Mikä on "nyrkkisääntö" siihen, että kuinka paljon lainanlyhennys kannattaa olla pariskunnan nettotuloista? Tämän päälle tulevat tietenkin vielä vakuutukset, sähkö, vesi, autopaikka, vastike jne. Haluamme toki myös varautua tulevaan koronnousuun, äitiysvapaisiin sekä mahdollisiin remppohin.
Nettotulomme ovat yhteensä ehkä 3500 Eur. Olisiko liian paljon/vähän/sopivasti lyhentää pankkilainaa 1000 Eur kuussa 20 vuoden laina-ajalla?
Nettotulomme ovat yhteensä ehkä 3500 Eur. Olisiko liian paljon/vähän/sopivasti lyhentää pankkilainaa 1000 Eur kuussa 20 vuoden laina-ajalla?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Laina-ajassa kannattaa pysyä tuossa 20 vuodessa muuten maksettavien korkojen osuus kasvaa huomattavasti. Meillä on 15v.
Tuohon kysymykseesi en voi ottaa kantaa. Siinä on niin monta muuttujaa kuten yhtiövastike, tulevat korjaukset yms.
päin vastoin, eli laina-aika niin tappiin kuin vaan voi olla ja täten lyhennyskin mahd. pieneksi. Pitää vaan varmistaa, että halutessaan saa tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä. Näin ollen on helpompi elää tilanteessa, jossa toinen on vaikkapa kotona hoitovapaalla ja käytännössä eletään yhden tuloilla. Nimittäin jos siinä vaiheessa, kun rahat ovat vähän tiukemmalla, menet pankkiin pyytämään laina-ajan pidennystä, niin taitaa mennä pahimmassa tapauksessa uusiksi koko lainaneuvottelu ja marginaaleja tarkastetaan ylöspäin jne.
Sitten kun molemmat ovat taas työelämässä ja rahaa on enemmän käytössä, niin voi kerätä säästöön pottia ylimääräistä lyhennystä varten. Tämä tietysti edellyttää, että perheen raha-asioista päättävät ihmiset ovat sellaisia, että tuo säästäminen onnistuu, eikä kaikki ylimääräinen polta taskuissa.
Meillä ainakin tämä systeemi on toiminut tosi hyvin. Vaimo on nytkin kotona hoitovapaalla ja ollaan tultu mainiosti toimeen pelkästään minun palkallani. Reilun vuoden päästä lähtee nuorimmainenkin tarhaan, jonka jälkeen aletaan taas kahdesta palkasta säästämään mojovaa ylimääräistä lainanlyhennyserää.
Mielestäni 20 vuotta on liian pitkä takaisinmaksuaika. 15 vuotta ja 150000e tekee kuukaudessa noin 1000e.
Jos toisen palkka menisi asuntolainan lyhennyksiin ja yhtiövastikkeeseen, voisitte toisen palkalla elää.
Niin minun nuoruudessa pariskunnat hoitivat lainansa.
Jos nyt pääsisitte heti vauhtiin tuossa lainanlyhennyksessä, menee korkotason nousuun kuitenkin jokunen aika, jopa vuosia. Se ei sitten niin paljoa hetkauta. Ennättäisitte myös saada korkovähennyksen täysimääräisenä, kun ne siihen tulevaisuudessa puuhailevat kiristystä.
Oma nyrkkisääntö on, että kaikkien pakollisten kulujen jälkeen "turhuuteen" on jäätävä vähintään 2,5x lainan nykykoron määrä. Tämä mahdollistaa koron nousemisen 3% luokkaan ihan lähivuosina, ilman että tarvitsee tinkiä "välttämättömistä" menoista. Verovähennystä ei siis huomioida erikseen, vaan se on tuossa mukana...
