Kertokaahan visaammat ihmiset jotain infosivuja verosuunnittelun mahdollisuuksista. Asia on ajankohtainen, sillä erittäin hyvä ystävämme useiden vuosikymmenien ajalta on sanonut viimeisen toiveen olevan hänen omaisuuden testamenttaamisen meille. Kyseessä on sikälikin merkitykselinen asia, että omaisuuden arvo on useita miljoonia euroja.Asian tekee haastavaksi myös se, että testamenttaaja ei ole mitään sukua meille. Näin ollen veroprosentti tuntuu äärettömän kohtuuttomalta. Millä perusteella valtio tulee väliin ? Millä oikeudella lähes puolet vanhuksen keräämästä omaisuudesta, ja siitä useaan kertaan verot maksettu, päätyy valtion kassaan ? Kiitollisena otetaan vastaan verosuunnittelusta tietoa, linkkejä, ehdotuksia ym. Kiitos jo etukäteen !
terv.laki ja moraaliko käsikädessä..!?
terv.laki ja moraaliko käsikädessä..!?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Viestissäsi kerrot, että omaisuus on huomattava.
Merkittävää on suunnittelun kannalta, millaista
varallisuutta siihen todellisuudessa sisältyy.
Mikäli sihen sisältyy esim. kiinteistöjä ja as.osakkeita, veroa voi pienentää perustamalla
käyttöoikeuksia omistusoikeuden tullessa lahjansaajien osaksi.Luonnollisesti voi tehdä luovutuksia, jolloin on mahdollista tehdä kauppoja hieman edullisemmilla hinnnoilla.
Pilkkomisella, hajauttamalla veroprogressiota voidaan pienentää, mutta luonnollisesti löytyy
lisäksi vielä monia keinoja, joilla veroa voidaan pienentää.Näin avoimesti kyseisiä menettelyjä ei ole korrektia esittää, vaikka
ovatkin täysin laillisia.
Tässä esitetyt keinot ovat tässä tapauksessa epärealistisia / tehottomia.
"Mikäli sihen sisältyy esim. kiinteistöjä ja as.osakkeita, veroa voi pienentää perustamalla
käyttöoikeuksia omistusoikeuden tullessa lahjansaajien osaksi."
- Lahjansaaja joutuu maksamaan lahjasta heti lahjaveron, joka on saman suuruinen kuin perintövero. Mistä varat veroon muutoin kuin ko. omaisuutta myymällä?
- Kun lahjanantaja on iäkäs ("vanhus"), käyttöoikeuden pidätys ei tuo olennasta alennusta verotettavan lahjan arvoon (esimerkki: lahjanantaja 82 v, lahjakiinteistön käypä arvo 200.000 e., alennus = 40.000 e., verotettava lahja 160.000 e.)
"Luonnollisesti voi tehdä luovutuksia, jolloin on mahdollista tehdä kauppoja hieman edullisemmilla hinnnoilla."
- Kauppahinnan tulee olla enemmän kuin 3/4 käyvästä hinnasta, muutoin erotus katsotaan lahjaksi. Kauppahinnan tulee olla todellinen eli ostajan tulee se myös maksaa. Mutta millä varoilla miljoonaomaisuudesta kyseen ollen?? Ehkä osamaksukauppa onnistuisi siinä tapauksessa, että myyjä kuolee piakkoin kaupan teon jälkeen (jolloin kauppahinnan loppuerä olisi kuolinpesän saatavaa ostajalta). - Etua pienentää kiinteistönkaupasta menevä varainsiirtovero 4 %.
"Pilkkomisella, hajauttamalla veroprogressiota voidaan pienentää"
- Kysyjän tapauksessa hajauttaminenkaan ei tuo tulosta, ellei omaisuutta anneta todelle suurelle joukolle. Kun veroprosentti pysyy vakiona 50.000 euroa ylittävältä osuudelta (= 48 %), perintö/lahja tulisi pilkkoa niin monelle, että kunkin osuus olisi enintään 50.000 euron luokkaa, jotta progression aleneminen toisi saajalle jotain etua.
"lisäksi vielä monia keinoja, joilla veroa voidaan pienentää.Näin avoimesti kyseisiä menettelyjä ei ole korrektia esittää, vaikka
ovatkin täysin laillisia."
- Laillisen menettelyn esittäminen "avoimesti" siis ei ole "korrektia". Mutta ketä kohtaan se ei sitä ole?
kiitos sinulle muukalainen. kuulut niihin muutaman armoitetun joukkoon, jolta tuntuu saavan asiallista palautetta.viimeinen filosofoiva kysymys oli helmi !!
jos kateudesta energiaa saisi, mihin ydinvoimaa tarvittaisiin..
