EU vie tuhkat pesästä
Kirjoittanut Jarmo Korhonen
Suomalaiset ovat olleet autuaan tietämättömiä Euroopan unionin budjetista ja sen rahoituksesta jo 16 vuoden ajan. Ei edes Euroopan parlamentin jäsen Timo Soini ole uskaltanut kertoa suomalaisille tosiasioita suomalaisten maksuosuuksista ja rahavirroista Euroopan unionille.
En tiedä miksi mediakin vaikenee seuraavista asioista. Suomalaisten olisi hyvä tiedostaa ja tietää kuinka hyviä mallioppilaita me suomalaiset olemme Euroopan unionissa.
Euroopan unionin vuoden 2011 budjetti on maksusitoumusmäärärahoina 141,9 miljardia euroa ja maksumäärärahoina 126,5 miljardia euroa (1,01 % EU:n bruttokansantulosta). Unionin budjetin rahoittavat jäsenvaltiot, unionilla tai komissiolla ei ole ”omaa kassaa”.
Suomi maksaa vuoden 2011 budjetista noin 1,6 % eli 1,8 mrd. euroa.
Euroopan unionin budjetti vahvistetaan aina maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina. Maksusitoumukset vastaavat valtuuksia eli sitä summaa, minkä verran määrärahoja voidaan sitoa. Maksumäärärahat ovat käytännön kassavirtaa, joka näkyy valtion budjetissa.
Suomi saa osan tästä summasta takaisin maataloustukina, maaseudun kehittämistukina, tutkimusrahoituksena ja aluepoliittisina tukina. Vuonna 2009 Suomi maksoi EU:lle 544 milj. euroa enemmän kuin sai. Vuonna 2011 Suomi saisi arviolta 1,2 mrd. euroa takaisin ja maksaa EU:lle 1,8 mrd. euroa, jolloin vuoden 2011 nettomaksu kasvaisi noin 600 milj. euroon. Suomalaiset veronmaksajat maksavat EU:n nettosaajien maatalous- ja aluepolitiikan menoja 10 vuodessa koko Suomen vuoden tuloverojen edestä.
EU:n rahoituskehys määrittää ylärajat, jonka puitteissa vuosibudjetista päätetään. Rahoituskehys vahvistetaan seitsemäksi vuodeksi, nykyinen kehys kattaa vuodet 2007–2013. Rahoituskehyksestä päättävät jäsenvaltiot yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen. EU:n tulopuolesta, eli budjetin rahoituksesta päättävät jäsenvaltiot yksimielisesti samassa yhteydessä, kun rahoituskehyksistä neuvotellaan.
Vuosibudjetti laaditaan rahoituskehyksen ylärajoja noudattaen, ja se jää yleensä selvästi sen alle. Vuosibudjetista päättävät Euroopan parlamentti ja neuvosto (jäsenvaltiot) yhdessä, molempien hyväksyntä vaaditaan. Suomi vaikuttaa budjettiin siis sekä omien suomalaisjäsentensä kautta että seitsemällä äänellään neuvostossa.
EU:n tulopuoli on monimutkainen ja suuri kokonaisuus, joka sisältää useita poikkeuksia. Näistä tunnetuin on Iso-Britannialle hyväksytty pysyvä maksuhelpotus, jonka summa vuonna 2011 on noin 3 mrd. euroa. Suomi rahoittaa tätä maksuhelpotusta vuonna 2011 74 miljoonalla eurolla. Brittien alennuksen rahoittamiseen on kuitenkin myönnetty 75 prosentin alennus Saksalle, Alankomaille, Ruotsille ja Itävallalle. Suomi osallistuu myös näiden maiden alennuksen maksamiseen noin 40 milj. eurolla vuosittain. Koko tämä lysti maksaa Suomelle tänä vuonna 114 miljoonaa euroa.
Euroopan unionin budjettia rahoitetaan myös jäsenvaltioiden arvonlisäverolla. Siihen on myönnetty alennuksia Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille. Myös tämä alennus lisää Suomen maksua 40 milj. eurolla.
Lisäksi bruttokansantulomaksuun (ns. normaali budjetista maksettava jäsenmaksu) on annettu yksittäinen könttäsumma-alennus Alankomaille ja Ruotsille. Tästä Suomi maksoi 13 milj. euroa.
Nämä olivat vain merkityksellisimmät alennukset.
Suomi rahoitti vuonna 2009 yhteensä 325 milj. euroa muiden jäsenmaiden maksualennuksia. Osa tuosta summasta oli takautuvia maksuja edellisiltä vuosilta.
Maksualennuksista neuvotellaan seuraavan kerran kesällä 2011 alkavien rahoituskehysneuvottelujen yhteydessä. Samanaikaisesti päätetään sekä budjetin menorakenteesta että tulopuolesta.
Yksipuolinen irtautuminen tästä ratkaisusta on tehty lähes mahdottomaksi ilman täydellistä eroa Euroopan unionista. Jos Suomi jättäisi maksamatta EU-jäsenmaksunsa tai edes osan siitä, se tulisi kalliiksi. Komissio veisi Suomen tuomioistuimeen, missä Suomi häviäisi kiistan. Korko juoksisi progressiivisesti koko ajan kasvaen kuukausi kerrallaan, nousten järjettömiin summiin.
Olisikohan sittenkin aika puhua itse asiastakin.
