Eberi paras

muuten uusii diesellämmitin linjansa.
Vaikuttavat varsin mielenkiintoisilta ja tarjoavat varmasti varteenotettavan vaihtoehdon virtasyöpölle Eberille.

Suave kirjoitti:

muuten uusii diesellämmitin linjansa.
Vaikuttavat varsin mielenkiintoisilta ja tarjoavat varmasti varteenotettavan vaihtoehdon virtasyöpölle Eberille.

Minulla oli Eberi vuodelta 1987 ja se oli virtasyöppö.
Kuitenkin valitsin uuden Eberin , koska se oli kaikkein pienikulutteisin uusista.
Tehon säätö 900-3500W

Suave kirjoitti:

muuten uusii diesellämmitin linjansa.
Vaikuttavat varsin mielenkiintoisilta ja tarjoavat varmasti varteenotettavan vaihtoehdon virtasyöpölle Eberille.

Uudehkossa veneessä minulla ollut kolme vuotta Eberi, ei aavistustakaan paljonko se vie virtaa mutta kun lämmitin ja jääkaappi ollut vuorokauden päällä, eikä virta ole loppunut, niin ei virran kulutuksella ole minulle juuri merkitystä, kun ei kerran aiheuta ongelmia (mitään aurinkokennoja minulle ei ole). Lämmitin on veneen perässä ja minusta ainut ääni mikä sieltä kuuluu takahyttiin on joskus pieni rauhallinen naksuminen, muuten tuntuu että ainut muu ääni on ilmanvaihtokanavista kuuluva suhina kun puhaltaa ilmaa sisätiloihin, mikä se ei sinänsä millään tavalla riipu itse lämmittimestä. Itselleni Eber ei sinänsä ollut millään lailla kyseenalainen valinta, kun valmistaja lienee Euroopan (ellei globaalisti) suurin diesellämmittimien valmistaja, jonka suurin asiakassegmentti on ammattimainen ajoneuvoteollisuus, kuten raskasliikenne, ja epäilemättä veneet ovat marginaalinen business. Asiakkaina mm. Daimler, BMW, Scania, Volvo, MAN, Audi jne. eli kelpaa myös minulle. Empä ole kiinnittänyt koko lämmittimeen huomioita, se toimii kun painaa napista ja sammuu kun painaa toisesta, se riittää minulle, tarkkaan ottaen pieni hurina taitaa kuulua takahyttiin, mutta se ei häiritse, kun ei edes heti tullut mielikuva mieleen.

Jos lämppärit kiinnostaa, niin itse juttelin messuilla Janne "lämppäri" Kääriäisen kanssa, kortissa lukee Nallen Venehuolto, kyselin Eberin huoltoohjeita, sanoi että periaatteessa erittäin timintavarma, kunhan akujännite ei tipahda liian ala. Suurin ongelma ei ole käyttö, vaan se että ihmiset eivät käytä lämppäreitä ja minimi olisi syksyllä ja keväällä avata kaikki ikkunat ja antaa lämppärin paahtaa yli tunnin täysillä, näin olen tehnytkin

PetriA..... kirjoitti:

Uudehkossa veneessä minulla ollut kolme vuotta Eberi, ei aavistustakaan paljonko se vie virtaa mutta kun lämmitin ja jääkaappi ollut vuorokauden päällä, eikä virta ole loppunut, niin ei virran kulutuksella ole minulle juuri merkitystä, kun ei kerran aiheuta ongelmia (mitään aurinkokennoja minulle ei ole). Lämmitin on veneen perässä ja minusta ainut ääni mikä sieltä kuuluu takahyttiin on joskus pieni rauhallinen naksuminen, muuten tuntuu että ainut muu ääni on ilmanvaihtokanavista kuuluva suhina kun puhaltaa ilmaa sisätiloihin, mikä se ei sinänsä millään tavalla riipu itse lämmittimestä. Itselleni Eber ei sinänsä ollut millään lailla kyseenalainen valinta, kun valmistaja lienee Euroopan (ellei globaalisti) suurin diesellämmittimien valmistaja, jonka suurin asiakassegmentti on ammattimainen ajoneuvoteollisuus, kuten raskasliikenne, ja epäilemättä veneet ovat marginaalinen business. Asiakkaina mm. Daimler, BMW, Scania, Volvo, MAN, Audi jne. eli kelpaa myös minulle. Empä ole kiinnittänyt koko lämmittimeen huomioita, se toimii kun painaa napista ja sammuu kun painaa toisesta, se riittää minulle, tarkkaan ottaen pieni hurina taitaa kuulua takahyttiin, mutta se ei häiritse, kun ei edes heti tullut mielikuva mieleen.

