Ihanaa.
Huudahdan ja potkutan kelkalla alas mäkeä.
Se on etuoikeutta.
Elää luomussa.
Luomujen joukossa.
Niin miksi sen tituleeraa.
Kun asustaa maalla ja meluaa.
Niin että kukaan ei kuule.
Korpikuusen kyynelkin jäätyneenä.
Järvenselän kynnyksellä.
Ja minä potkutan niin.
Että poskeni kihelmöi.
Nipistää viima.
Kuin olisi rakastuneena kehooni.
Menen ja huristan.
Omia polkujani tuuppaan.
Elän eloni.
Rakastan kuitenkin.
Niin että sekin kihelmöi sydämessäin.
Jokaisena päivänä näin.
Nautin herkusta.
Luomakunnan näytelmästä.
Kunnes kuolema meidät eroittaa.
Mut siihen on kaiketi aikaa.
Toivoisin niin.
Et ehdin nautia .
Kun rakastuttiin.
Silloin ennen.
Ja se kihelmöi vieläkin.
Huudahdan ja potkutan kelkalla alas mäkeä.
Se on etuoikeutta.
Elää luomussa.
Luomujen joukossa.
Niin miksi sen tituleeraa.
Kun asustaa maalla ja meluaa.
Niin että kukaan ei kuule.
Korpikuusen kyynelkin jäätyneenä.
Järvenselän kynnyksellä.
Ja minä potkutan niin.
Että poskeni kihelmöi.
Nipistää viima.
Kuin olisi rakastuneena kehooni.
Menen ja huristan.
Omia polkujani tuuppaan.
Elän eloni.
Rakastan kuitenkin.
Niin että sekin kihelmöi sydämessäin.
Jokaisena päivänä näin.
Nautin herkusta.
Luomakunnan näytelmästä.
Kunnes kuolema meidät eroittaa.
Mut siihen on kaiketi aikaa.
Toivoisin niin.
Et ehdin nautia .
Kun rakastuttiin.
Silloin ennen.
Ja se kihelmöi vieläkin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
olet laittanut sielusi ja elit jokaisen säkeen täysillä.
Se joka ainakin minulle on mahdotonta, sinä teet sen
voimakkailla, elämänmakuisilla ja myönteisillä
runoillasi.
Kiitoss vauhdikkaasta runostasi!
Noista ihanista sanoista, joita saan lukea kun poikkeat.
Kiitos
Niin....
se alkaa jo päivä venyttää päitään.
Tänään jo sulatti ensimmäiset vesitipat räystäältä.
Vaan vielä ei ole kevät.
Vielä voimme nauttia talven hurmasta.
Lykätä kelkalla menemään jäistä pintaa.
potkuttaa vauhtia
ja antaa viiman puristaa silmänurkkaan tipan.
Ne on talven riemuja
Iloja hämärän hetken on se,
kun saa ystävän kera tehdä
talvisen kelkkaretken.
Raikkaan talvisen runon olet laatinut. Iloisen kirpeä, kuin keväinen pakkasilta. Runo, joka henkii reipasta ulkoiluilmettä ja iloista mieltä.
Tuollaisen kelkkaretken jälkeen varmaan maistuukin se tiprakupillinen, olipa se sitten mikä onkaan.
Sinun runoistasi välittyy kauniisti ja selkeästi tapasi elää voimakkaasti tunteella ja täysillä. Olet runojesi kautta läsnä niin ilossa, kuin surussa, niin toivossa, kuin pettymyksissä. Rakkaudessa ja kaipuussa.
Runojesi kautta sinä olet elämän tulkki. Värikäs, kaunis ja kuvaileva kertoja, sinä osaat laatia yhä uudelleen ja uudelleen tuoreita ja raikkaita elämyksiä.
Kiitos niistä.
Vaikka vihreää teetäkin.
Jonka nautin kera paakelsin.
Ja mikä parasta.
Nautin sen kera runoystäväin.
Ceerosein olet maailman lupsakkain runojen kommentaattori.
Saat kaikki hyvälle mielin.
KIITOS