Jos kyse on tosiaan miljoonista euroista, niin silloin kannattaa mennä asiakkaaksi johonkin verosuunnitteluun erikoistuneelle laki- tai rahoitusasioita käsittelevälle toimistolle. Amatöörin tekemä verosuunnittelu nettisivujen pohjalta voi tulla lopulta kovin kalliiksi. Tietenkin tuon edellä olevan asiantuntijan kertoman mukaisesti suunnittelu riippuu siitä millaista omaisuus on, sillä omaisuuden muoto tietenkin asettaa omat rajoituksensa, eli onko kysymys osakkeista, tai maaomaisuudesta, taidekokoelmasta, tai vaikkapa tehtaasta, sillä liian tiukalle viety verosuunnittelu voi jo vaikeuttaa omaisuuden normaalia käyttöä.
Tietenkin on mahdollista odotella että lainsäädäntöhanke etenee joskus laiksi saakka, jolloin tuo perintöveron kolmas luokka poistuisi kokonaan.
Ihan näin lopuksi vielä että ymmärrän tuon kolmannen veroluokan olevan yleensä kohtuuton, mutten silti pysty ymmärtämään näitä moralisointeja, "mikä oikeus on valtiolla tulla väliin" jne. Siis oikeus perustuu siihen että valtio tarvitsee rahaa, ja laissa on niin määrätty. Lisäksi jos todellakin on perimässä miljoonia euroja, niin luulisi sitä veronmaksukykyäkin löytyvän. Töissä ollessani, vaikken erityisemmin hoitanutkaan perintöveroasioita, surkosin joskus tilanteita, jossa joku lapseton vanha rouva jätti tuttunsa suosikkilapselleen 100-150 tonnin arvoisen asuntonsa, jolloin perillinen saattoi todella joutua rahavaikeuksiin. Mutta sinun tapauksessa, kun kyseessä on miljoonaperintö, niin tuohon loppukaneettiin "laki ja moraaliko käsikädessä", ei voi vastata muuten kuin: kyllä ovat!
t: ex verottaja C.E.
kiitos kommenteista ja ehdotuksista. Tarkennettakoon sen verran perittävän omaisuuden laatua, että kyseessä on satoja hehtaareja metsää, yli kymmenen miljoonan arvosta osakkeita, ISO kiinteistö ja käteistä rahaakin 300 tuhannen euron edestä. Joten aivan pienissä summissa ei liikuta.
Toisin vielä esiin näkökulman valtion oikeudesta haukata lähes puolet. On nimittäin niin, että asiasta suurinta surua kärsii itse testamenttaaja, sillä pitkän elämäntyön tehneenä hän haluaisi luovuttaa omaisuutensa käsiin, jotka vaalisivat sen jatkuvuutta. Jatkuvuutta toki löytyy, mutta ensin annetaan puolet pois. Tästä näkökulmasta asiaa ajateltuna vero kohtuuton. Tosin hyviä suunnitelmia otetaan vastaa sähköpostiin:[email protected]
Eräs asia ja periaate tehtäköön selväksi heti kättelyssä; markan suutari tekee kympin vahingon.
Ehdottomasti asiat täytyy suunnitella ja toteutta sellaisen tahon kanssa, joka vastaa tekemistään, jos ei muuten niin vastuuvakuutuksensa kautta.Mikäli todella on kysymyksessä väitetyn suuruinen varallisuus, on ehdottoman tärkeää, että asia hoidetaan viimeisen päälle hyvin.
Ymmärrän kyllä sen kipeyden, jolla perintövero rokottaa normaalitilanteessa jäämistöä, mutta juuri sen vuoksi olisikin tärkeää aloittaa jo
käytännön järjestelyt.Kuten sanottua, on olemassa monia tapoja hoitaa asia hallitusti ja laillisesti.
Perinnön antaja on veronsa maksanut ja hankkinut omaisuutensa. Perintövero ei koske häntä, koska hän ei sitä tule maksamaan. Verot maksat sinä/te, jotka ette ole omaisuutta hankkineet. On aivan kohtuullista, että maksatte puolet veroa omaisuudesta, jonka hankkimiseen ette ole millään lailla osallistuneet. 50% on mielestäni tässä tapauksessa aivan liian pieni vero. Joku 90% olisi oikeampi määrä.
kateus se voittaa kiimankin. aina. et ilmeisesti lukenut niin tarkasti tekstiäni, että ymmärtäisit asiani "jujun". mikä sinänsä on sääli.