Jos lämppärit kiinnostaa, niin itse juttelin messuilla Janne "lämppäri" Kääriäisen kanssa, kortissa lukee Nallen Venehuolto, kyselin Eberin huoltoohjeita, sanoi että periaatteessa erittäin timintavarma, kunhan akujännite ei tipahda liian ala. Suurin ongelma ei ole käyttö, vaan se että ihmiset eivät käytä lämppäreitä ja minimi olisi syksyllä ja keväällä avata kaikki ikkunat ja antaa lämppärin paahtaa yli tunnin täysillä, näin olen tehnytkin

Lämppärivalintaan en puutu, mutta riittääkö sinulle todella vuorokauden omavaraisuus sähkön suhteen? Mitä sen vuorokauden jälkeen tapahtuu? Itse vaatisin vähintään kaksi vuorokautta avomerilegiä ilman latausta. Siis jääkaappi, lämppäri, mittarit valaistuksineen ja kulkuvalot kuluttamassa.

PetriA..... kirjoitti:

Uudehkossa veneessä minulla ollut kolme vuotta Eberi, ei aavistustakaan paljonko se vie virtaa mutta kun lämmitin ja jääkaappi ollut vuorokauden päällä, eikä virta ole loppunut, niin ei virran kulutuksella ole minulle juuri merkitystä, kun ei kerran aiheuta ongelmia (mitään aurinkokennoja minulle ei ole). Lämmitin on veneen perässä ja minusta ainut ääni mikä sieltä kuuluu takahyttiin on joskus pieni rauhallinen naksuminen, muuten tuntuu että ainut muu ääni on ilmanvaihtokanavista kuuluva suhina kun puhaltaa ilmaa sisätiloihin, mikä se ei sinänsä millään tavalla riipu itse lämmittimestä. Itselleni Eber ei sinänsä ollut millään lailla kyseenalainen valinta, kun valmistaja lienee Euroopan (ellei globaalisti) suurin diesellämmittimien valmistaja, jonka suurin asiakassegmentti on ammattimainen ajoneuvoteollisuus, kuten raskasliikenne, ja epäilemättä veneet ovat marginaalinen business. Asiakkaina mm. Daimler, BMW, Scania, Volvo, MAN, Audi jne. eli kelpaa myös minulle. Empä ole kiinnittänyt koko lämmittimeen huomioita, se toimii kun painaa napista ja sammuu kun painaa toisesta, se riittää minulle, tarkkaan ottaen pieni hurina taitaa kuulua takahyttiin, mutta se ei häiritse, kun ei edes heti tullut mielikuva mieleen.

Jos lämppärit kiinnostaa, niin itse juttelin messuilla Janne "lämppäri" Kääriäisen kanssa, kortissa lukee Nallen Venehuolto, kyselin Eberin huoltoohjeita, sanoi että periaatteessa erittäin timintavarma, kunhan akujännite ei tipahda liian ala. Suurin ongelma ei ole käyttö, vaan se että ihmiset eivät käytä lämppäreitä ja minimi olisi syksyllä ja keväällä avata kaikki ikkunat ja antaa lämppärin paahtaa yli tunnin täysillä, näin olen tehnytkin

