Työttömäksi?

Sairastuin 4 ja puoli vuotta sitten synnytyksen jälkeiseen psykoottiseen masennukseen ja ennen hoitoon hakeutumista (v. 2008) aloitin työt huonolla menestyksellä: sain potkut sairaslomani aikana ja jäin työttömäksi. Itsetuntoni kärsi kovan kolauksen potkuista ja siksipä hakeuduin työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, joka tuotti tulosta ja sain työtä edellisen työpaikan työkokemuksen perusteella.

Aloitin uudessa työpaikassa puolikuntoisena (psykoottisia oireita oli joka toinen päivä) heräten aamulla neljän aikoihin ja päättäen työt puoliltapäivin. Tätä työtä jaksoin syksyyn 2010, jolloin sairastuin uudelleen masennukseen poikani sairastumisen vuoksi. Nyt olen ollut sairaslomalla yhteensä 155 päivää ja jäljellä on enää 66 sairauspäivärahaan oikeuttavaa sairaslomapäivää. Omalääkärini puhui minulle kuntoutuksesta, joka kenties on minulla edessä jossain vaiheessa. Tällä hetkellä tuntuu, etten jaksa enää lähteä takaisin töihin tälle alalle ja heräämään aamuisin todella varhain. Täytyisi siis saada lääkäriltä sellainen lausunto, etten sovellu alalle, jolloin ei tulisi karenssia. Kysymys kuuluu siis: joudunko kuntoutustutkimuksiin ja kuka tämän kuntoutuksen maksaa, kun jään työttömäksi. Kela vai työkkäri? Ja millaisia kuntoutumisjaksot ovat?

Perheellisenä äitinä on jaksettava tehdä muutakin kuin vain työtä ja tällä kertaa en ajattele itsekkäästi toimeentuloa ja uraan panostamista, vaan keskityn perheeseeni ja omaan hyvinvointiini.
9570
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Mä pääsin uravalmentajalle eläkevakuutusyhtiön kautta, se auttoi mua merkittävästi. Kannattaa pyytää ulkopuolista apua. Mulla oli Burn out ja masennus, ilmainen uravalmentaja selvitti mun elämää merkittävästi. Itse olin noposella, sitä voin ainakin suositella, kokemus oli minulle tosi merkittävä elämäni suunnan löytämisesssä.

Äänestä
  • Täytyy alkaa selvitellä tätä elämäntilannetta syvällisesti ja varmaa on, että jään työttömäksi ja sen vuoksi tulevaisuus näyttää ainakin tällä hetkellä synkältä, kun en tiedä mitä tehdä ja kenen puoleen kääntyä. Ainoa toivoni on omalääkäri ja terapeutti, jotka todennäköisesti ohjaavat ja opastavat kuntoutukseen hakeutumisessa. Ehkä sitä kautta näen tulevaisuudessa muutakin kuin tyhjyyttä ja ajelehtimista päivästä toiseen.

    Äänestä

  • Kuntoutukseen kirjoitti:

    Täytyy alkaa selvitellä tätä elämäntilannetta syvällisesti ja varmaa on, että jään työttömäksi ja sen vuoksi tulevaisuus näyttää ainakin tällä hetkellä synkältä, kun en tiedä mitä tehdä ja kenen puoleen kääntyä. Ainoa toivoni on omalääkäri ja terapeutti, jotka todennäköisesti ohjaavat ja opastavat kuntoutukseen hakeutumisessa. Ehkä sitä kautta näen tulevaisuudessa muutakin kuin tyhjyyttä ja ajelehtimista päivästä toiseen.

    Hyvä, että sulla on toimiva suhde terapeuttiin ja omalääkäriin. Mikäli heidän avulla ei löydy urasuunnitelmaa tai et jaksa toteuttaa sitä yksin, kannattaa silloin vaatia vielä tälläistä uravalmentajaa avuksi. Minä sain heiltä paljon tietoa ja kannustusta, sellaisia asioita joista en olis itse tiennyt mitään.

    Äänestä

  • Nannane kirjoitti:

    Hyvä, että sulla on toimiva suhde terapeuttiin ja omalääkäriin. Mikäli heidän avulla ei löydy urasuunnitelmaa tai et jaksa toteuttaa sitä yksin, kannattaa silloin vaatia vielä tälläistä uravalmentajaa avuksi. Minä sain heiltä paljon tietoa ja kannustusta, sellaisia asioita joista en olis itse tiennyt mitään.

    Mulla vähän samanlainen tarina kuin sulla, kaksi masisjaksoa takana ja alanvaihto oli edessä. Minäkin voin suositella tuota samaa uravalmentajaa, siitä oli minulle paljon apua. Nyt olen uudessa työssä ja elämä taas paremmalla kantimella.

    Äänestä

  • uppis-68 kirjoitti:

    Mulla vähän samanlainen tarina kuin sulla, kaksi masisjaksoa takana ja alanvaihto oli edessä. Minäkin voin suositella tuota samaa uravalmentajaa, siitä oli minulle paljon apua. Nyt olen uudessa työssä ja elämä taas paremmalla kantimella.

