Eli kertokaapas kokeneemmat sukututkijat, että mihin mahdollisesi kannattaa suunnata katseensa siinä vaiheessa, kun kirkonkirjat "loppuvat" (Siis vuosi, jota taaksepäin tietoja ei enää ole.)
Olen katsonut myöskin netistä Suomen asutuksen yleisluetteloa, mutta siinä on ongelmana, ettei muutoista näy mitään merkintöjä. Esivanhempani vain ilmestyvät kuin tyhjästä eräälle tilalle.
Olen katsonut myöskin netistä Suomen asutuksen yleisluetteloa, mutta siinä on ongelmana, ettei muutoista näy mitään merkintöjä. Esivanhempani vain ilmestyvät kuin tyhjästä eräälle tilalle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kirkonkirjoja ennen tietojen löytäminen käy haastavammaksi. Voi olla että kovin paljon ei löydy maakirjoista, voudintileistä, perukirjoista ja tuomiokirjoista, jos esi-isäsi ei omistanut tilaa tai muuta omaisuutta, hänellä ei ollut asemaa/koulutusta tai hän ei rettelöinyt koskaan naapunsa kanssa. Mutta onneksi useimmat harrastivat ainakin jälkimmäistä. Tuomiokirjoja alkaa olla jo netissäkin (SSHY), muuten niitä voi lukea vain arkistoissa. (Käy katsomassa http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokirjakortisto_(Tuokko) ).
SAY avautuu vasta, kun sitä on käyttänyt jonkin aikaa - eikä siitä ole apua kaikille, valitettavasti.
Kiitoksia neuvosta. Perunkirjat jo tiedänkin, mutta mitä tietoja noissa muissa (maakirjat, tuomiokirjat ja voudintilit) oikein on ? Itse asiassa vilkaisinkin tuota tuomiokirjakortistoa, mistä linkki oli. Siinä ongelmaksi tulee aika, sillä kortiston mukaan tiedot näyttäisi olevan 1600-luvulta, mutta tarvitsisin tietoja 1700-luvulta. (Mainitsemani kirkonkirjat alkavat vuodesta 1756).
Sen verran olen nyt yrittänyt tietoja tulkita, että ymmärtääkseni esi-isäni Mats Matsson (tai Matti Matinpoika suomeksi) saapui jostain vaimonsa ja lastensa kanssa isännäksi jonkinlaiselle jaetulle augmenttitilalle (mikä se sitten ikinä onkaan) vuosien 1756-59 välillä. Tila oli aikaisemmin toisen omistajan hallussa kokonaisuudessaan, mutta jostain syystä se tuolloin jaettiin. Esi-isäni sukulaisuutta alkuperäiseen tilanomistajaan en ole onnistunut selvittämään, ainakaan veljeksiä he eivät olleet. Myöskään hänen vaimonsa ei ole tämän toisen tilanomistajan sisar.
Kannattaa vilkaista myös esim. pitäjänhistorioita. Niistä saattaa hyvässä tapauksessa löytää vinkkejä omiin esivanhempiin, voi löytyä esim. tietoa, mistä joku tietty henkilö tiettyyn taloon isännäksi tuli. Tiedot perustuvat silloin juuri noihin lähteisiin, joita eka vastaaja luetteli. Mutta on tietysti paljon helpompi päästä jäljille, jos ei tarvitse selata umpimähkään vaikka käräjäkirjoja vuosien ajalta, vaan löytyy vinkkiä jonkun muun jo käräjäkirjoista etsimänä. Eikä pidä unohtaa valmiita sukututkimuksia, niistä voi yllättäen löytää jotain vinkkiä. Oleellista tietysti on, että tiedot kannattaa aina itse tarkistaa, koska kaikessa tutkimuksessa voi olla virheitä, mutta mitään vinkkilähdettä ei kannata suoralta käsin hylätä.
Jos sulla isä ja äiti - on heillä molemmilla kaksi vanhempaa -sinun isovanhemmat, ja heillä jälleen vanhemmat 2 2 2 2 jne.
Kyllä puuhaa ja etsittävää löytää jos koko 'paletin' eli viuhkan selvität 1500-luvukkin!
Ja aina siellä matkalla on 'yllätyksiä' jotka vie taas aivan uuteen maailman..jne.-
Et kai kuulu niihin joille suku on vain 'isälinjainen' polvijatkumo? Ja kun nimet selvillä, alkaa historian liittäminen kuhunkin sukupolveen ja aikakauteen...yms. Ts."lihaa luitten ympärille"!
Mutta jos nämäkin valmiita ja selvillä, on aika alkaa tehdä 'töitä' muiden iloksi, joko yhdessä tai muuten apuna. Ei varmaan lopu kesken! Suvut lisääntyy myös koko ajan.
Heh, aloittaja kylläkin mainitsi kirkonkirjojen loppuneen...
Välttämättä asia ei ole kuitenkaan noin. Riippuen tietysti mitä aluetta tutkimuksesi käsittelee, niin kannattaa myös tutkia naapuriseurakuntien rippikirjoja jne. Monesti seurakunnissa on tapahtunut muutoksia ja tila voikin kuulua välillä toiseen kuntaan tai seurakuntaan. Itsellänikin tutkimuksen alla sukuhaara, joka asunut 1500-luvulta lähtien samassa talossa, mutta kolmen eri kunnan rippikirjoista löytyy tiedot.
Jos kirkonkirjat alkavat esim. siksi, että aikaisemmat ovat tuhoutuneet, eikä haetun henkilön lähtökohdista ole tietoa, on mahdollista tutkia tuomiokirjojen antamia vinkkejä. Kun henkilö tulee tilanhoitajaksi, on ensin yritettävä selvittää kirkonkirjoista tuliko hän sinne isännäksi vai vuokralaisesksi eli lampuodiksi. Jos tuli isännäksi hän hakee oikeudessa tilalle lainhuutoa, ja siinä tavallisesti mainitaan, mistä hän on tullut. Voi olla, että tuomiokirjoista löytyy muitakin juttuja, joissa hän esiintyy ja joissa hänesta annetaan tarkempi esittely. Sieltä voi löytyä myös tilan jakamiseen liittyviä tietoja. Augmenttitila oli kartanon tai ratsutilan aputila, siis ei itsenäinen talo.Sen jakaminen saattoi merkitä augmentin raukeamista. Tällainen jakaminen näkyy myös SAY:ssa, mutta sitä pitäisi osata tulkita, tai pitäisi olla jokin tieto tilan osien uusista nimistä, jotka siis löytyvät kirkonkirjoista.
Jos maakirjat ovat sellaisten voutien pitämiä, jotka ovat luetelleet tilojen asukkaat nimeltä isännän lisäksi, niistä voi ola hyvinkin hyötyä kirkonkirjattoman ajan selvittelyssä. Silloinkin kun vain isännät on nimetty ja perheenjäsenet mainittu lajin ja luvun mukaan voi maakirjoista olla hyötyä yhdistettyna tuomiokirjojen antamiin vinkkeihin.