Samaa mieltä PetriA:n kanssa, käyttämättömyys on haitaksi. Nykylämppäreissä käytetään paljon solenoidipumppuja (niistä se enemmän tai vähemmän hiljainen naksutus) jotka saattavat jumiutua pitemmän seisokin aikana. Ei toki aina, riippuu olosuhteista ja polttoaineen puhtaudesta. Oma lukunsa on vanha melkeiin 40 vuoden takainen "peltiWallas" 1800B jota on vieläkin käytössa. Siinä on vanhan Morris/Austin Minin pa-pumppu jonka katkojankärjet tuppaavat hapettumaan jos ei käytetä. Hyvänä puolena taas on että sitä ei tarvitse laittaa tulille hellekesinä, riittää että kytkee joksikin aikaa päälle painamatta hehkunappia.

todella? kirjoitti:

Lämppärivalintaan en puutu, mutta riittääkö sinulle todella vuorokauden omavaraisuus sähkön suhteen? Mitä sen vuorokauden jälkeen tapahtuu? Itse vaatisin vähintään kaksi vuorokautta avomerilegiä ilman latausta. Siis jääkaappi, lämppäri, mittarit valaistuksineen ja kulkuvalot kuluttamassa.

Meilä ei ole ollut tarvetta mennä kahta vuorokautta avomerta yhteen kyytiin ja jos olisi, niin voihan sen moottorin laittaa tunniksi päälle latamaan akut, what's the problem

PetriA....... kirjoitti:

Meilä ei ole ollut tarvetta mennä kahta vuorokautta avomerta yhteen kyytiin ja jos olisi, niin voihan sen moottorin laittaa tunniksi päälle latamaan akut, what's the problem

Kaksi vuorokautta avomerta oli vain vertailukohta. Mutta pitäähän paikallaan voida olla yli vuorokauden mittaisiakin aikoja. Paikoillaan ollessa kulutus on selvästi pienempi, joten pari vuorokautta purjehdusta vastaa neljää satamassa. Töräytätkö satamassakin koneen käyntiin lataamaan, jos viivähdät toisenkin vuorokauden?

todellakin kirjoitti:

Kaksi vuorokautta avomerta oli vain vertailukohta. Mutta pitäähän paikallaan voida olla yli vuorokauden mittaisiakin aikoja. Paikoillaan ollessa kulutus on selvästi pienempi, joten pari vuorokautta purjehdusta vastaa neljää satamassa. Töräytätkö satamassakin koneen käyntiin lataamaan, jos viivähdät toisenkin vuorokauden?

Miksei sitä voisi töräyttää käyntiin? Kysyy kohteliaasti naapuriveneiltä että häiritseekö. Kukaan ei koskaan ole sanonut ettei voisi ladata akkuja.

Lataamo- kirjoitti:

Miksei sitä voisi töräyttää käyntiin? Kysyy kohteliaasti naapuriveneiltä että häiritseekö. Kukaan ei koskaan ole sanonut ettei voisi ladata akkuja.

Sama tilanne kuin ennen muinoin tupakoinnin kanssa, jos lupaa kysyttäessä sanoi ei, tunsi itsensä tohi niuhoksi, tai kärsi savusta. Ja itse olen kyllä kärsinyt akkujen latailustakin monen veneen päässä lataajasta, kun on ruokaillut istumalaatikossa ja tuuli tuonut dieselin käryn mausteeksi. Eli vaikka luvan saakin, se ei tee mootorin käyttämisestä satamassa hyvää tapaa, sen pitäisi olla vasta viimeinen hätävara poikkeustapauksiin.

en töräytä kirjoitti:

Sama tilanne kuin ennen muinoin tupakoinnin kanssa, jos lupaa kysyttäessä sanoi ei, tunsi itsensä tohi niuhoksi, tai kärsi savusta. Ja itse olen kyllä kärsinyt akkujen latailustakin monen veneen päässä lataajasta, kun on ruokaillut istumalaatikossa ja tuuli tuonut dieselin käryn mausteeksi. Eli vaikka luvan saakin, se ei tee mootorin käyttämisestä satamassa hyvää tapaa, sen pitäisi olla vasta viimeinen hätävara poikkeustapauksiin.

Viestii todella paljon kipparin henkisestä kypsyydestä jos hän käyttää moottoria laiturissa, etenkin akkujen lataamiseen. Minulle on jo pelkkä "moottorin lämmitys" ollut aina kovin erikoinen syy käyttää moottoria laiturissa jopa 10 minuuttia ennen laiturista lähtöä, mutta että moottoria käytettäisiin siksi että tehdään sähköä akkuihin, huh huh!

On silkkaa suunnittelemattomuutta jos sähkö loppuu laiturissa ollessa, no ehkä ymmärrän tilanteen että joudutaan olemaan sääolosuhteiden vuoksi laiturissa pitempään kuin mitä oli tarkoitus, mutta yleensä sellaisessa tuulessa ei moottorin melu ja käry ketään enää häiritsekään, tai ne ainakin on ymmärrettävissä. Mutta kaunis hiljainen kesäilta kun murenee siksi että joku laittaa moottorin pulputtamaan, sitä on täysin mahdoton ymmärtää. Ikävä kyllä näitäkin tolloja löytyy, niin moottoriveneilijöistä kuin purjehtijoistakin. Onpa sattunut niinkin että päivällä oli erinomainen purjehdustuuli ja purjevene tuli laituriin. Kippari vielä kehui miten oli hieno purjehtia koko päivän. Meni tunti tai pari heidän saapumisestaan kun tämä samainen kippari pisti moottorin käymään ja kaljapurkkiaan rytistellen kertoi että pitää vähän latailla akkuja kun päivällä oli niin hyvä tuuli ...

Kannattaa käydä pyörittämässä niitä lämppäreitä, jos ovat veneessä talven. Esim webaston manuska kehoittaa parin kuukauden välein, kosteuden poistamiseksi ja jumiutumisen estämiseksi.

90kj84h33 kirjoitti:

Kannattaa käydä pyörittämässä niitä lämppäreitä, jos ovat veneessä talven. Esim webaston manuska kehoittaa parin kuukauden välein, kosteuden poistamiseksi ja jumiutumisen estämiseksi.

Ei tarvitse kuin vähän miettiä näitä meidän olosuhteita, niin ymmärtää miksi lämmittimistä niin paljon puhutaan, ja etupäässä itkuiseen sävyyn. Itse otan lämmittimen syksyllä veneestä pois ja tällään autotallin seinälle talvehtimaan. Kovempien pakkasten aikaan annan sen pyöriä yhteen soittoon muutaman vuorokaudenkin ja muutenkin pidän sitä päällä aina silloin tällöin. Näin kun tekee niin ei tarvitse olla epätietoinen että lähteekö kevään ensimmäisellä retkellä lämmitin päälle vai ei, ja yleensä juuri näillä ensimmäisillä reissuilla sitä lämmitintä eniten tarvitsee.

1800W kirjoitti:

Ei tarvitse kuin vähän miettiä näitä meidän olosuhteita, niin ymmärtää miksi lämmittimistä niin paljon puhutaan, ja etupäässä itkuiseen sävyyn. Itse otan lämmittimen syksyllä veneestä pois ja tällään autotallin seinälle talvehtimaan. Kovempien pakkasten aikaan annan sen pyöriä yhteen soittoon muutaman vuorokaudenkin ja muutenkin pidän sitä päällä aina silloin tällöin. Näin kun tekee niin ei tarvitse olla epätietoinen että lähteekö kevään ensimmäisellä retkellä lämmitin päälle vai ei, ja yleensä juuri näillä ensimmäisillä reissuilla sitä lämmitintä eniten tarvitsee.

Mulla on ollut sekä wallas, webasto että safire. Safire ainoa, jota ei ole tarvinnut huoltaa vielä. Wallas kestää pari-kolme vuotta ennen kuin huoltorumba alkaa, webasto saattaa mennä viisikin. Safirella ikää nyt yhdeksän vuotta ilman ongelmia. Eberin täytyy olla todella hyvä ollakseen parempi. Safirella kun tuo kulutuskin on todella maltillinen, sekä löpön että sähkön.

