vieläkö harrastat vesijuoksua

talvella jäät hidastaa menoa

Vesijuoksu on viime kesästä alkaen lisännyt suosiotaan huimasti. Laihduttamisen näkökulmasta vesijuoksulla on paljon etuja. 10 etua laihdutusvesijuoksuun:
1. lämpöenergian kulutus
2. liike-energian kulutus
3. veden vastuksen tähden vesijuoksu on tehokasta lihasharjoittelua kiinteyttäen erityisesti pakaroita, vatsaa ja treenaten myös selkälihaksia
4. vesijuostessa ei tarvitse osata vaikeita uintitekniikoita eikä laittaa päätä veden alle
5. vesijuoksutekniikka on helppo
6. pystyasennossa edetessä niska ei tule kipeäksi, ja matkalla voi jutella vaikka kaverin kanssa
7. vesi tuntuu hyvältä iholla, ja vesijuoksun jälkeen on rentoutunut olo
8. vedessä juostessa keho on piilossa veden alla, eivätkä toiset näe miltä kunkin liikkuminen näyttää
9. Suomessa on hyvä uimahalli- ja kylpyläverkosto, ja niissä voi vesijuosta talvellakin lämpimässä vedessä
10. vesijuoksuun et tarvitse välineiksi kuin uikkarin ja vesivyön — se on edullinen liikuntaharrastus
Laihduttava vesijuoksu on säännöllistä, vähintään kolme kertaa viikossa tapahtuvaa. Kerrallaan kannattaa juosta ainakin 30, mieluummin 60 minuuttia. Laihduttava vesijuoksu on tehtävä riittävällä teholla. Liian kovaa ei kuitenkaan kannata rehkiä, koska silloin ei jaksa treenata riittävän pitkää aikaa, ja veren maku suussa vettä tallatessa treenistä menee tunnelma. Pakkopullaharrastus taas lopahtaa ennen kuin on alkanutkaan. Aloita siis kevyesti ja lisää tehoja pikkuhiljaa. Vesijuoksutekniikasta ja -koulutuksesta saat lisätietoja Vesiliikuntainstituutista, ja sieltä löydät myös vesivöiden jälleenmyyjät.

801 kcal / tunti


. Tunnin intensiivinen vesijuoksu voi kuluttaa jopa kolmanneksen vuorokauden lepoenergiakulutuksesta. Tämä selvisi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen ja Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin yksittäisessä kokeilussa, jossa koejuoksijana oli 45-vuotias ylipainoinen ja huonokuntoinen mies. Kokeilu tehtiin, koska Vesiliikuntainstituutin uintiopaspalvelun laihdutusasiakkaat laihtuivat ennakoitua nopeammin. Ohjaajat halusivat tietää kuinka paljon energiaa vesijuoksu todellisuudessa kuluttaa.
Kokeilussa mitattiin energiakulutus kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla levossa ja vesijuoksuharjoituksen ajalta. Tulokset hämmästyttivät. Koevesijuoksijan lepoenergiakulutus oli 2836 kcal/vrk. Tunnin vesijuoksun aikana hän kulutti 801 kcal. Tämä vastaa tunnin intensiivistä juoksulenkin energiakulutusta. Heikkokuntoisella ylipainoisella henkilöllä vastaava energiakulutus samassa ajassa olisi melko hankalaa tai jopa mahdotonta saavuttaa esimerkiksi juosten kuivalla maalla.

lenkki vai nakki? kirjoitti:

Vesijuoksu on viime kesästä alkaen lisännyt suosiotaan huimasti. Laihduttamisen näkökulmasta vesijuoksulla on paljon etuja. 10 etua laihdutusvesijuoksuun:
1. lämpöenergian kulutus
2. liike-energian kulutus
3. veden vastuksen tähden vesijuoksu on tehokasta lihasharjoittelua kiinteyttäen erityisesti pakaroita, vatsaa ja treenaten myös selkälihaksia
4. vesijuostessa ei tarvitse osata vaikeita uintitekniikoita eikä laittaa päätä veden alle
5. vesijuoksutekniikka on helppo
6. pystyasennossa edetessä niska ei tule kipeäksi, ja matkalla voi jutella vaikka kaverin kanssa
7. vesi tuntuu hyvältä iholla, ja vesijuoksun jälkeen on rentoutunut olo
8. vedessä juostessa keho on piilossa veden alla, eivätkä toiset näe miltä kunkin liikkuminen näyttää
9. Suomessa on hyvä uimahalli- ja kylpyläverkosto, ja niissä voi vesijuosta talvellakin lämpimässä vedessä
10. vesijuoksuun et tarvitse välineiksi kuin uikkarin ja vesivyön — se on edullinen liikuntaharrastus
Laihduttava vesijuoksu on säännöllistä, vähintään kolme kertaa viikossa tapahtuvaa. Kerrallaan kannattaa juosta ainakin 30, mieluummin 60 minuuttia. Laihduttava vesijuoksu on tehtävä riittävällä teholla. Liian kovaa ei kuitenkaan kannata rehkiä, koska silloin ei jaksa treenata riittävän pitkää aikaa, ja veren maku suussa vettä tallatessa treenistä menee tunnelma. Pakkopullaharrastus taas lopahtaa ennen kuin on alkanutkaan. Aloita siis kevyesti ja lisää tehoja pikkuhiljaa. Vesijuoksutekniikasta ja -koulutuksesta saat lisätietoja Vesiliikuntainstituutista, ja sieltä löydät myös vesivöiden jälleenmyyjät.

801 kcal / tunti


. Tunnin intensiivinen vesijuoksu voi kuluttaa jopa kolmanneksen vuorokauden lepoenergiakulutuksesta. Tämä selvisi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen ja Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin yksittäisessä kokeilussa, jossa koejuoksijana oli 45-vuotias ylipainoinen ja huonokuntoinen mies. Kokeilu tehtiin, koska Vesiliikuntainstituutin uintiopaspalvelun laihdutusasiakkaat laihtuivat ennakoitua nopeammin. Ohjaajat halusivat tietää kuinka paljon energiaa vesijuoksu todellisuudessa kuluttaa.
Kokeilussa mitattiin energiakulutus kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla levossa ja vesijuoksuharjoituksen ajalta. Tulokset hämmästyttivät. Koevesijuoksijan lepoenergiakulutus oli 2836 kcal/vrk. Tunnin vesijuoksun aikana hän kulutti 801 kcal. Tämä vastaa tunnin intensiivistä juoksulenkin energiakulutusta. Heikkokuntoisella ylipainoisella henkilöllä vastaava energiakulutus samassa ajassa olisi melko hankalaa tai jopa mahdotonta saavuttaa esimerkiksi juosten kuivalla maalla.

Kirkkonummella on elokuussa kansainvälinen vesiliikuntakonferenssi AquaTrainingDays 2011 26.-28.8.2011. Ekaterina Khapkovalla on konferenssissa kolme tuntia: Lines Training, Pilates & Ballet sekä AquaRussia. Kate on liikuntatieteen maisteri, joka johtaa vesiliikuntaohjaajapalveluja Moskovalaisessa kuntoklubissa. Hän on esiintynyt lukuisissa kansainvälisissä vesiliikuntakonferensseissa muun muassa USA:ssa, Brasiliassa ja Belgiassa. Erityisen ylpeä Kate on siitä, että on ollut esiintyjänä ensimmäisessä Venäjän vesiaerobicin konferenssissa. Katen tunnit sykkivät nykypäivän Moskovan kiihkeää tehokkuustavoittelua. Olympiatason taitouimaritausta näkyy Katen ohjauksessa sekä rakkaus itsepuolustulajeihin.

kumihanhi kirjoitti:

Kirkkonummella on elokuussa kansainvälinen vesiliikuntakonferenssi AquaTrainingDays 2011 26.-28.8.2011. Ekaterina Khapkovalla on konferenssissa kolme tuntia: Lines Training, Pilates & Ballet sekä AquaRussia. Kate on liikuntatieteen maisteri, joka johtaa vesiliikuntaohjaajapalveluja Moskovalaisessa kuntoklubissa. Hän on esiintynyt lukuisissa kansainvälisissä vesiliikuntakonferensseissa muun muassa USA:ssa, Brasiliassa ja Belgiassa. Erityisen ylpeä Kate on siitä, että on ollut esiintyjänä ensimmäisessä Venäjän vesiaerobicin konferenssissa. Katen tunnit sykkivät nykypäivän Moskovan kiihkeää tehokkuustavoittelua. Olympiatason taitouimaritausta näkyy Katen ohjauksessa sekä rakkaus itsepuolustulajeihin.

Tällä viikolla Äänekoskella vammaiset ovat saaneet tehostettua vesiliikunnan ohjausta, kun siellä on järjestetty erityisryhmien vesiliikunnan ohjaajakurssi 10.-14.1.2011. Ohjaajakurssilaiset ovat ympäri Suomea ja käytännön vesiliikuntaryhmiin osallistujat ovat tulleet palvelukoti Lounatuulesta ja Lemmikistä, Äänekosken toimintakeskuksesta sekä Äänekosken keskuskoulun erityisopetusryhmästä. Uimaryhmäläiset ovat toimintakyvyltään heikentyneitä. Yli 20 erityistukea tarvitsevaa henkilöä on päässyt päivittäin uimaan uimahalli Vesivelhossa, kun ohjaajakurssilaiset ovat toimineet uintiavustajina ja ohjaajaharjoittelijoina. - On ollut ilo nähdä, miten vesi tekee hyvää näille henkilöille, jotka eivät pääse uimaan ilman sopivia apuvälineitä, ohjausta ja avustajia. Innostus vesijuoksuun, vesijumppaan, uimiseen ja vesirentoutukseen kasvaa heillä koko ajan, kuvaa Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin vesiliikuntakouluttaja Eevaliisa Anttila, joka on kurssin kouluttajana.
Vesiliikunta on vammaisten suosituin liikuntamuoto, mutta olisi hyvä, jos he saisivat siihen enemmän mahdollisuuksia. Kuntoutus- ja virikeohjaaja Ville Irtamo Lounatuulesta järjestää palvelukodin asukkaille viikottain vesiliikuntaa, mutta kaikki halukkaat eivät aina pääse mukaan. - Vedessä moni kuivalla maalla liikkuva pystyy uimaan tai vesikävelemään itsenäisesti ja se on tärkeä kokemus henkisen hyvinvoinnin kannalta, Irtamo kommentoi ja jatkaa: - Lisäksi uimassa tapaa muita ihmisiä, voi treenata tehokkaasti, parantaa toimintakykyä ja siitä tulee vielä hyvä olokin. Olisi hyvä jos kaikille toimintarajoitteisille uintihaluisille voisi tarjota avustuspalveluja ja ryhmäohjausta. Tämän viikon intensiivikurssi on osoittanut vesiliikunnan monipuolisen hyödyn selkeästi. Olisi hyvä jos valtio ja kunta palveluasumisen maksajina edellyttäisivät enemmän toiminnallista sisältöä palvelutaloilta, koska se on ihmisille tärkeää.
Lounatuulessa asukkaat voivat harrastaa monenlaista toimintaa verrattuna moniin muihin palvelutaloihin. Kaikki asukkaat otetaan yksilöinä huomioon virikeohjelmaa suunnitellessa. Asukkaat harrastavat vesiliikunnan lisäksi säännöllisesti myös ulkoilua, teatteria, käsityötä, laavuretkiä, penkkiurheilua (muun muassa Huiman otteluita seuraamalla), yhteisiä lauluhetkiä sekä lomamatkoja. Lounatuulilaisille on myös yksilöfysioterapiaa ja henkilökohtaista keskusteluaikaa.

