En ihan samassa muodossa kuin tuo minkä menin poistamaan, mutta sinnepäin.
Sellaisesta asiasta vaan tuli mieleen, kun joskus aikoja sitten on käynyt niin että nettikirjoittelusta tuli rinnakkaistodellisuus. Virtuaalisuhteita ja kaikenlaisia tunteita.
Onko kukaan eksynyt joskus rinnakkaistodellisuuteen?
Sellaisesta asiasta vaan tuli mieleen, kun joskus aikoja sitten on käynyt niin että nettikirjoittelusta tuli rinnakkaistodellisuus. Virtuaalisuhteita ja kaikenlaisia tunteita.
Onko kukaan eksynyt joskus rinnakkaistodellisuuteen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tästä nettikirjoittelusta ei ainakaan minulle tule rinakkaistodellisuutta. En ole nettiajan lapsia eikä tätä voi ottaa koskaan niin todellisena ja tärkeänä asiana. Kaikki mitä voi tunnustella, haistaa ja maistaa on todellista, muu vähän niin ja näin johon pitää suhtautua tietyllä varauksella:)
Oikeastaan se rinnakkainen todellisuus minullekkin vasta tuli, kun jotkin jo elivät sitä rinnakkaista todellisuutta. Se että siitä pääsi irti joutui järjestämään oman virtuaalihenkilön kuoleman ja hautajaiset. Rekkasi yhden pappis nikinkin siunaamaan ja pitämään muistotilaisuutta hautausmaa chatissa. Tai olin niin ajatellut, mutta plörinäksihän se meni:)
tarkempaa tietoa, mulla jotenkin kuva, että oikeastikin ois ihminen täältä löytänyt toisen.
Vai oisko sitte kyseessä treffi -palsta, en oo ihan varma.
Jos yksinäinen ja onnetonkin, voi kait jonkun kirjoittelu kolahtaa, herättää tunteita.
Mutta yhtä nopeasti niistä voinee myös pudota maanpinnalle, todellisuuteen..
Joskus kun karkasin ulkolaisille keskustelupalstoille, niin sai vaikutelman että koko suomi24 on täynnä epätoivoisia etsijöitä. Keskenään tappelevia ym. En muista mille palstoille kirjoittelin, vai kirjoitteliko joku vaan minulle. Jokatapauksessa aivan uskomatonta. Oli pakottava tarve pysyä poissa palstoilta, mutta kuitenkin tunsi uteliaisuutta käydä lueskelemassa. Tosin voitin utreliaisuuden enkä vieraillut kait yli vuoteen. Kun sitten etsiskeli niitä ihmisiä joihin oli joskus tutustunut, niin nämä ihmiset vaikutti muuttuneen.
Vähän niinkuin todellisessa maailmassa, kun ei ketään tapaa aikoihin.
täällä, ei miulle ainakaan oo tullu mitään rinnakkaistodellisuutta. Oon kuitenki saanu täältä live-elämäänki ihan lihaa ja verta olevia ystäviä, elikkä nähty ollaan, mukaviaki mokomat:)))) Yhden henkilön kanssa ollaan jo nähty joitaki kertoja, kuin myös soitellaan toisillemme..:)))
Kun talvisyrännä vetää mielen tylsistymistilaan, niin pätkäsen musiikkia tulemaan kuulokkeitten kautta suoraa tuonne sisuksiin. Silloin lähden pikku matkoille. Jäät sulatan tosta noin vaan ja sitten näen itseni meren aalloilla. Ei, en laita ittiäni veteen kellumaan, vaan Oikein hieeeenoon veneeseen.
Välillä lennän kaukomaille, lämpimään ilmanalaan.
Voishan tuotakin rinnakkaiseloksi kutsua. Tosin epäilykseni on, että et vallan tuollaista tarkoittanut.
Virtuaalisuhteet eivät oikein minulta luonnistu.
Välillä tunteet jyllää, joskus jopa silmän nurkassa kököttää pisara, kun luen jonkun kirjoituksia.
Ja joskus taas tekee mieli naama punaasena irvistää jollekin kommentille.
Vielä en ole tullut sellaiseen tilaan, että sekoittaisin nämä elämät.:)
Erilaisia eksyilemisiä elämässä oon kokenut. Mieli harhailee jos jonnekin. Inhoittavaa touhua Kääk:/
ja ihanan pöhkö tapaus;)))) Sinussa tuota taiteilijan sielua ilmeisesti aikalailla...(sanoo eräs taitelija täältä myöskin jonka kaulassa hitsi nyt sinistä öljyväriä vain hiukkasen...;))) Kyllä netistä voi saada myös oikeita ihmissuhteita...sanoo, kuitenkin vakavasti. Tottakait ihmissuhteet syntyvät pääosín minullakin perintäiseen tapaan...Kuten esim. siten että, jään vaan pölöti-pölöti ns. suustani kiinni;))) Loput ovat aina sitten historiaa....;))) tai sitten sattuu vain uskomattomia kömmähdyksiä....niistä sen enempää...Friidulla täytyy olla myös hiukkasen vielä kasvoja jäljellä...ei kaikkea voi yksinkertaisesti kertoa;))) Tämähän on kaikki puhtaasti luonnekysymys...sanoo vakavasti kuitenkin jo niin että, NAAMA ei nyt pysy ihan peruslukemilla ei sitten millään...
Tsau:Friidu