Jenkki 82 kirjoitti:

Mulla on ollut sekä wallas, webasto että safire. Safire ainoa, jota ei ole tarvinnut huoltaa vielä. Wallas kestää pari-kolme vuotta ennen kuin huoltorumba alkaa, webasto saattaa mennä viisikin. Safirella ikää nyt yhdeksän vuotta ilman ongelmia. Eberin täytyy olla todella hyvä ollakseen parempi. Safirella kun tuo kulutuskin on todella maltillinen, sekä löpön että sähkön.

Spriipannu vesikierto lämpöpatterit bunkan alla oli hidas mutta hieno 60-luvulla, Parin Eberin ja kahden Wallaksen jälkeen ostin kolmannen Wallaksen 2011 kun laiskuuttani en viitsinyt vesilämmitystä tehdä. Teen seuraavaan veneeseen varmasti, Wallaksen huoltotarve on mielestäni looginen. Virran kulutus on vähäinen eikä mikään toimi ilman energiaa. Ylisuuri lämmitinteho, asennus hankalasti peräpeilin lähelle, pitkien ilmaletkujen virtausvastus, iso lämmitysteho aina minimisäädöllä ja sammuttaminen ilman täyspolttoa johtavat nokeentumiseen. Näin voi siis varmistaa Wallaksen toimintahäiriöt. Pieni lämmitin keskelle salonkia ja täysteholle niin taitaapi toimia aika kivasti.

seppomartti kirjoitti:

Spriipannu vesikierto lämpöpatterit bunkan alla oli hidas mutta hieno 60-luvulla, Parin Eberin ja kahden Wallaksen jälkeen ostin kolmannen Wallaksen 2011 kun laiskuuttani en viitsinyt vesilämmitystä tehdä. Teen seuraavaan veneeseen varmasti, Wallaksen huoltotarve on mielestäni looginen. Virran kulutus on vähäinen eikä mikään toimi ilman energiaa. Ylisuuri lämmitinteho, asennus hankalasti peräpeilin lähelle, pitkien ilmaletkujen virtausvastus, iso lämmitysteho aina minimisäädöllä ja sammuttaminen ilman täyspolttoa johtavat nokeentumiseen. Näin voi siis varmistaa Wallaksen toimintahäiriöt. Pieni lämmitin keskelle salonkia ja täysteholle niin taitaapi toimia aika kivasti.

"Ylisuuri lämmitinteho, asennus hankalasti peräpeilin lähelle, pitkien ilmaletkujen virtausvastus, iso lämmitysteho aina minimisäädöllä ja sammuttaminen ilman täyspolttoa johtavat nokeentumiseen. Näin voi siis varmistaa Wallaksen toimintahäiriöt. Pieni lämmitin keskelle salonkia ja täysteholle niin taitaapi toimia aika kivasti. "

Mulla oli pultattu makuusalongin seinään kokonaan ilman letkuja ja jälkipoltosta huolehdin aina. Joka toinen vuosi huollossa silti ja maksoi ihan sikana.

Benkku -82 kirjoitti:

"Ylisuuri lämmitinteho, asennus hankalasti peräpeilin lähelle, pitkien ilmaletkujen virtausvastus, iso lämmitysteho aina minimisäädöllä ja sammuttaminen ilman täyspolttoa johtavat nokeentumiseen. Näin voi siis varmistaa Wallaksen toimintahäiriöt. Pieni lämmitin keskelle salonkia ja täysteholle niin taitaapi toimia aika kivasti. "

Mulla oli pultattu makuusalongin seinään kokonaan ilman letkuja ja jälkipoltosta huolehdin aina. Joka toinen vuosi huollossa silti ja maksoi ihan sikana.

