Tuntuu olevan netin maailmassa aika kaksipiippuisia mielipiteitä siitä, koska lapsen kanssa voi alkaa poistumaan kotoa. Oma lapsi syntymässä huhtikuussa ja kuulostaa mahdottomalta ajatukselta maata kuukausi kotona jos oma kunto vielä synnytyksen jälkeen hyvä.
Eli sanokaa nyt joku että lähti lapsensa kanssa alle viikon synnytyksestä ulos ihan pidemmällekin kuin kauppaan. Pöpöjäkö ihmiset pelkää vai mikä tekee liikkumisesa vaikeaa?
Neuvolassa lähinnä sanottiin ettei ihmisten pusuteltavaksi kannata antaa ensimmäisen kuukauden aikan. Muttei kukaan ulos viemisestä sanonut mitään.
Tämä nyt ei ole taaskaan mikään huono äiti hyvä äiti kisa, eli kukin lepäilee kotona niin kauan kuin haluaa eikä kukaan ole huono äiti jos haluaa kuukauden olla kotona varvaisuuden tai muun merkeissä. Eli asiallisuutta tännekin kiitos. :)
Eli sanokaa nyt joku että lähti lapsensa kanssa alle viikon synnytyksestä ulos ihan pidemmällekin kuin kauppaan. Pöpöjäkö ihmiset pelkää vai mikä tekee liikkumisesa vaikeaa?
Neuvolassa lähinnä sanottiin ettei ihmisten pusuteltavaksi kannata antaa ensimmäisen kuukauden aikan. Muttei kukaan ulos viemisestä sanonut mitään.
Tämä nyt ei ole taaskaan mikään huono äiti hyvä äiti kisa, eli kukin lepäilee kotona niin kauan kuin haluaa eikä kukaan ole huono äiti jos haluaa kuukauden olla kotona varvaisuuden tai muun merkeissä. Eli asiallisuutta tännekin kiitos. :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kylmään vuodenaikaan syntyneen kanssa suositellaan ulos menemistä vasta parin viikon ikäisenä, pikku hiljaa raittiiseen ilmaan totutellen. Pakkasraja on -10 astetta. Huhtikuussa, jos on jo leudommat ilmat, ei mikään estä ulkoilua heti sairaalasta kotiuduttua. Samahan pätee siis kesäaikaan syntyneittenkin kohdalla.
Oma esikoiseni syntyi äitienpäivänä, joten pakkaslukemat ei ainakaan olleet ulkoilun esteenä. Vaunulenkeillä alettiinkin käydä aika pian, kun huomasin, että vauva aamupäivisin nukkuu pitkiä pätkiä ja varsinkin liikkuvissa vaunuissa. Sosiaalisen elämän perässä ei tarvinnut kotoa poistua, meillä kävi ensimmäisinä kuukausina niin paljon ystäviä ja sukulaisia uutta tulokasta ihastelemassa, että välillä jo kaipasi yksinoloa.
Tavallista kauppareissua pidemmälle (esim. muuten vaan kaupungille/ostoskeskukseen tmv.) ei kyllä muuten lähdetty moneen kuukauteen, koska meillä imetys takkusi alkuun aika lailla. Kun se lopulta alkoi sujua, homma onnistui parhaiten makuuasennossa. Ei siis huvittanut mennä tuskastumaan minnekään ankeaan lastenhoitohuoneeseen saati sitten jonnekin ns. julkiselle paikalle. Lisäksi vauva alkuun söi usein ja kauan, joten senkin puolesta oli miellyttävämpää olla kotisohvan/sängyn tuntumassa.
Olihan siinä vielä sekin puoli, ettei ensimmäisinä kuukausina yksinkertaisesti jaksanut kovin paljon mitään ylimääräistä. Meillä vauva tuntui kaipaavan paljon vähemmän unta kuin äitinsä, joten yritin lepäillä aina kun mahdollista.
pysyteltiin enimmäkseen kotona ja totuteltiin masun ulkopuoliseen elämään helmivauvan kanssa.
ja heti ensimmäisenä yönä kotona lähdettiin vaunuilemaan ulos.
