yksilöitä heidän alituisessa ja ilmeisen pysyvässä sivistyksen vajeessaan.

Onhan se toki väistämättä perin harmillista, että on pakotettu 'ajattelemaan' yksiulotteisesti vailla todellista tietopohjaa pelkkien subjektiivisten uskomusten varassa - ja vielä jatkuvaan defenssimekanismiin turvautuen. Tällöin saattaa syntyä juuri sen kaltaisia regressioita, jotka ilmenevät näillä palstoilla mitä erikoisimpina kannanottoina. Yli tuhatvuotisen länsimaisen taidemusiikin aliarviointi suhteessa uudella mantereella reilut 50 vuotta vaikuttaneeseen, puhtaasti kaupallislähtöiseen populaarimusiikkin nähden toimii tästä kerrassaan mainiona esimerkkinä.

Humanististen yllykkeiden vuoksi meidän tulee kuitenkin ymmärtää häntä ja hänen kaltaisiaan regressiokehän kurimuksessaan!

Ööppilöömi on näköjään oikea ihmistuntija ja varmasti yksi maailman älykkäimmistä ihmisistä - tai sitten ei. Jos metsä vastaa kuin sinne huudetaan niin sitten ollaan heti juntti ja musiikista (ja mistään mitään muustakaan) ymmärtämätön säälittävä ja huono yksilö.

Ööppilöömi yrittää antaa itsestään älyykkään kuvan viljemällä tyhjiä ja turhia korulauseita ja sivistyssanoja mutta valitettavasti hän paljasti yksinkertaisuutensa jo aiemmissa viesteissään. Hän perää perustaa mielipiteille mutta enpä ole nähnyt häneltäkään yhtään kunnollista perustetta yhtään mhinkään (ei sillä että edes kiinnostaisi), lähinnä tyhjän jauhamista ja provosointia koska hän ei ilmeisesti muuten kykene saamaan huomiota virtuaali- tai todellisessa maailmassa.

Mikä sitten on musikaalisuuden tai sivistyksen mitta? Ei ainakaan se mitä musiikkia kuuntelee tai mitä ylipäänsä musiikista tietää vaikka Ööppis kovasti sitä mieltä onkin. No, sehän vain osoittaa että ylivertaisesta älykkyydestään huolimatta Ööppiksen sivistyksen vaje se vasta iso onkin, näin siis hän itse selvästikin ajattelee. Mutta hyvää elämää Ööppikselle, varmasti saat tästäkin tekstistä mukavat kiksit.

Kullakin on luontaiseksi muototunut tapansa kirjoittaa, sille nyt tuskin mitään voi. Varmasti tutkimusmaailma, jossa olen liikkunut vuosia tuo tähän oman vivahteensa. Toisille vieraat "sivistys"sanat saattavat toisille olla melko arkipäiväistä (puhe)kielenkinkäyttöä. Tiettyjä asoita on hankala muotoilla kovin simppelisti, vaikka se tietysti toivottavaa aina olisikin (eipähän ainakaan syntyisi tulkinnanmahdollisuuksia tarkoituksesta).

Provokaatioihinhan näillä kirjoitteluilla ei tietenkään pyritä, vaikka usein aloittaja(t) vaikuttaisivat sellaisia hakeneenkin. Yleisesti kirjoituksissa on todellisia perusteluja varsin vähän, se lienee selvä useimmille viestiketjuja lukeneille. Musikaalisuudelle ei ole tietenkään mitää rajaa olemassa, eihän kyseessä ole luonnontiede. Toiset vain saattavat olla herkempiä esimerkiksi musiikin rakenteille ja harmonialle, voidaanhan tämä osoittaa esimerkiksi musiikkiopistojen 'pääsykokeissa'. (tällä en tarkoita pelkkää klassisen musiikin opiskelua, vaikka oma kokemukseni sieltä lähinnä kumpuaakin). Tällöin myös eri yksilöt hakeutunevat helpommin eri tyyppisten musiikillisten ilmausten pariin. Joillekin ei (ainakaan pelkästään) riitä popmusiikki, vaikka siinä kuinka olisi fiilistä ja tiukkaa asennetta. Jossain vaiheessa tynnyri voi täyttyä ja ilmenee intressejä saada lisää haastetta ja musiikillisen ilmaisun monipuolisuutta/kehittyneisyyttä. Tällöin myös avartuvat ehkä sävellys- ja soittotaitoon liittyvät kriteerit sanoisinko hieman leveämmiksi. Se, joka aiemmin oli ns.kova on sitä ehkä vieläkin, mutta enemmän suhteellisesti kuitenkin.

Yksinkertaistettuna teille yksinkertaisille ihmisille: Elvis oli ja on PASKAA!

Ahaa. Pakkomielteenänne on siis Elvis. Mielenkiintoista. Käyt varmasti myös haukkumassa jotakin automerkkiä johon et ole mieltynyt. Kaipa tuollainen käytös on jonkinlaista omahoitoa ahdistukseen.

Roskaa oli, roskaa. Mutta myös rockia, rockia. Manne muistaa tänki, Manne muistaa.

Nii, ja on niitä rockissaki ollu paljon kovempiiki ja aina, Manne tietää, Manne tietää tänki.