Ei ole mitään jujua. Verot perustuvat Suomen Lakiin. Jos saa miljoonasta puolet käteen tekemättä yhtään mitään niin pidän sitä melko hyvänä keikkana.
Ei ole ahneudella näköjään mitään rajaa.
Verovaroilla rahoitetaan yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Ansiotulojen verotusta jatkuvasti lasketaan, joten jostainhan valtion on tuloja saatava, kun se ensin "leikkaa" omista tuloistaan. Tietysti jos kaikki verot poistettaisiin, niin eipähän olisi palveluitakaan vaan kaikkien olisi maksettava niistä(terveyspalvelut, koulutus jne).
näyttää vahvasti siltä, ettei pääpointtiä ymmärretä, joten tässäpä se suoraan sanottuna:
näkökulma, mitä tarkoitan perustuu aivan testamentin tekijään. on nimittäin niin, että kerättyään huomattavan omaisuuden, testamentin myöntäjä haluaa antaa ko. omaisuuden haluamalleen taholleen. eniten asiaan liittyvistä tahoista, häntä harmittaa, koska menettäähän hän lähes puolet omaisuudesta valtiolle.
itse en tunne pistoa sydämessä asian tiimoilta, sillä penniäkään ei omia rahoja ole asiassa kiinni.
jos edelleen tarvitte lisätietoja, mielelläni niitä annan.
"eniten asiaan liittyvistä tahoista, häntä harmittaa, koska menettäähän hän lähes puolet omaisuudesta valtiolle"
Ilmeisesti tämä omaisuuden kokoaja on Roope Ankan sukua, hänellä kun "jakun" mukaan tuntuu olevan samanlaiset voimakkaat tunnesiteet haalimaansa omaisuuteen. Ehkäpä hän haaveilee elävänsä tämän konkreettisen "elämäntyönsä" kautta täällä maan päällä vielä sittenkin, kun aika on hänestä jättänyt.
Mutta asiaan: omaisuuden kokoaja ei menetä mitään omaisuudestaan valtiolle; veronmaksajan osassa on omaisuuden saaja (perillinen / testamentinsaaja / lahjansaaja). Jos omaisuuden kerääjä haluaa, ettei valtio hänen jättämästään omaisuudesta mitään hyödy, niin sekin on täysin mahdollista. Jos hän nimittäin testamenttaa omaisuutensa jollekin yleishyödyllisiä tarkoitusperiä toteuttavalle yhteisölle, omaisuudesta ei hupene sentin vertaa minkäänlaisiin veroihin. Ehkäpä kannattaisi tuoda tämä mahdollisuus omaisuuden kokoajan tietoon. Vai miten on?
ei ole kateudella todellakaan mitään rajaa...
ymmärrän kyllä kateuden, koska se ei ole katoava luonnonvara yhteiskunnassamme. on siten lähes mahdotonta saada aikaan rakentavaa keskustelua kyseisestä case- testamentista, ettei ala tulla universaaleja, moraalisia kannanottoja viitaten ryöstökapitalismiin. pettymyksekseni olen vetänyt johtopäätökset, että tämä on väärä foorumi kyseiselle keskustelulle. sori jos pyysin apua.
Mikäli testaattori haluaa työlleen jatkajan, asia ei ole kiinni veroista, koska veron määrä
on mahdollista minimoida LAILLISESTI hyvällä suunnittelulla jo elinaikana.Esitetyt kannanotot asiassa ovat ´kyllä olleet osittain epäasiallisia, mutta asia pystytään hoitamaan järkevällä tavalla ja kruunukin saa osansa.
On TÄYSIN aiheetonta keskustella siitä, että valtio tarvitsee verorahoja. Sen sijaan jos puhutaan kohtuudesta... ja oikeudenmukaisuudesta, olisi syytä tarkastella myös tapauskohtaisesti, millaista määrää valtio vaatii; jos kyse on omaisuudesta sidottuna liiketoimintaan jota perijän/perijöiden on tarkoitus jatkaa, valtion "perintöosuuden" repiminen kaataa yrityksen. Joku tolkku sosialistiseen ajattelutapaan olisi tervettä myös valtion kannalta, pidemmällä tähtäimellä.
Vaikea neuvoa tuohon mitään järkevää... Lahjaverolaissa ei ole kaiketi huomioitu tuollaisia summia riittävän yleisinä, jotta kohtuullisuudelle välitettäisiin asettaa rajoja?
Jos saisin osan tuollaisesta omaisuudesta, taitaisin viedä osan omaisuudesta hiljalleen ulkomaihin...
"On TÄYSIN aiheetonta keskustella siitä, että valtio tarvitsee verorahoja."
