Hei,
olen 30 vuotias hiihtelijä. Joka talvi tulee hiihdeltyä 2-3 kertaa viikossa noin 10 km lenkkejä. Oma (oletettu) maksimisykkeeni on noin 203, eli melko korkea.
Normaalisti keskisykkeeni on 165-175 välissä, eli noin 81-87 % maksimista. Useasti yritän hiihtää hitaammin, jolloin syketaso on lähempänä 80%. Kuitenkin 80% alle menemiseen vaaditaan jo etanavauhtia, josta ainakaan minulle ei tule edes hiki, ja jonkalaista vauhtia voisin ylläpitää vaikka koko päivän. Epäilen vähän sitä että onko järkeä yrittää väkisin hiihdellä alle 80% tasolla, jos tulee lähinnä vilu ladulla madellessa? Ehkä parempi on kuitenkin kuunnella omaa kehoa. Itse en ole havainnut mitään ongelmia itsessäni vaikka olisin useampaan otteseen tehnyt lenkkejä liki 85% tasolla. Suorituskyky on kasvanut ja jaksan hiihtää nopeampaa pidemmän aikaa, hyvältä on tuntunut lenkin jälkeen, joten olen tullut johtopäätökseen että ei se voi kovin vaarallistakaan olla.
Kaverini syke saattaa olla saman lenkin jälkeen esim. 78% maksimista eli matalampi kuin minulla. SIlti pystyn jättämään hänet ylämäkiin jos vain haluan. Jaksan myös hiihdellä pidemmän aikaa lujempaa. Ilmeisesti kyse on yksilöiden välisistä eroista? En usko että sykerajoja kuuluu tiirailla numeron tarkkuudella. Itse tosiaan voin 75-80% tasolla hiihdellä vaikka koko päivän lauleskellen. Tuolla tasolla kuitenkin pitäisi jo tuntea hengästymistä ja lihasten väsymistä, itselläni niin ei todellakaan käy.
olen 30 vuotias hiihtelijä. Joka talvi tulee hiihdeltyä 2-3 kertaa viikossa noin 10 km lenkkejä. Oma (oletettu) maksimisykkeeni on noin 203, eli melko korkea.
Normaalisti keskisykkeeni on 165-175 välissä, eli noin 81-87 % maksimista. Useasti yritän hiihtää hitaammin, jolloin syketaso on lähempänä 80%. Kuitenkin 80% alle menemiseen vaaditaan jo etanavauhtia, josta ainakaan minulle ei tule edes hiki, ja jonkalaista vauhtia voisin ylläpitää vaikka koko päivän. Epäilen vähän sitä että onko järkeä yrittää väkisin hiihdellä alle 80% tasolla, jos tulee lähinnä vilu ladulla madellessa? Ehkä parempi on kuitenkin kuunnella omaa kehoa. Itse en ole havainnut mitään ongelmia itsessäni vaikka olisin useampaan otteseen tehnyt lenkkejä liki 85% tasolla. Suorituskyky on kasvanut ja jaksan hiihtää nopeampaa pidemmän aikaa, hyvältä on tuntunut lenkin jälkeen, joten olen tullut johtopäätökseen että ei se voi kovin vaarallistakaan olla.
Kaverini syke saattaa olla saman lenkin jälkeen esim. 78% maksimista eli matalampi kuin minulla. SIlti pystyn jättämään hänet ylämäkiin jos vain haluan. Jaksan myös hiihdellä pidemmän aikaa lujempaa. Ilmeisesti kyse on yksilöiden välisistä eroista? En usko että sykerajoja kuuluu tiirailla numeron tarkkuudella. Itse tosiaan voin 75-80% tasolla hiihdellä vaikka koko päivän lauleskellen. Tuolla tasolla kuitenkin pitäisi jo tuntea hengästymistä ja lihasten väsymistä, itselläni niin ei todellakaan käy.