    Työkokeilu oli mulle ihan käänteentekevä juttu. Sain siitä tietoa omasta jaksamisestani, siitä käynnistyi vasta mun kuntoutuminen. Suosittelen myös ulkopuolista, yksityistä uravalmentajaa. Älä mene säätiölle tai työkkäriin, niistä saa täältä lukea paljon, eikä koskaan mitään hyvää.

    Äänestä

  • yksityisellä käynyt kirjoitti:

    Työkokeilu oli mulle ihan käänteentekevä juttu. Sain siitä tietoa omasta jaksamisestani, siitä käynnistyi vasta mun kuntoutuminen. Suosittelen myös ulkopuolista, yksityistä uravalmentajaa. Älä mene säätiölle tai työkkäriin, niistä saa täältä lukea paljon, eikä koskaan mitään hyvää.

    Koska olet ollut työelämässä, ota yhteys eläkeyhtiöösi, he hoitavat asiaasi eteenpäin, koska olet ollut pitkään sairaslomalla.

    Äänestä

  • saman kokenut kirjoitti:

    Koska olet ollut työelämässä, ota yhteys eläkeyhtiöösi, he hoitavat asiaasi eteenpäin, koska olet ollut pitkään sairaslomalla.

    Kiitos tiedosta, tarvitsen just tätä!

    Äänestä

  • Kuntoutukseen kirjoitti:

    Täytyy alkaa selvitellä tätä elämäntilannetta syvällisesti ja varmaa on, että jään työttömäksi ja sen vuoksi tulevaisuus näyttää ainakin tällä hetkellä synkältä, kun en tiedä mitä tehdä ja kenen puoleen kääntyä. Ainoa toivoni on omalääkäri ja terapeutti, jotka todennäköisesti ohjaavat ja opastavat kuntoutukseen hakeutumisessa. Ehkä sitä kautta näen tulevaisuudessa muutakin kuin tyhjyyttä ja ajelehtimista päivästä toiseen.

    Vaikka jäisit työttömäksi sinulla on oikeus jonkin aikaa eläkeyhtiön palveluihin kuten tuoho uravalmentajaan, se oikeus kannattaa hyödyntää!

    Äänestä

Itse olen ollut parisen vuotta kuntoutustuella. Lääkäri kirjoittaa b-lausunnon eläkeyhtiöösi ja päättää yhdessä kelan kanssa korvauksista. Aluksi kuntoutustukijakso voi olla lyhyempi, mutta yleinen käytäntö on, että sitä haetaan vähintään puoleksi vuodeksi.

Lääkärin ja hoitajan kanssa suunnittelette hoitoasi eteenpäin. Aluksi voi olla, että käyt vain terapiassa kunnallisella puolella, kuten minä. Kun toipumisesi edistyy, aletaan miettiä työkokeilua tai uravalmentajaa, mikäli nykyinen työsi/ala ei sovi voinnillesi.

Mutta ennen kaikkea anna itsellesi aikaa. Nauti lapsistasi ja yritä tehdä asioita, jotka tuottavat sinulle mielihyvää. Se edistää kuntoutumistasi. (Minä paraskin puhuja, saamaton kuin mikä vointini vuoksi.)

Elä päivä kerrallaan, niin minäkin yritän. Joskus se ei onnistu, mutta älä lannistu totaalisesti. Voit tuntea pahaa oloa, mutta ajattele, että huominen voi olla aivan toisenlainen.

Voimia sinulle!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kuntoutukseen kirjoitti:

Sairastuin 4 ja puoli vuotta sitten synnytyksen jälkeiseen psykoottiseen masennukseen ja ennen hoitoon hakeutumista (v. 2008) aloitin työt huonolla menestyksellä: sain potkut sairaslomani aikana ja jäin työttömäksi. Itsetuntoni kärsi kovan kolauksen potkuista ja siksipä hakeuduin työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, joka tuotti tulosta ja sain työtä edellisen työpaikan työkokemuksen perusteella.

Aloitin uudessa työpaikassa puolikuntoisena (psykoottisia oireita oli joka toinen päivä) heräten aamulla neljän aikoihin ja päättäen työt puoliltapäivin. Tätä työtä jaksoin syksyyn 2010, jolloin sairastuin uudelleen masennukseen poikani sairastumisen vuoksi. Nyt olen ollut sairaslomalla yhteensä 155 päivää ja jäljellä on enää 66 sairauspäivärahaan oikeuttavaa sairaslomapäivää. Omalääkärini puhui minulle kuntoutuksesta, joka kenties on minulla edessä jossain vaiheessa. Tällä hetkellä tuntuu, etten jaksa enää lähteä takaisin töihin tälle alalle ja heräämään aamuisin todella varhain. Täytyisi siis saada lääkäriltä sellainen lausunto, etten sovellu alalle, jolloin ei tulisi karenssia. Kysymys kuuluu siis: joudunko kuntoutustutkimuksiin ja kuka tämän kuntoutuksen maksaa, kun jään työttömäksi. Kela vai työkkäri? Ja millaisia kuntoutumisjaksot ovat?

Perheellisenä äitinä on jaksettava tehdä muutakin kuin vain työtä ja tällä kertaa en ajattele itsekkäästi toimeentuloa ja uraan panostamista, vaan keskityn perheeseeni ja omaan hyvinvointiini.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu