Lähestyminen tai vetäytyminen on temperamenttipiirre, joka tarkoittaa yksilön ensimmäistä reaktiota uuteen asiaan tai sosiaaliseen tilanteeseen. Ihmiset voidaan jakaa karkeasti lähestyjiksi ja vetäytyjiksi sen mukaan, onko hänen ensimmäinen reaktionsa askel eteen - vai taaksepäin.
Me ollaan molemmat vetäytyjiä.
Samassa kaupunkissa
12759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mistäs epäilet, että olen vetäytyjä? En ole.:) Et varmaan asu samassa kaupungissa.
ollaanpas. Siksi meidän suhde ei toimisi, aina täytyy toisen olla luonteeltaan hieman lähestyvämpi, muuten ei tuu mittään.
Mäkin oon vetäytyjä, mutta se olikin ensimmäinen askel, lähestyminen on mun kohdalla jo alkanut.
Siis tunne-ja järki-ihmisiksi. Olen tunne-ihminen, lähestyn aika helposti ja vetäydyn vielä nopeammin..jos ei ole toista tunne-ihmistä vastassa.
Näinhän sen täytyy olla. Selvähän tämä!
meeppäs siitä.
...jos vain tulisi sopiva tilaisuus :D
jaa ei mulle ainankaan tätä nykyä tarvitse antaa kuin vinkki.vetäytyminen kyllä loppuu osaltani .minä nimittäin olen kyllä hyvin tietoinen siitä mitä tahdon .entä itselläsi taitaa olla vielä hakusessa .muistan kun eräs nainen ex keväällä jutteli että häneltä puuttuu oma elämä ,no nyt hänellä on se oma elämä vapaus kulkea ja mennä .ja varmasti on nyt kyseinen nainen huomannut sen että kun se läheinen on poissa vierestä tavallaan elämä jopa pysähtyy eikä kovin monikaan asja jaksa kiinnostaa. niin siihen omaankin elämään tarvitsee sen läheisen mukaan . nyös samassa kaupungissa
ihmisenä vetäytyä,jos nainen haluaa vain avoimen suhteen.Mieluummin haen vakavampaa suhdetta.
ei mitään avoimia suhteita:(niistä ei seuraa kun sydänsuruja,en usko avoimiin suhteisiin!
tuttua mutta pysähtymistä se ei välttämättä ole.
Varsinkin jos oma elämä puuttuu, voi se olla oman elämän takaisin saantia.
Se on kuitenkin se perusta että ihminen voi hyvin.( se että tunnet eläväsi sen elämäsi myös itse )
tapana itsellä sanoa että ikään kuin tien haarassa eikä tiedä minne päin lähtis.siinähän sitä itsekin oli jokinen aika sit.ei se elämä varmaan puuttunut häneltä kuten ei alle kirjoittaneeltakaan odotukset elämän suhteen ehkä yli mitoitettuja miten sen nyt laittais tohon .mutta kun kelailen tätäkin tapausta 35 vuotta taakse päin omalta kuten hänenkin kohdalta sama tilanne elämä puuttui ollaanko jotenkin rajoittuneita vuosi kymmenet eikä mikään muutu . se siitä oman elämän takaisin saannista eihän se sen ihmeellisenpää ole ollut ennenkään thath is live. oman elämän takaisin saanti mitä se on. kun se on ollut kuitenkin siinä koko ajan .pitäisikö olla elämää suurenpi elämä .ei tuu mitään taidan hakea mietintä myssyn nyt poistun taka alalle