Kuinka niin? Siis verotuksen eettinen peruste on siinä että sen avulla saatavia varoja käytetään yhteisen hyvän edistämiseen ja yhteiskunnan ylläpitoon. Nykyään kysymys ei ole enää mistään laillistetusta ryöstämisestä jolla kerättiin hallitijan yksityisomaisuutta tai varoja jatkuvaan sodankäyntiin. Kun tämä eettis-moraalinen lähtökohta on yleisesti hyväksytty perusteiltaan, niin on myös kohtuullista että kaikki osallistuvat sen rahoittamiseen maksukykynsä mukaan, myös perinnön saajat.
"Sen sijaan jos puhutaan kohtuudesta... ja oikeudenmukaisuudesta..."
Ajatellaan vaikka keskitason johtajaa tai erityisasiantuntijaa, joka on tehnyt vuoden aikana paljon töitä tekemällä ympäripyöreitä päiviä, jolloin hän saa palkkansa lisäksi vaikkapa optioita tai tantiemeja, tällöin heidän kokonaispalkkansa nousee vaikkapa reiluun sataantonniin. Riippuen hieman ykstyiskohdista, kuten miten kalliin kunnallisveron paikkakunnalla asuvat, niin he joutuvat maksamaan periaatteessa saman veroprosentin mukaan kuin tässä alkuperäisenä kysyjänä ollut miljoonaperijä.
Tämäkin kuullostaa kovalta, mutta jos ajatellaan että työtönkin maksaa tuloistaan jo 20 prosenttia veroja, niin näen näiden suurituloisten veroprosentin perusteltuna, sillä jäähän heille silti yli puolet käteen.
Jos joku joutuu tekemästään työstään saamastaan tuloista maksamaan puolet veroa, niin en näe mitenkään kohtuuttomana jos miljoonperinnön saaja joutuu maksamaan edes saman. Minusta se on pikemmin oikeudenmukaista, koska maksukykyä löytyy, ja tässä tapauksessa tuo omaisuuden rakennekin oli sellainen että siitä on kohtuullisen helppo realisoida veroon vaadittava summa. Lisäksi vero toimii kuten pitääkin, kun se hidastaa suurten varallisuuserojen syntymistä, eli hidastaa yhteiskunnan omaisuusperusteista polarisaatiota.
En tiedä mitkä keinot olivat asiantuntijalla tuolla aikaisemmin mielessä kun niistä ei ollut korrektia kertoa, mutta oman kokemukseni mukaan näissä liiketoimintaa harjoittavissa perheyrityksissä käytetään näitä konsultteja jotka osaavat tämän omaisuuden näennäisen arvonalentamisen, jolloin siitä laskettava verokin pienenee varsin kohtuulliseksi. Lisäksi jos toiminta on voitollista, niin tämän rahoituksen järjestäminen veronmaksuun ei olisi mikään ongelma.
"Joku tolkku sosialistiseen ajattelutapaan olisi tervettä myös valtion kannalta, pidemmällä tähtäimellä."
Varmaan siihenkin, mutta samaa voisi sanoa varakkaiden ahneudesta. Siis johan jo itse Sarasvuokin ärähti kun kuuli että joutuu maksamaan veroja (ajatella) yli 90 kympin vuotuisista osinkotuloista. Tai että melkoinen osa joka hakee tätä veronmaksukyvyn alentumisvähennystä (joka on siis lähinnä tarkoitettu vähävaraisille pitkäaikaissairaille) ovat nämä suurituloiset (yli satatonnia/vuosi) tienaavat yrittäjät tai heidän puolisonsa, tosin tietenkään he eivät saa sitä, muta jo hakeminen kertoo jotain suhteellisuudentajun puuttumisesta.
Tuosta omaisuuden ulkomaille viemisestä vielä, että kiinteistöjä ja metsää on vähän vaikea kuljettaa, lisäksi jos miljoonia alkaa kadota, niin ei verottajakaan niin sokea ole ettei keksi mistä on kysymys.
Kirjoittaessani: "On TÄYSIN aiheetonta keskustella siitä, että valtio tarvitsee verorahoja." ...tarkoitin, että verojen tarpeellisuus on itsestään selvyys - eli ne ovat valtion hyväksi, mikä on yhtä kuin (tällä tasolla puhuttaessa) kansan hyväksi.
Mitä tulee niihin jotka voivat suorastaan rikastua palkalla yms., mielestäni heitäkään ei saisi verottaa läheskään niin ankarasti. Erityisasiantuntijuutta tulisi tukea. Millä perusteella lottovoittaja ei maksa heti veroa samalla periaatteella, kun kaikki muut maksavat riippumatta siitä miten omaisuutta saavat? Enpä tiedä, mielestäni optioiden saaminenkaan ei ole niin mustavalkoinen juttu.