Kirjoittanut Jarmo Korhonen
Suomalaiset ovat olleet autuaan tietämättömiä Euroopan unionin budjetista ja sen rahoituksesta jo 16 vuoden ajan. Ei edes Euroopan parlamentin jäsen Timo Soini ole uskaltanut kertoa suomalaisille tosiasioita suomalaisten maksuosuuksista ja rahavirroista Euroopan unionille.
En tiedä miksi mediakin vaikenee seuraavista asioista. Suomalaisten olisi hyvä tiedostaa ja tietää kuinka hyviä mallioppilaita me suomalaiset olemme Euroopan unionissa.
Euroopan unionin vuoden 2011 budjetti on maksusitoumusmäärärahoina 141,9 miljardia euroa ja maksumäärärahoina 126,5 miljardia euroa (1,01 % EU:n bruttokansantulosta). Unionin budjetin rahoittavat jäsenvaltiot, unionilla tai komissiolla ei ole ”omaa kassaa”.
Suomi maksaa vuoden 2011 budjetista noin 1,6 % eli 1,8 mrd. euroa.
Euroopan unionin budjetti vahvistetaan aina maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina. Maksusitoumukset vastaavat valtuuksia eli sitä summaa, minkä verran määrärahoja voidaan sitoa. Maksumäärärahat ovat käytännön kassavirtaa, joka näkyy valtion budjetissa.
Suomi saa osan tästä summasta takaisin maataloustukina, maaseudun kehittämistukina, tutkimusrahoituksena ja aluepoliittisina tukina. Vuonna 2009 Suomi maksoi EU:lle 544 milj. euroa enemmän kuin sai. Vuonna 2011 Suomi saisi arviolta 1,2 mrd. euroa takaisin ja maksaa EU:lle 1,8 mrd. euroa, jolloin vuoden 2011 nettomaksu kasvaisi noin 600 milj. euroon. Suomalaiset veronmaksajat maksavat EU:n nettosaajien maatalous- ja aluepolitiikan menoja 10 vuodessa koko Suomen vuoden tuloverojen edestä.
EU:n rahoituskehys määrittää ylärajat, jonka puitteissa vuosibudjetista päätetään. Rahoituskehys vahvistetaan seitsemäksi vuodeksi, nykyinen kehys kattaa vuodet 2007–2013. Rahoituskehyksestä päättävät jäsenvaltiot yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen. EU:n tulopuolesta, eli budjetin rahoituksesta päättävät jäsenvaltiot yksimielisesti samassa yhteydessä, kun rahoituskehyksistä neuvotellaan.
Vuosibudjetti laaditaan rahoituskehyksen ylärajoja noudattaen, ja se jää yleensä selvästi sen alle. Vuosibudjetista päättävät Euroopan parlamentti ja neuvosto (jäsenvaltiot) yhdessä, molempien hyväksyntä vaaditaan. Suomi vaikuttaa budjettiin siis sekä omien suomalaisjäsentensä kautta että seitsemällä äänellään neuvostossa.
EU:n tulopuoli on monimutkainen ja suuri kokonaisuus, joka sisältää useita poikkeuksia. Näistä tunnetuin on Iso-Britannialle hyväksytty pysyvä maksuhelpotus, jonka summa vuonna 2011 on noin 3 mrd. euroa. Suomi rahoittaa tätä maksuhelpotusta vuonna 2011 74 miljoonalla eurolla. Brittien alennuksen rahoittamiseen on kuitenkin myönnetty 75 prosentin alennus Saksalle, Alankomaille, Ruotsille ja Itävallalle. Suomi osallistuu myös näiden maiden alennuksen maksamiseen noin 40 milj. eurolla vuosittain. Koko tämä lysti maksaa Suomelle tänä vuonna 114 miljoonaa euroa.
Euroopan unionin budjettia rahoitetaan myös jäsenvaltioiden arvonlisäverolla. Siihen on myönnetty alennuksia Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille. Myös tämä alennus lisää Suomen maksua 40 milj. eurolla.
Lisäksi bruttokansantulomaksuun (ns. normaali budjetista maksettava jäsenmaksu) on annettu yksittäinen könttäsumma-alennus Alankomaille ja Ruotsille. Tästä Suomi maksoi 13 milj. euroa.
Nämä olivat vain merkityksellisimmät alennukset.
Suomi rahoitti vuonna 2009 yhteensä 325 milj. euroa muiden jäsenmaiden maksualennuksia. Osa tuosta summasta oli takautuvia maksuja edellisiltä vuosilta.
Maksualennuksista neuvotellaan seuraavan kerran kesällä 2011 alkavien rahoituskehysneuvottelujen yhteydessä. Samanaikaisesti päätetään sekä budjetin menorakenteesta että tulopuolesta.
Yksipuolinen irtautuminen tästä ratkaisusta on tehty lähes mahdottomaksi ilman täydellistä eroa Euroopan unionista. Jos Suomi jättäisi maksamatta EU-jäsenmaksunsa tai edes osan siitä, se tulisi kalliiksi. Komissio veisi Suomen tuomioistuimeen, missä Suomi häviäisi kiistan. Korko juoksisi progressiivisesti koko ajan kasvaen kuukausi kerrallaan, nousten järjettömiin summiin.
Olisikohan sittenkin aika puhua itse asiastakin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.