Vastaukset 10
Vanhimmat
maksimisykkeesi on 203 ( miten saatu tietoon tai testattu), niin laskennallisesti aerobinen kynnyksesi olisi n 163 (yleensä n. 40 lyöntiä alle maksimin, suuriakin heittoja voi olla, etenkin huonokuntoisilla) Vaikuttaa siltä, että hiihdät ns. vauhtikestävyysalueella, jolla kuntoilijat yleensäkin pääasiassa kuntoilevat (aikanaan Varalan testiaseman päällikko kertoi, että n. 80 % kuntoilijoista liikkuu vk-alueella kuntoillessaan) Elimistö adaptoituu sille alueelle missä liikutaan-eli tässä tapauksessa vauhtikestävyysalueelle, eikä liikunta tunnu pahalta. Tuolla 75-80 prosentin tasolla pitää sinun pystyäkin liikkumaan kauemmin, koska maitohappoa eikä hengästymistä tapahdu. Sinun kannattaisi harjoitella monipuolisesti ennen hiihdon aloittamista saadaksesi itsellesi aerobista pohjaa, jotta pystyisit vaivattomasti liikkumaan alle aerobisen kynnyksen ( 163 lyöntiä) .
Sauvakävely, pyöräily, rullaluistelu, juoksu, punttisali, spinning jne.. Vaarallista liikkuminen koko ajan vauhtikestävyysalueella ei ole, mutta pitkässä juoksussa ei tapahdu sanottavaa kehittymistä jos jatkat tuolla linjalla, mutta hyvä noinkin.
Tuo (maksimisyke) on korkein sykelukema jonka olen saanut mitatuksi, siis tänä vuonna. Aikaisempina vuosina maksimisyke on ollut ehkä yksikön tai pari korkeampi, joten tietenkään täyttä varmuutta ei ole, todennäköisesti se voi olla vielä aavistuksen tuosta korkeampi tällä hetkellä.
Se on kyllä totta että keho varmasti tottuu tiettyyn rasitustasoon, eli välillä tulisi harjoitella myös kevyemmin. On vain äärimmäisen turhauttavaa liikkua alle 80% tason, kun tuntuu että mitään ei tapahdu. Uskon että ihmisten välillä on myös luontaisia taipumuksia / eroja. Esim. sydämen koko voi vaikuttaa siihen millä sykealueella kuntoilija luontaisesti liikkuu? Maratoonareillakin voi olla huomattavia eroja sykealueissa, vaikka suorituskyky on likimain sama. Tiedä sitten selittyykö erot pelkästään harjoitustaustoilla.
syketasot ovat yksilöllisiä, riippuen juuri henkilön maksimisykkeestä. Tiedän sellaisen henkilön, jolla on maxsyke 155, hänen on vaikea liikkua sinun kuntoilusykkeilläsi, koska pumppu ei lyö edes niin paljon minuutissa. Sydämen koko vaikuttaa siihen millä sykealueella kuntoilija liikkuu ?! Kun paljon kuntoilee sydämen koko ja suorituskyky kasvaa. Vaikka sykealueet heittelevät henkilökohtaisella tasolla, samat fysiologiset määreet kuitenkin rajoittavat jokaisella liikuntasuoritusta (aerobinen ja anaerobinen kynnys, maksimaalinen hapenotto, suorituksen taloudellisuus jne..)
Mikä on leposykkeesi? Miten helposti saat sykkeen yli 200:n? Oletko varma, ettei maksimisi ole vieläkin korkeampi. Tiedän kyllä ihmisiä, jotka pystyvät selkeästi yli 200:n sykkeisiin n. 30-vuotiaana ja itsekin pääsin lähes 200:n 30-vuotiaana.
Millainen on vauhtisi tuolla 165-175 keskisykkeellä? Hikoilu riippuu energian tuotosta ja vaatetuksesta ei niinkään sykkeestä, joka toki korreloi energian tuottoon.
Hiukan vaikea uskoa, että oikeasti et lainkaan väsyisi tai hengästyisi 160 keskisykkeellä. Oletko kokeillut hiihtää vaikkapa 30 km tuolla keskisykkeellä. Eikö tuntunut missään hiihdon jälkeen tai seuraavana päivänä. Entä jos hiihdät tuon kolmena päivänä peräkkäin?
Matalammilla sykkeillä hiihdon idea on mahdollistaa kuntotasoon nähden suuret harjoitusmäärät. Jos olet kovakuntoinen ja hiihto on vain yksi osa liikuntaasi talvellakin, ei ehkä kannatakaan hiihtää matalammilla sykkeillä. 2-3 kertaa viikossa 10 km on kuitenkin varsin pieni määrä. Itse hiihdän nyt n. 75 km viikossa, johon en kyllä pystyisi yli 80% keskisykkeellä nykyisellä kunnollani. Tai pystyisin 1-2 viikon verran, jonka jälkeen olisi varmasti pahoja ylikunto-oireita.
