miettimästä pääse en,
sä miten valitset
sanasi kulloiset.
Tuossa nuoren haaveilevan
neidon näät,
se kaunis, kuulas vielä on
ja kääntää päät,
se on niin impi.
Mikä olisikaan kaunihimpi
kuin on vielä puhdas sielu,
ennen kuin sen kaappaa
nettisaalistajan nielu.
Hänelle kirjoitat:
Oot tulikastepisara
auringonnousussa hehkuva
tuulen huokaisusta
värisevän vihreän,
tuoreen lehden pinnalla.
Mun on niin sua jano,
oi puhdas vilvoittava täky
kaikkien muiden
samanlaisten joukossa
niin houkuttava näky.
Kirjoittamatta
sentään jättänet:
Vaan jaksanko mä oottaa,
että susta kasvaa kunnon pano.
sä miten valitset
sanasi kulloiset.
Tuossa nuoren haaveilevan
neidon näät,
se kaunis, kuulas vielä on
ja kääntää päät,
se on niin impi.
Mikä olisikaan kaunihimpi
kuin on vielä puhdas sielu,
ennen kuin sen kaappaa
nettisaalistajan nielu.
Hänelle kirjoitat:
Oot tulikastepisara
auringonnousussa hehkuva
tuulen huokaisusta
värisevän vihreän,
tuoreen lehden pinnalla.
Mun on niin sua jano,
oi puhdas vilvoittava täky
kaikkien muiden
samanlaisten joukossa
niin houkuttava näky.
Kirjoittamatta
sentään jättänet:
Vaan jaksanko mä oottaa,
että susta kasvaa kunnon pano.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ja siellä kohtaat jälleen yhden tyrkyn.
Se tottunut on jo nielemään
myös miesten ylleen valeleman
seksistisen myrkyn.
Mutt katsot,
mitä tällä typyllä ois sulle tarjota -
hän profiilissaan itseänsä edustaa -
on sangen avonainen dekoltee.
Kas, kas!
Joko siinä onkin riittävästi
nähtävilläs naisen taustaa?
Hänelle kirjoitat:
Sä varmaan pettynyt oot
jo moneen mieheen,
mut minä olen sulle ainoo oikea -
valkoinen mersu ratsuna,
lomaosakkeita kuteakin muutama.
Peitsenäin sangen paksu
rahatukku, niin ja se.
Ja varmasti aidot tunteet
sua kohtaan,
vaistoni ei petä koskaan.
Oot juuri mulle sopiva,
siis hyppää kyytiin
kestävään ja hurjaan.
sua kauan kiinnosta.
On aika saada elämääsi jotain muuta.
Niin vastapainona
naisen verevän ja himokkaan
on mallikasta pitää naista uskovaa.
Sellainen miehen
ainakin kerran elämässään
tarttee valloittaa -
nääs jeesukselta
ainakin yksi morsian.
Sellainen uskoo
puhtaaseen rakkauteen,
ja sä miehiset syntis eteen
naisen kaikkivoipaisuuteen
sokeasti tuijottavan kannat.
Syytä hieman hoivailuun myös annat.
Ja naisen nyysit pikkuhiljaa paljaaks.
Ja vaikka tunnustaisit,
että monta naista oot jo murhannut,
hän suakin jaksaa oottaa
niin kuin taivasta päälle maan,
ja kun vapaudut joskus,
pääset parastasi panemaan.
Mutt sitä ennen?
En edes kuvitella saata,
millä sanoin koetat
sellaisen naisen itsellesi taata.
Ehkä rakkausrunoja
syvästi taivaspaikkaa kaipaavia
hänelle sä kirjoitat?
Muuurien sisällä voi
muustakin
kuin naisesta oppia nauttimaan.
Sitäkö se olikin toi sun
harrastama donjuanismi,
kun sä aikaisemmin
pyrit paneen ihan kaikkee,
mikä suinkin liikkuu
näköpiirissäs.
Mutt kaltereiden takana
on ihan eri piirit.
Jos lapseen koskit,
joku koski sinuun.
Jos jonkun toisen vangin
eukkoa vikittelit,
vikittelee nurkan taakse
sua kai joku magee karju.
Jos uskovaista esitit,
sun päälles tulisia hiiliä jo
joku toinen kasaa.
Mutt kai sä viimein
jonkun sua väkevämmän
edestä polvillasi
suorastaan kerjäämästä ittes löysit?
Ethän sä ees ollu mikään mies.
Mitä lienet monien hahmojen takana
kai Espoon tyttöjä?
Joku kolmekymppinen,
valistunut naiseudesta,
ainakin
jonkun alan maisteri.
Mutt mä mietin,
miks sun aikas kuluu
netissä niitä näitä kirjoitellen?
Mikä on sun palkkas?
Ai, ei oo aikaa muuten seurustella,
sanoja toisen kirjoittamaan
hurmaantuneen
samanmoisen naisen makustella.
Äh, sä vihaat sanaa.
Ainakin sanaa makustella.
Mutt ihan periaatteesta
osallistuit sateenkaarimessuun.
Sä ainakin leikit lepakkoo,
joka lentoon suuntii pimeässä,
päivät raajoistas kiinni roikut,
funtsien pää alaspäin:
Miks juuri mulle kävi näin?
Miks otit ittelles noin monta roolii,
yks niistä muistuttaa saa kovastikin
Sofi Oksasta.
Ja sehän laukoo.
Yleistyksiä toisensa perään,
ainakin jos sitä haastatellaan
ulkomaiden medioita myöten
Suomen televisioon.
Jotain mä sentään oon:
Mutt ne suomalaiset
syö aina saunan jälkeen
HK:n sinistä lenkkiä
ja juo olutta sen päälle.
Äh, Suomella ei oo sitt muuten
mulle mitään annettavaa...
Mutt sehän onki
tunnustettu, palkittukin kirjailija
toisin kuin sä.
Jotakin tekotaiteellista.
yhtä kuin vain seksi.
Joo, joo, mediaseksi.
Sä ja oot TV:stä tuttu.
Ehta transu.
Ja sä toista samanlaista kaipaat,
kehnoo olla erilainen yksin.
Mutt jos olis joku, jonka kanssa sylityksin?
Voi herran jee.
Kyllähän me suvaitaan kaikki,
kun kyseessä on aito rakkaus.
Ja sä kirjoitat:
Älä ajele tänään,
mua niin kiihottaa sun sääres,
verkkosukan pikkuruisten
säännöllisten salmiakkikuvioiden
seasta esiin kihartuvat
pohjekarvas
ja sun tulenpunaisella lakalla
terästetyt kyntes,
etenkin toi sun pottuvarvas.
Voiko rakkaalle vaimolleenkaan
edes kukaan kauniimmin,
hyväksyvämmin puhua?
normihetero.
On sillä lukijalle jotakin asiaa:
Ja mä en ainakaan
sun karvaista
persettä käy nuolemaan.
Niin täytetty on
median tarpeisiin
taas yhden päivän tavoite.
On aika alkaa spekuloida.
:)
nyt sen erään herkän runotyttösen.
Sellaisen nuoren, maksimissaan nelivitosen?
Nyt jälleen sanoistas sun
yksi herkkä sielu paatuu?
Ja usko rakkausrunojen aitouteen
taas joltakulta kaatuu?
Joten aletaanpa alusta.
Kauniistikin kirjoitat,
ihan kuin sun tälle sivulle
on kirjoitettava,
sanoo sun isäntä.
Vaikka hatutukses nettiin
luomias harhoja kohtaan
joskus oisi suuri ja
tuo laatimasi hölynpöly
tekorakkaus vain vankka muuri:
Niityn yllä leijuu keiju
kevytsiipinen,
syvän sinisävyinen
kuin siiamilaisen rotukissan
toinen avoin,
sopivaa saalista tarkkaileva silmä.
Karannut hellivältä emännältään,
tuo entisaikain
itsenäinen, itsekäs jumalolento.
Tassujansa oikoo
kiiltäväturkkinen,
verryttelee, venyttelee.
Miaaauuu! se melkein naukaisee,
muttei tällä kertaa viitsi.
Poimii vain ilmasta
keijun pehmeästi
etutassullensa,
siristää silmäänsä.
Ja katsoo, kuinka keiju
tanssii,
ravistaa kasteen siiviltään
ja nousee jälleen
hieman kevyempänä lentoon.
Jossakin illan tullen sirittäisi sirkka.
Nyt kiertyy kyy ulos kivikosta,
avautuvat pienet, suuret terälehdet.
Heteet, emit pörrääjiä odottaa.
APUUUUAAAA. Missä se????????????
siellä, siinä, missä nettisaalistajan uhri sitä vähiten osaa odottaa/uskoo sellaisen olevan.
sun tekstejäsi vilkaisen,
mä uskonut en ikänäin
ois susta,
ett sussa riehuu ihmisviha.
On joku tummempi kuin sä tai mä,
ja se on tullut kaukaa.
On muotisanaks tullu mamu,
eikä ykskään mamu oo sun kamu,
koska sä sitä pelkäät.
Ja että se veiskin sulta
jonkin tärkeeks katsomasi osan?
Siks lietsot tulta?
Sinähän nyt kirjailla
kuvailla
lahjan omaat ! : )
Näkökulmaa avaat
kaikella ...älläalla ( :
tekstejäs sun vilkaisen,
nään itse
uutterasti viljelemäs sadon,
oi, kultaseni
- tällä kertaa -
kokonaisen
avolavallisen
syväkurkkuja.
Mahtaako niissä
olla
juuri sitä makua?
Oi, kultaseni?
;)