Esimerkki. Perheen nettotulot ovat 5000 euroa kuussa, pakollisiin menoihin ilman asuntolainaa menee 2000 euroa Käytettävää siis 3000 euroa, josta 1% koron jälkeen on jäätävä 2,5x koron osuus... Laina-ajaksi voi ottaa vaikka 20 vuotta, on vähän varaa pidentääkin, jos jostain syystä tulee tiukkaa.
Nordean korkolaskurilla vähän leikkimällä päästään noin 270 000 euron lainaan. Tällöin kuukausierä on noin 2400 euroa, jäljelle jää 600. Koron osuus noin 230 euroa.
Kuten havaitsitte, pyöristelin vielä ylöspäin noita lukuja (noh, ehkä se 1% on vähän optimistinen, todennäköisempi voisi olla vaikka 1,3 prossaa (vajaa 0,4 prossan marginaali), mutta nordean laskuri ei sitä tue. Sanotaan siis vaikka 250 000.
Mitä sillä nyrkkisäännöllä kuitenkaan? Omat tulot ja menot exceliin ja kiputesti vaikka 4% korolla. Siinäpä vastaus.
meilä nettotulot 1500e. eli paljonko sillä maksellaa`? karkeesti tuloista 1/3 jää säästöön eli siitä säästöstä 2/3 lyhennyksiin ja sijoituksiin 1/3.karua on elämä mutta laina-ajaksi riittää 15v. eli lainaa otetaan vain 100000
20 vuotta on pitkä aika. Meillä 5000 nettotuloilla lyhennetään 950e/kk asuntolainaa. laina-aika 14-vuotta. Elämässä tulee eteen niin paljon muita hankintoja ja mielenkiinnon kohteita, ettei kannata sitoa liikaa tuloja asuntolainaan.
Huom. aloittajan tulot eivät olleet 5000€ vaan 3500€ kuukaudessa. Suosittelen minimilyhennystä alussa, kun tulot nousee niin voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä. Kun toinen jää hoitovapaalle, niin sitten mennään taas pelkillä minilyhennyksillä tai jopa lyhennysvapaalla.
Älkää hyvät ihmiset hirttäkö itseänne liian tiukoilla lyhennyssuunnitelmilla. Mitä väliä sillä on koska talo on velaton? Vain sillä on merkitystä että miten elää.
Taas tulee neuvoja kultaiselta 70-luvulta.
20 vuodessa palkka nousee ainakin kaksinkertaiseksi. Eli jos nyt eri puhuta 40-vuotiaasta tuhnuttajasta, vaan työuransa alussa olevasta, laina-ajan voi ihan surutta vetää tappiin. Muutamaa vuotta myöhemmin palkka onkin jo noussut niin, että voi laittaa lyhennysaikataulun uusiksi.
Säästätte ensin vuoden ja katsotte mihin rahkeet sopivasti riittää, jos ette pysty säästämään, ei kannata omaan edes pyrkiä. Max. laina-aika ei saisi ylittää 15 vuotta!
Itse olen pitänyt sääntöä, ettei lainan suuruus saa olla isompi kuin...
* Summa, jonka maksusta selviää nykytilanteessa normaalilla korkotasolla noin 10-15 vuodessa
* Summa, josta selviää vähintään pari vuotta myös silloin jos maksaja(t) jää työttömäksi. Tämän voi toteuttaa joko säästöillä, lainaturvalla, mahdollisuudella lyhennysvapaaseen jne.
Eli jos teillä on käyttää lainanmaksuun nyt "parhaassa mahdollisessa maksutilanteessa" esim. 1000e/kk, tekisi se ekan säännön mukaan noin 135 tonnia (korko 4%). Jos myös toka sääntö täyttyy, niin pitäisin tuota tonnin kuukausimaksulla maksimilainasummalla.
Laskennallinen maksuaika harvoin toteutuu pitkissä lainoissa, koska velallisen euromääräinen kyky lyhentää lainaa kasvaa 10 vuodessa selvästi.
