Ongelma on siis, että huomenna vuoden täyttävä tyttömarsuni tuntuu vihaavan kosketusta yli kaiken. En ymmärrä, mikä on mennyt pieleen, koska yksikään monesta aikaisemmasta marsustani ei ole näin tehnyt. Toki jokainen on yksilö, mutta en ole tällaiseen aiemmin törmännyt. Marsu saa kauhean sätkyn, jos yritän harjata sitä tai kosken muuten vain. Se kuitenkin on alpakka-rotua, jonka turkki vaatisi sitä hoitoa. Sen lisäksi, että vihaa harjaamista, ei anna myöskään leikata karvaa lyhyemmäksi, vaan sekoaa täysin, alkaa potkimaan ja puremaan sormia, paitaa ja mistä nyt ikinä saakaan hampaillaan kiinni. Olen yrittänyt tehdä turkinhoidon sille mieluisaksi antamalla esim. salaatinlehden siksi aikaa, kun harjaan/leikkaan karvaa, mutta ei onnistu. Loppujen lopuksi tappelu päättyy marsun voittoon, koska en halua stressata sitä tai itselleni käsiä täyteen naarmuja. Myös ihan pelkkä silittäminen saa inhoreaktion aikaan.
Onko mitään keinoja, millä saisin marsun pitämään käsittelystä? Ainoa keino kohta enää on viedä marsu eläinlääkärille nukutettavaksi siksi aikaa, kun se siistitään, itse en sitä saa.
Onko mitään keinoja, millä saisin marsun pitämään käsittelystä? Ainoa keino kohta enää on viedä marsu eläinlääkärille nukutettavaksi siksi aikaa, kun se siistitään, itse en sitä saa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Moni pitkisten kasvattaja sanoo että noin käyttäytyvä pitkismarsu on kokenut turkinhoidossa jotain epämukavaa/traumatisoivaa, ja siksi ei tykkää koskemisesta ja hoidosta yhtään.
Toinen vaihtoehto on että sillä on iho niin arka/kipeä/tulehtunut ettei se todellakaan kestä kosketusta kivun vuoksi.
Itselläni oli pitkisristeytys, ja aikanaan se oli tosi kiva käsitellä, leikkasin sen karvan kesällä ihan lyhyeksi ja pidin talven aikana sopivana, ei maata laahaavana. Sitten yhtäkkiä se alkoi myös näykkiä, potkia, purra, vinkua kun sitä piti leikata ja harjata. Sillä oli ihotulehdusta välillä, hilsettä, ja koska jo niiden vuoksi piti karva pakolla leikata lyhyeksi niin se alkoi pelkäämään myös saksia ja saksien ääntä. Siitä lähtien jouduin todellakin pyytämään avuksi kaverin pitämään marsua ja leikoin niin nopeaa karvat lyhyiksi kuin vain pystyin, välittämättä tukan mallista.
Tuota jo pelkäämään ja araksi alkanutta tapausta ei enää taida voida pelastaa, leikkaamisen voi yrittää tehdä mukavammaksi tarjoamalla ruokaa samalla, ja hankkimalla ekstraterävät sakset ja huolehtimalla ettei missään välissä leikkausta/harjausta vain pääse mikään karva nykkäsemään ilkeästi, koska sen jälkeen operaatio tuskin tulee enää onnistumaan. Itsekin jouduin joskus leikata marsun 2-3 erässä, eli eka takaa, illalla toinen kylki ja seuraavana päivänä toinen, eli pääsee reppana rauhoittumaan välillä ennenku menee ihan paniikkiin.
Iho kannattaa mennä läpi ja jos löytyy hilsettä tai punoitusta niin käydä lääkärissä, ja pitää karva mahdollisimman lyhyenä (=ei pääse takkuuntumaan ja iho pysyy kunnossa kun saa hengittää). Harjaamista itse välttelisin, ja pitäytyisin pelkästään leikkaamisessa ja lyhyessä tukassa (ei maahan asti ollenkaan). Myös silittämistä oikein kutiavista/kipeistä kohdista kannattaa välttää, silittele ennemmin vain niskasta ja päästä niin ei tule tarpeetonta kiusaamista.
En ole pitkisten kasvattaja enkä eläinlääkäri, ja vain kahden pitkiksen perusteella ja kuulemani/lukemani mukaan tässä neuvon.
^^Oletko varma ettei sillä ole ihotulehdusta tai loisia? Etenkin hilsepunkki ja kapi voivat saada aikaan kosketusherkkyyttä, koska iho on näissä sairauksissa todella herkkä ja kutiaa/on kipeä.