... kirjoitti:

Tällä viikolla Äänekoskella vammaiset ovat saaneet tehostettua vesiliikunnan ohjausta, kun siellä on järjestetty erityisryhmien vesiliikunnan ohjaajakurssi 10.-14.1.2011. Ohjaajakurssilaiset ovat ympäri Suomea ja käytännön vesiliikuntaryhmiin osallistujat ovat tulleet palvelukoti Lounatuulesta ja Lemmikistä, Äänekosken toimintakeskuksesta sekä Äänekosken keskuskoulun erityisopetusryhmästä. Uimaryhmäläiset ovat toimintakyvyltään heikentyneitä. Yli 20 erityistukea tarvitsevaa henkilöä on päässyt päivittäin uimaan uimahalli Vesivelhossa, kun ohjaajakurssilaiset ovat toimineet uintiavustajina ja ohjaajaharjoittelijoina. - On ollut ilo nähdä, miten vesi tekee hyvää näille henkilöille, jotka eivät pääse uimaan ilman sopivia apuvälineitä, ohjausta ja avustajia. Innostus vesijuoksuun, vesijumppaan, uimiseen ja vesirentoutukseen kasvaa heillä koko ajan, kuvaa Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin vesiliikuntakouluttaja Eevaliisa Anttila, joka on kurssin kouluttajana.
Vesiliikunta on vammaisten suosituin liikuntamuoto, mutta olisi hyvä, jos he saisivat siihen enemmän mahdollisuuksia. Kuntoutus- ja virikeohjaaja Ville Irtamo Lounatuulesta järjestää palvelukodin asukkaille viikottain vesiliikuntaa, mutta kaikki halukkaat eivät aina pääse mukaan. - Vedessä moni kuivalla maalla liikkuva pystyy uimaan tai vesikävelemään itsenäisesti ja se on tärkeä kokemus henkisen hyvinvoinnin kannalta, Irtamo kommentoi ja jatkaa: - Lisäksi uimassa tapaa muita ihmisiä, voi treenata tehokkaasti, parantaa toimintakykyä ja siitä tulee vielä hyvä olokin. Olisi hyvä jos kaikille toimintarajoitteisille uintihaluisille voisi tarjota avustuspalveluja ja ryhmäohjausta. Tämän viikon intensiivikurssi on osoittanut vesiliikunnan monipuolisen hyödyn selkeästi. Olisi hyvä jos valtio ja kunta palveluasumisen maksajina edellyttäisivät enemmän toiminnallista sisältöä palvelutaloilta, koska se on ihmisille tärkeää.
Lounatuulessa asukkaat voivat harrastaa monenlaista toimintaa verrattuna moniin muihin palvelutaloihin. Kaikki asukkaat otetaan yksilöinä huomioon virikeohjelmaa suunnitellessa. Asukkaat harrastavat vesiliikunnan lisäksi säännöllisesti myös ulkoilua, teatteria, käsityötä, laavuretkiä, penkkiurheilua (muun muassa Huiman otteluita seuraamalla), yhteisiä lauluhetkiä sekä lomamatkoja. Lounatuulilaisille on myös yksilöfysioterapiaa ja henkilökohtaista keskusteluaikaa.

en osaaa uida

vesijuoksuu, uudet on kuviot mulla, vesihiihto on nykyään mun lempi puuhaani.

väärän käsityksen .riippuu tietenkin kuka olet. yhtä kaipaan olen kyllä yrittänyt unohtaakin kyllä vaan on mielessä asuu tossa lähellä .hänen mimi ... piste

Mitenkäs se seitinohut iltapäiväkänni?

s.... kirjoitti:

Mitenkäs se seitinohut iltapäiväkänni?

Minulla on oma juoksuvyö:)

Sulla on PANOVYÖ.