Minulla oli 10 v täyspaskaksi haukuttu Thermo. Sinä aikana piti kerran vaihtaa polttoainepumpun kalvo. Kun kerran joutui hankalassa paikassa olevan lämppärin irrottamaan, vaihdoin sitten huoltosarjan samalla. Huoltosarja maksoi jotain, kalvo 5 mk. Vekotin toimi ongelmitta vielä seuraavallakin omistajalla 5 vuotta, kukaties sen jälkeenkin. Eli uudesta meni noilla huolloilla yli 20 v.

Nykyisessä veneessä oli Wallas. Pakoputken asennustavan ja Wallaksen suunnittelun takia paloilmapuhallin oli joka kevät jumissa. Yhden uuden puhaltimen ostin varaosana, sen jälkeen vain purin sen moottorin ja laitoin taas pyörimään. Puhaltimen ja yhden huoltosarjan verran tuli kustannuksia käyttöaikana. Kesken kauden ei kertaakaan ongelmia. Edellistäkin hankalampi sijainti irrottamiseen ja paikoilleen laittoon kypsytti turhan pienen tehon ohella ja vaihdoin Safireen. Siitä ei ole ollut pientäkään pahaa sanottavaa.

Kelvottomiksi mainituista siis Ardic on kokematta, mutta edellistenkin "paskojen" kanssa on tullut toimeen. Ainakaan huoltokustannukset eivät ole olleet esteenä. Paitsi että valopetroli oli kallista, oli helpotus myös siirtyä ottamaan polttoaine samasta tankista moottorin kanssa Safireen.

Benkku -82 kirjoitti:

"Ylisuuri lämmitinteho, asennus hankalasti peräpeilin lähelle, pitkien ilmaletkujen virtausvastus, iso lämmitysteho aina minimisäädöllä ja sammuttaminen ilman täyspolttoa johtavat nokeentumiseen. Näin voi siis varmistaa Wallaksen toimintahäiriöt. Pieni lämmitin keskelle salonkia ja täysteholle niin taitaapi toimia aika kivasti. "

Mulla oli pultattu makuusalongin seinään kokonaan ilman letkuja ja jälkipoltosta huolehdin aina. Joka toinen vuosi huollossa silti ja maksoi ihan sikana.

Meillä wallas 1800 sail on toiminut erinomaisesti. Yhtään kertaa ei olla vielä huollettu tai huollatettu. Se tuli veneen mukana 2005 ja ollaan käytetty aika paljon. Kevät- ja syyspurjehduksilla se paahtaa lämpöä sisälle pienemmille seiloreille kun isommat purjehtivat. Alkukesällä se on yöllä päällä: perähytistä ylettää kääntämään tehokytkimen täysille tai puolikkaalle nousematta sängystä :-)

Naksuttaahan se ja lamppuöljy tuoksahtaa joskus sitloodassa. Mutta ne ovat aika pieniä harmeja, pääasia että on toimintavarma laite jota ei tarvitse kaivaa esille tiikkiseinän takaa jatkuvasti.

Mikähän näissä sitten on erona, olisiko käyttämättömyys tai hajotetaanko laitteita huonoilla asennuspaikoilla, vai ovatko laitteet vain niin yksilöitä, että toiset hajoaa ja toiset ei?

(sinänsä ketuttaa vastata noin typerään keskustelunaloitukseen, mutta kiitos muille keskustelijoille aikuisuudesta ja asiallisuudesta)

FE-Sillanpää kirjoitti:

Meillä wallas 1800 sail on toiminut erinomaisesti. Yhtään kertaa ei olla vielä huollettu tai huollatettu. Se tuli veneen mukana 2005 ja ollaan käytetty aika paljon. Kevät- ja syyspurjehduksilla se paahtaa lämpöä sisälle pienemmille seiloreille kun isommat purjehtivat. Alkukesällä se on yöllä päällä: perähytistä ylettää kääntämään tehokytkimen täysille tai puolikkaalle nousematta sängystä :-)

Naksuttaahan se ja lamppuöljy tuoksahtaa joskus sitloodassa. Mutta ne ovat aika pieniä harmeja, pääasia että on toimintavarma laite jota ei tarvitse kaivaa esille tiikkiseinän takaa jatkuvasti.

Mikähän näissä sitten on erona, olisiko käyttämättömyys tai hajotetaanko laitteita huonoilla asennuspaikoilla, vai ovatko laitteet vain niin yksilöitä, että toiset hajoaa ja toiset ei?

(sinänsä ketuttaa vastata noin typerään keskustelunaloitukseen, mutta kiitos muille keskustelijoille aikuisuudesta ja asiallisuudesta)

26 jalkaiseen purjeveneeseen lämmitintä ...ja siksi olen seurannut tätä keskustelua.Hinta ei ole minulle ratkaisevin tekijä vaan toimintavarmuus.Airtop 2000 ,jollain uudella poltintekniikalla myynnissä .Onko kokemuksiajollain keskusteluun tai seurantaan osallistuneella ,vai onko tuote niin uusi,ettei koekemuksia ole ehtinyt karttua!

fheusfhfbfwebebferwe kirjoitti:

26 jalkaiseen purjeveneeseen lämmitintä ...ja siksi olen seurannut tätä keskustelua.Hinta ei ole minulle ratkaisevin tekijä vaan toimintavarmuus.Airtop 2000 ,jollain uudella poltintekniikalla myynnissä .Onko kokemuksiajollain keskusteluun tai seurantaan osallistuneella ,vai onko tuote niin uusi,ettei koekemuksia ole ehtinyt karttua!

Vanha mallihan tuo jo alkaa olla. Ei varmaan huonoimmasta päästä kuitenkaan. Oma Webastoni (Air Top 3500) sippasi juuri sen verran pahasti, että korjaus tulisi maksamaan melkein uuden hinnan, joten ehkä suosittelisin kokeilemaan Safirea tai Eberiä.

reiska_32 kirjoitti:

Vanha mallihan tuo jo alkaa olla. Ei varmaan huonoimmasta päästä kuitenkaan. Oma Webastoni (Air Top 3500) sippasi juuri sen verran pahasti, että korjaus tulisi maksamaan melkein uuden hinnan, joten ehkä suosittelisin kokeilemaan Safirea tai Eberiä.

myös uusi Wallaksen Dt 22 malli, vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Diiisseli kirjoitti:

myös uusi Wallaksen Dt 22 malli, vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Wallaksissa on ollut kaksi suunnitteluvikaa. Pakoputki tulee yläpuolelta ja päästää vedet laitteeseen, jos sitä pakoputkeen kannen puolelta joutuu. Riippuu tietysti pakoputken sijainnista kannella, onko asiasta haittaa. Toinen vika on euron puhaltimien moottorit. Kestäväthän nekin normaaleja käyttötuntimääriä, mutta ovat varsin arkoja muutamallekin vesitipalle ja hiljaisempia käyntiääneltäänkin voisivat olla.

Uutta mallia en ole nähnyt, enkä siten tiedä, onko noihin asioihin parannusta tullut. Ainakin aikaisempiin Wallaksen malleihin verrattuna Safire on ollut parempaa suunnittelua sekä laadukkaammin ja huoltoystävällisemmin toteutettu.

ehkä ei kirjoitti:

Wallaksissa on ollut kaksi suunnitteluvikaa. Pakoputki tulee yläpuolelta ja päästää vedet laitteeseen, jos sitä pakoputkeen kannen puolelta joutuu. Riippuu tietysti pakoputken sijainnista kannella, onko asiasta haittaa. Toinen vika on euron puhaltimien moottorit. Kestäväthän nekin normaaleja käyttötuntimääriä, mutta ovat varsin arkoja muutamallekin vesitipalle ja hiljaisempia käyntiääneltäänkin voisivat olla.

Uutta mallia en ole nähnyt, enkä siten tiedä, onko noihin asioihin parannusta tullut. Ainakin aikaisempiin Wallaksen malleihin verrattuna Safire on ollut parempaa suunnittelua sekä laadukkaammin ja huoltoystävällisemmin toteutettu.