10 vuoden päästä pystytte lyhentämään lähemmäs 2000 €/kk. 15 vuoden päästä yli 2 500 €/kk. Se on toi inflaatio mikä tekee noin.
Ja asunnon arvohan on 15 vuoden päästä jotain ihan muuta kuin nyt.
Suositeltu 20% tuosta on 700 euroa, mutta mielestäni 900 euroa kuussa ei ole liikaa, jos on kaksi työssäkävijää. Kannattaa kuukausierää tarkistaa aina korontarkistuspäivänä, jos siihen on varaa, jottei laina-aika turhaan veny. Koronnousuun kannattaa varautua riittävällä käteispuskurilla eikä ostaa kallista lainaturvaa tai korkokattoa. Ne pelottelee siellä pankissa, mutta hätää ei ole, jos laina on oikein mitoitettu. Kannattaa varautua noin 8% korkopiikkeihin ja jatkuvaan noin 4% tasoon. Tärkeää on kuulua työttömyyskassaan ja muutenkin pitää vakuutusturvat ajan tasalla. Lainan alkupäässä kannattaa tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä ja käyttää lyhennysvapaita vasta maksuohjelman loppupuolella. Se riittävä käteispuskuri kannattaa kuitenkin ensin hoitaa kuntoon.
Prosenteista puhuminen on typerää melkein missä tahnasa muussa paitsi alkoholissa.
Riippuu teidän tavoista elää, että paljonko voitte laittaa asunnon maksamiseen tai paljonko siis tarvitsette rahaa muuhun elämiseen.
Oman kokemuksen perusteella neuvoisin että maksimilaina-aika ja minimilyhennys, sillä enemmän voi aina halutessaan maksaa, kunhan ei mene kahlitsemaan lainasopimusta millään kiinteillä koroilla tms. lisäkustannuksilla ja lisärajoituksilla.
Jos mitoittaa lainanlyhennyksen liian tiukalle, niin sitten on kusessa kun tulee yllättäviä menoja tai yllättäen tulot laskee. Lomautusilmoituskin tarvii antaa vain 14vrk ennen palkanmaksun katkeamista, sen on helvetin lyhyt aika.
Jos rahaa alkaa kertyä tilille, niin sillä voi tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä tai voi vain nauttia ja viettää makeaa elämää tai voi sijoittaa rahaa johonkin muuhun, ehkä hieman suuririskisempään ja tuottavampaan kohteeseen.
Oikeita vastauksia on yhtä paljon kuin vastaajiakin. Puskureita on kuitenkin oltava koska tulevaisuudessa kaikki tulee kallistumaan (ruoka, polttoaineet, sähkö,...). Miksi on näin? Siksi, että kaikki suuret talousmahdit (USA, UK, EU) painavat uutta rahaa sen kuin kerkeävät. Se raha ei jää mihinkään oman maan kiertoon vaan sillä ostetaan ja spekuloidaan kaikkea mahdollista kansainvälisissä pörsseissä, kuten ruokaa, metalleja, öljyä jne. Kun uutta rahaa ilmestyy markkinoille paljon niin hinnat nousevat. Maailman pörssit kun ovat viime kädessä huutokauppoja. Silloin eivät kotimaan palkat pysy hintojen nousun perässä paitsi hirveällä lakkoilulla, ja silloinkin on aina vaarana että työpaikat siirretään halvempaan ja rauhallisempaan maahan. Luulenkin, että hintojen noustessa täällä ihmiset vain purevat hammasta ja kusevat hiljaa sukkaan.
liikettä takaisinpäin Kiinasta, Intiasta ja muista ns. halpamaista, eli työ hinta on sielläkin nousussa ja näin ollen yritysten ei enää kannata tuottaa kaikkea ed. mainituissa maissa. Eli en usko, että tulevaisuudessa tarvitsee pelätä työpaikkansa siirtymisestä rajojen ulkopuolelle siinä määrin, kuin vielä pari vuotta sitten.