http://www.betoni.com/suunnittelu/default.asp?paa=3&ala1=32&ala2=165&ala3=101
Oheisessa suunnitteluohjeessa edellytetään ulkokuoressa käytettävän sinkittyä tai ruostumatonta raudoitettta.... rst-rautahan on halpaa kuin saippua ja sitä saa JOKA rautakaupasta. (taidankin ostaa rst-terästehtaan osakkeita:-))
Ja sitten myyjän vastuu, kun on myynyt susitalon eteenpäin ja ongelmat putkahtavat esiin.... ketä silloin puistellaan??
Tosin kaikkihan tämän ovat jo tiedostaneet (vrt. sandwich-elementit), mutta KUKAAN eristeharkoista rakentanut ei vaan ole uskonut. Halvalla ovat luulleet hyvän talonsa saaneet.
Oheisessa suunnitteluohjeessa edellytetään ulkokuoressa käytettävän sinkittyä tai ruostumatonta raudoitettta.... rst-rautahan on halpaa kuin saippua ja sitä saa JOKA rautakaupasta. (taidankin ostaa rst-terästehtaan osakkeita:-))
Ja sitten myyjän vastuu, kun on myynyt susitalon eteenpäin ja ongelmat putkahtavat esiin.... ketä silloin puistellaan??
Tosin kaikkihan tämän ovat jo tiedostaneet (vrt. sandwich-elementit), mutta KUKAAN eristeharkoista rakentanut ei vaan ole uskonut. Halvalla ovat luulleet hyvän talonsa saaneet.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Uskomantonta, että tollasta puppua on betoni yhdistyksen omilla sivuilla.
Eihän se toki rakennetta pahenna vaikka laittaisi sinne singittyä tai rosteria. Mutta kyllä se normaaliharjateräs pitäisi siellä kestää vähintään sen 100 vuotta. Toivottovasti ainakin...
Betonin sisällä oleva rauta on varsin vähän kosketuksissa ilman kanssa, eli kestänee melko hyvin (kuinka pitkään?). Muuratuissa rakentessa riski ilman kanssa kosketuksissa olemiselle on suurempi ja tätä kautta ruostuminen todennäköisempää. Siporexin kanssa pitäisi olla kuulema hyvinkin tarkkana, että raudat on laastissa eikä koskeutksissa itse harkkoon.
Moniko on laittanut anturavaluun rosteria?
Valettaviin harkkoihin jää helposti ilmatiloja. Jos on kosteaa ilmaa ympärillä, niin rauta ruostuu. Umpibetonissa emäksinen ympäristö suojaa raudan satoja vuosia.
Jos rauta on ruostunut poikki muutaman metrin välein, niin rakenne ei ole enää palkki vaan mosaiikki.
Onkohan herra vanhempi suunnittelija tutustunut valuharkkojen työohjeeseen. Syytä olisi sillä siellä on kaksi seikkaa mitkä kumoaa ton sun höpötyksen.
1. Betoni notksitetaan lähelle 0-1 eli on ihan löysää velliä.
2. Rakenne valetaan ohjeen mukaisesti ja sekä vibrataan ns. vesipintaan ohjeen mukaan olikohan sen joka kolmas harkko tai jotain.
Näillä menetelmillä ei ilmaa jää! Fysiikan lait pitävät siitä huolen.
Nimittäin kerranpa porasin lammin valuharkkoon reikää, ja arvaapas huvikeseen mitäpä reiästä solahti?
Niinpä, puoli sankollista vettä!! Lienekö vibraa käytetty ja miten?? Sitä en tiedä, mutta suuri vaara on olemassa, että koloja jää.
Eli Lammiman, myy heti talosi pois, ulkokuori poksahtaa viimeistään 20 vuoden kuluttua!
eihän niitä tarvitse välttämättä noudattaa, kun itselleen rakentaa. Ja olihan siellä betoni.com :ssakin ne ohjeet, rst-raudoitteet! Noudatitko niitä?
Kaikenlaisia juttuja kuulee valettavista harkoista. Myös sellaista, että betoni ei ole onteloissaan kiinni harkossa. Syy on, että betoni on jäätynyt ennen kovettumista. Kun kovettuminen sitten on alkanut on sulava massa ensin kutistunut ontelossaan. Ja miksikö jäätynyt? Johtuisiko siitä, että yli-innokkaat rakentajat valavat pakkasessa kun latomishommat ovat venyttäneet hanketta puoli vuotta luullusta kesäkelistä helmikuun pakkasiin.
Minä en viitsi johonkin harkon valuohjeeseen tutustua. Yhtä vähän kuin siporeksin silottamiseen. Ei ole senttiäkään kiinni harkoissa tai vaahtobetonissa. Ei ole eikä tule olemaan jossain Lammin "aikataulu-kusee"-harkoissa. Tai "ulkopintabudjetti-räjähti"-siporeksilankussa.