Hiihtomääräni eivät ole mitenkään hurjat, joten en osaa sanoa. Oletettu maksimisykkeeni voi tosiaan olla korkeampikin, en ole koskaan ajanut itseäni aivan täysin loppuun. Leposykkeeni on noin 56.
Viime kerralla hiihdin 154 keskisykkeellä joka on noin 76 % maksimista. Päästäkseni noin alas piti siis hiihtää melko hiljaa ja ylämäissä piti koko ajan himmailla menoa. Tuota vauhtia olisin kyllä jaksanut ties miten pitkään. En ole koskaan hiihtänyt kerralla 30 km lenkkejä, vaan yleensä lenkin pituus on noin 10 km.
Olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että kaverini jolla on likimain sama kuntotaso ja harjoitustausta pystyy helpommin hiihtämään samalla vauhdilla matalammilla sykealueilla. Esim. hänellä 78% maksimista ja minulla 82% maksimista tms.. Siitä huolimatta hän väsyy minua nopeammin ja oma suorituskykyni on parempi. Tämän vuoksi olen ajatellut että kyse on yksilöiden välisistä eroista. Meidän harjoitustaustat ovat eroista huolimatta likimain samat, eikä se mielestäni tässä tapauksessa selitä eroa.
Kokeilepa vetää välillä niitä 30 km lenkkejä ihan mielenkiinnosta omalla sykkeelläsi. Jos ei vielä väsytä, niin osallistu johonkin pitkän matkan kilpailuun. Pitäähän ne rajat löytää... Ties vaikka olet huippulahjakkuus.
Ikää 46 v ja max.syke hekposti yli 200, viimeksi 208. Voin vetää 30 km:n lenkin 160 keskisykkellä ja juttukin vielä luistaa. 140 sykkeellä menee vaikka päivä, paita tosin alkaa kastumaan parin tunnin päästä. Piti oikein opetella vetämään matalilla sykkeillä, että sai peruskuntoa rakennettua. Leposyke n. 50. Enkä tosiaan kilpaile millään tasolla. Vieläkö voisi haastaa vaikka Jauhojärven?
Ainahan haastaa voi vaikka 50km kisaan mutta kannattaa aloittaa aamulla että sinäkin ehdit maaliin vielä valoisan aikaan.
Minulla ikää 18-vuotta ja aivan sama homma kuin keskustelun aloittajalla. Normaalisti hiihdän 175-180 sykkeellä, noin 10 km lenkkejä, eikä tunnu erikoisen pahalta. Maksimi sykettä en tiedä, koska sykemittari (suunto) menee sekaisin 200 kohdalla. Sinne saan sykkeen kuitenkin suhteellisen helposti. Lepo syke minulla on reilu 50. En koe, että minulla olisi kovin erikoinen kunto. Talvisin tulee hiihdettyä 2-4 kertaa viikossa, joskus jopa 5.
Pienestä pitäen olen tosin hiihtäny "liian " kovalla syke alueella ja usein anaerobisella tasolla. Muutama kaveri minulla on joilla syke usein vähintään 10 alhaisempi, yleensä enemmän, mutta silti väsyvät aikaisemmin. Ja jos hiihdän alle 160 sykkeellä, mennään jo hyvin rauhallista tahtia ja pystyy hiihtämään vaikka "koko päivän".
Olen myös miettiny jos sykemittarissani on mahdollisesti vikaa, koska muilla laitteilla en ole sykettä mitannut. Luulisi suunton kuitenkin laadukkaana merkkinä pitävän paikkansa.. mene ja tiedä. Kohta taas hiihtokausi alkaa. Hyviä hiihtokelejä kaikille!
Leposyke paljon paremmin kuntotasosta kuin maksimisykkeet.
Parhaiten kunnon arviointia voi tehdä mittailemalla ajan kuinka paljon kuluu sykkeen palautumiseen suorituksen jälkeen.
Mielestäni noita maksimisykkeitä on loppuenlopuksi aika turhaa seurata sen enempää.
Toki on hyvä tietää omat sykerajansa, että voi suunntella lenkkejä.
Itse ihmettelen tuota että maksimisykkeen saavyttajia on niinkin paljon. Itse en saa millään sykettä yli 200:an, jossain määrin väitän että syke saattaa nousta korkeaksi myös väärällä hengitystekniikalla. Eli jos hengittää liian pinnallisesti.