Ei siinä juuri muuta mutta kun en synnärillä ollut nukkunut edellisenä yönä (vauva valvotti) ja me ei mieheni kanssa saatu häntä millään rauhoittumaan kotona. Itki kuin viimeistä päivää vaikka oli juuri syönyt, ei enää kelvannut rinta.
Alko väsymys ottaa pannuun ja kotona ympyrää liikkuminen vauva sylissä.
Mä laitoin hänet vaunuihin ja painuin ulos. Tein pienen lenkin jolloin vauva rauhoittui. Mentiin kotiin, pääsin nukkumaan itsekin ja vauva heräsi seuraavan kerrän syömään muutaman tunni kuluttua.
Pakkasilla ei ainakaan kannata mennä vastasyntyneen kanssa ulos. On pienet keuhkot ja hauras iho. Eivät kestä pakkasta.
No siskolle sanottiin (joka yh) neuvolassa että oli ilma mikä ilma niin pakkohan o koira pissittää ja vaavi otettava mukaan tottakai...
Mä muuten taisin mennä esikoisen kanssa vaunuilemaan ku oli 2 viikon ikäinen. Syntyi hänkin talvella, mutta ei ollu kylmä ja nukkui lämpöpussissa peiton kera.
Meidän neiti syntyi 4.4 ja kun neuvolatäti tuli kotikäynnille 4päivää syntymästä, niin sanoi, että heti voi lähteä ulos ja aina hiljalleen pidentää ulkoiluaikaa.
tietoon niin eikös näillä talvivauvoilla ole jotakuinkin se 2 viikkoa ja sitten SUOSITELLAAN ulosmenoa (jokainen varmaan tekee taas tavallaan, mutta suositukset on suositusia). Pakkasraja tietysti huomioiden alkuun lyhyempiä lenkkejä.
Meillä oli kesävauva ja mentiin kyllä aika pian pihalle nukkumaan. Kaupungille emme lähteneet kuin vasta n. 2kk iässä, kun neiti oli niin mitättömän pieni syntyissään, että hukkui auton kaukaloon. Mielestäni terveen täysiaikaisen vauvan kanssa voi lähteä kauppareissulle milloin itsestä parhaalle tuntuu, mutta eri asia sitten näiden keskosten tai muuten riskiryhmien kanssa. Minä kyllä kirpun kanssa välttelin kaikkia mahdollisia tartuntoja viimeiseen saakka. Ystäväni kulki paljon kaupoissa heidän ennenaikojaan syntyneen neidin kanssa jo alusta saakka ja sairastivatkin kyllä paljon enemmän. Mutta sepä on yksittäinen tapaus, ei sovi tilastoihin :D
Mutta kyllä ne ensimmäiset viikot tuon esikoisen kanssa meni ihan ihmetellessä, ei siinä ostosmatkat saati pitkät lenkit paljon kiinnostaneet kipeän alapään kanssa. Mutta joskus jos kakkonen saapuu perheeseemme, voi olla että ulos ja ihmisten ilmoille lähdetään vähän nopeammin.
Meillä vauva syntyi toukokuussa. Laitoksella annettiin ohjeeksi, että sitten voi alkaa ulkoilla, kun syntymäpaino saavutettu (painohan yleensä laskee ekojen vuorokausien aikana, ja meidän vauvalla laski melko roimasti, kun maito ei mulla noussut).
Neuvolasta taas saatiin sellainen ohje, että kauppoihin yms. ei pitäisi mennä ennen kuin n. kuukauden iässä (valot, äänet, hajut, pöpöt voivat olla ihan pienelle liikaa). Ihan ei ohjetta kyllä noudatettu, ja toisaalta, miten esim. yh:t voisivat moista noudattaa, jossei apua saatavilla.