Elämäni on mennyt jo monet vuodet miten sattuu. Minulle on juuri todettu masennus ja kaksisuuntaista epäillään myös hyvin vahvasti. No ei siinä vielä kaikkia, minulla on myös tyypi 1 diabetes! HURRAA! Lapsena todettu astma sekä rasitusastma on iän myötä helpottaneet. (sentään...) Satunnaisesti myös lievää laktoosi-intoleranssia myös näkynyt. Keliakiaakin epäilty, onneksi vaan epäilty.
Oma tarinani lähti yläasteelta kouluterveydenhoitajan luota. hänelle kävin muutamaan otteeseen juttelemassa ennen kuin sain lähetteen psykologille. Psykoligilla kävin kaksi kertaa. Kiinnostukseni lopahti heti, koska olo siellä tuntui samalta kuin olisin puhunut seinille. "koita jaksaa, kyllä se siitä..." Nuo sanat helpotti ihan he*vetisti! Jatkoin käyntejä koluterveydenhoitajalla vielä. Hän ehdotti että alkaisin käymään nuorisopsykiatrialla. Aluksi mietinkin sitä, mutta yläasteeni oli juuri loppumassa joten päätin etten aloita sitä, uusi koulu ja kesäloma voisi vielä muuttaa asioita? -EI!
Nyt viime lokakuussa 10/2010 jouduin diabeteksen takia sairaalaan ja päätin silloin että nyt tämä paska saa luvan loppua! Siitä lähtien kävin ensin ihan TK:n lääkärissä puhumassa tilanteestani ja sain lähetteen psykologille. Psykologille pääsyni viivästyi hieman, ja pääsin hoitajan juttusille muutaman kerran ennen ensimmäistä käyntiäni. Psykoligilla kävin.... viisi kertaa. sain lähetteen psykiatrille jossa olen tähän mennessä käynyt kaksi kertaa, huomenna tuleva kolmas käynti. Kävin viikko sitten viimeksi psykiatrini luona, tämä viikko on ollut melko tuskaista, onneksi huomenna pääsen taas purkamaan itseäni.
Kertokaa omia kokemuksianne, alusta alkaen. Olisi mielenkiintoista tietää miten muilla on mennyt :)
Oma tarinani lähti yläasteelta kouluterveydenhoitajan luota. hänelle kävin muutamaan otteeseen juttelemassa ennen kuin sain lähetteen psykologille. Psykoligilla kävin kaksi kertaa. Kiinnostukseni lopahti heti, koska olo siellä tuntui samalta kuin olisin puhunut seinille. "koita jaksaa, kyllä se siitä..." Nuo sanat helpotti ihan he*vetisti! Jatkoin käyntejä koluterveydenhoitajalla vielä. Hän ehdotti että alkaisin käymään nuorisopsykiatrialla. Aluksi mietinkin sitä, mutta yläasteeni oli juuri loppumassa joten päätin etten aloita sitä, uusi koulu ja kesäloma voisi vielä muuttaa asioita? -EI!
Nyt viime lokakuussa 10/2010 jouduin diabeteksen takia sairaalaan ja päätin silloin että nyt tämä paska saa luvan loppua! Siitä lähtien kävin ensin ihan TK:n lääkärissä puhumassa tilanteestani ja sain lähetteen psykologille. Psykologille pääsyni viivästyi hieman, ja pääsin hoitajan juttusille muutaman kerran ennen ensimmäistä käyntiäni. Psykoligilla kävin.... viisi kertaa. sain lähetteen psykiatrille jossa olen tähän mennessä käynyt kaksi kertaa, huomenna tuleva kolmas käynti. Kävin viikko sitten viimeksi psykiatrini luona, tämä viikko on ollut melko tuskaista, onneksi huomenna pääsen taas purkamaan itseäni.
Kertokaa omia kokemuksianne, alusta alkaen. Olisi mielenkiintoista tietää miten muilla on mennyt :)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.