Dt sarja käsittääkseni erittäin hiljainen, täytynee tsekata messuilla mistä on kyse?

ehkä ei kirjoitti:

Wallaksissa on ollut kaksi suunnitteluvikaa. Pakoputki tulee yläpuolelta ja päästää vedet laitteeseen, jos sitä pakoputkeen kannen puolelta joutuu. Riippuu tietysti pakoputken sijainnista kannella, onko asiasta haittaa. Toinen vika on euron puhaltimien moottorit. Kestäväthän nekin normaaleja käyttötuntimääriä, mutta ovat varsin arkoja muutamallekin vesitipalle ja hiljaisempia käyntiääneltäänkin voisivat olla.

Uutta mallia en ole nähnyt, enkä siten tiedä, onko noihin asioihin parannusta tullut. Ainakin aikaisempiin Wallaksen malleihin verrattuna Safire on ollut parempaa suunnittelua sekä laadukkaammin ja huoltoystävällisemmin toteutettu.

Kanteen asennettava pakoputki on liian matala. Jos laittaa 2 senttiä korkean korotusholkin nostamaan putken pään korkeammalle kannen pinnasta, ei mainitsemaasi ongelmaa sade/roiskeveden joutumisesta pakoputkeen tule.

ehkä ei kirjoitti:

Wallaksissa on ollut kaksi suunnitteluvikaa. Pakoputki tulee yläpuolelta ja päästää vedet laitteeseen, jos sitä pakoputkeen kannen puolelta joutuu. Riippuu tietysti pakoputken sijainnista kannella, onko asiasta haittaa. Toinen vika on euron puhaltimien moottorit. Kestäväthän nekin normaaleja käyttötuntimääriä, mutta ovat varsin arkoja muutamallekin vesitipalle ja hiljaisempia käyntiääneltäänkin voisivat olla.

Uutta mallia en ole nähnyt, enkä siten tiedä, onko noihin asioihin parannusta tullut. Ainakin aikaisempiin Wallaksen malleihin verrattuna Safire on ollut parempaa suunnittelua sekä laadukkaammin ja huoltoystävällisemmin toteutettu.

suunnittteluvirhe Wallaksessa on täysin avonainen piirikorttilevy, joka näkyy laitteesta jopa ulos. Eberissä ja Webastossa on kortti valettu täysin vedenpitäväksi. Safiresta en tiedä, mutta messuilla voi asian todeta. Avoin piirikorttilevy ei kuulu kosteissa tiloissa oleviin laitteisiin kuten veneisiin. Entinen lämppärini Wallas 3000 D johon vaihdettiin kortti kahteen kertaan. Nyt Webasto eikä ongelmia.

lämminlämmin kirjoitti:

suunnittteluvirhe Wallaksessa on täysin avonainen piirikorttilevy, joka näkyy laitteesta jopa ulos. Eberissä ja Webastossa on kortti valettu täysin vedenpitäväksi. Safiresta en tiedä, mutta messuilla voi asian todeta. Avoin piirikorttilevy ei kuulu kosteissa tiloissa oleviin laitteisiin kuten veneisiin. Entinen lämppärini Wallas 3000 D johon vaihdettiin kortti kahteen kertaan. Nyt Webasto eikä ongelmia.

Thermo asennettuna takakannen alle, siis suorastaan sateensuojaan, eikä mitään elektroniikkaongelmia ainakaan 20 vuodessa. Wallas asennettuna vessan pöydän alle ja sen kanssa ongelmia veden kanssa, mutta ei pienintäkään elektroniikassa. Safiren elektroniikka on hiukan paremmin suojattuna, mutta aika samantapaisesti Wallaksen kanssa, no problem.

Eberin ja Webaston elektroniikka on valettu asiallisesti ajoneuvokäytön mukanaan tuomia tärinöitä vastaan, kosteussuojaus on hyvin toissijaista. Eikä valu suojaa kovinkaan hyvin kosteudelta, vaikka siltä näyttääkin. Siksi vene-elektroniikkaa ei yleensä juurikaan sillä tavalla suojata.