"Lisäksi vero toimii kuten pitääkin, kun se hidastaa suurten varallisuuserojen syntymistä, eli hidastaa yhteiskunnan omaisuusperusteista polarisaatiota."
Niin kai... en ole tullut aiemmin ajatelleeksi millä motiivilla pyritään tasapäistämään. Tuo veroprosentti-periaeete ei ole vain tuntunut kovin demokraattiselta ja loppuun asti ajateltuna, vaikka monen mielestä se varmasti sitä juuri onkin.
"Tuosta omaisuuden ulkomaille viemisestä vielä, että kiinteistöjä ja metsää on vähän vaikea kuljettaa, lisäksi jos miljoonia alkaa kadota, niin ei verottajakaan niin sokea ole ettei keksi mistä on kysymys."
Niinhän se on. Siinä tulisi unohtaa Suomi kokonaan. Omaisuudesta tulisi ennemminkin orjuuttava, jos määrittelisi elämäntyylinsä sen perusteella sen sijaan että se toisi helpotusta oikealla asenteella.
"näissä liiketoimintaa harjoittavissa perheyrityksissä käytetään näitä konsultteja jotka osaavat tämän omaisuuden näennäisen arvonalentamisen, jolloin siitä laskettava verokin pienenee varsin kohtuulliseksi. Lisäksi jos toiminta on voitollista, niin tämän rahoituksen järjestäminen veronmaksuun ei olisi mikään ongelma."
Varmasti järkevin neuvo.
Itse olen perinyt suoraan isältäni ulkomailta, ja tuntuu pahalta myydä suvun omaisuutta voidakseni maksaa verot kahteen maahan... otan lainaa voidakseni pitää osan. Jos kyse olisi ystävän lahjoittamasta omaisuudesta, sen tunnearvo olisi vallan toisenlainen ja verotkin olisi helpompi maksaa.
hyvänen aika sentään. kyllä tämän näkemyksen mukaan suomi ajautuu kuuban ja p-korean rinnalle. mitään ei saisi omistaa, mitä enemmän työtä sitä enemmän veroja....hyi helvetti. oikein hävettää ihmisenä, joka haluaa yrittää ja saada taloudellista voittoa. kaikenmaailman hanttapuleja elätetään ja antilooppi-kansaa lennätetään tänne kasvattamaan vuohia parvekkeella.
nimin. olen puhdas kapitalisti, mutta mitä sitten..?
Kyllähän rahaa saa ihan laillisesti kuljettaa ulkomaille. Helpoin tapa siirtää omaisuutta on ostaa kiinteistö esimerkiksi Ruotsin puolelta. Jos vakituinen asuinpaikka on Ruotsissa ja myös perijällä sama juttu eikä siteitä Suomeen ole esimerkiksi työn muodossa, esimerkiksi vaihto-oppilasvuosi Ruotsissa tai sapattivapaa, niin omaisuuden voi siirtää maksamalla sikäläisen lahjaveron. Sen suuruus on kaikenkaikkiaan 0 % omaisuuden arvosta.
Mutta jos noin isoista summista on kyse niin eikö kannattaisi mennä avioliittoon tai rekisteröidä parisuhde? Verot tippuisivat välittömästi kolmannekseen.
Pyydä että ystäväsi adoptoi kaikki joille hän haluaa jättää omaisuutensa, heh... ;) ;)
Tehkää yhdessä jotain tulevaisuuden kannalta hyödyllistä hänen omaisuudellaan - älkää vain odotelko pois menoa! Nauttikaa niistä mahdollisuuksista joita jo on....
Onko hän siis jo tehnyt testamentin? Se on vallan eri asia vain luvata suullisesti, ellei kyseessä ole sukulaisuus-suhde jonka mukaisesti asia muutenkin etenisi...
testamentti on tehty. asianmukaiset hallinnolliset toimenpiteet käynnissä.
Jos olisin samassa tilanteessa kuin sinä, marssisin asiantuntijan pakeille. Jos on tulossa mittava perintö, maksaisin mieluusti asiantuntijalle konsultoinnista. Tämän palstan ristiriitaisilla neuvoilla ei pitkälle pötkitä.
Älä haaskaa täällä aikaasi!
Vastauksen sisältöön en puutu, mutta totean, että vastaaja ei ole sama Puristi, joka aiemmin tänä vuonna on tänne paljonkin kirjoitellut. Siksi kirjoittajan olisi korrektia keksiä itselleen toinen nimimerkki (vaikkapa Puristi II).