olen ajatellut itsemurhaa jo pari vuotta, vaikka olenkin vasta ysiluokalla. En kuitenkaa ole tehnyt sitä, koska syyni ovat olleet pieniä ja mitättömiä. Nyt kuitenkin alkaa riittä, en jaksa enää. Tiedän että itsemurha on säälittävä yritys päästä kaikkea pakoon. Minulla on vielä koko elämä edessä, mutta tuntuu kuin kaikki pienetkin asiat olisivat elämää tärkeämpiä. Kun teen pienenkin virhee niin itsemurha ajatukset tulevat mieleeni. Kaikki huoleni ovat ohimeneviä, mutta en haluaisi kohdata niitä tai odottaa että ne menevät ohi. Pidän ajatukset kurissa myös sillä, että en halua läheisteni kärsivän. Halusin jakaa ajatukseni muiden kanssa, koska haluan jonkun tietävän tunteistani.
itsemurha
9luokkalainen
5268
0Äänestä
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yritä ihmeessä hakea apua. Kynnys siihen on suuri mutta omalla kohdallani riitti kun kävin (ammattikoulun) terkkarilla sanomassa että olen masentunut sekä pelkään julkisia paikkoja, pääsin siitä hoitoon muistaakseni parin viikon päästä ja samalla tiellä ollaan. Nykyään nuo terapiakäynnit ovat ainoa asia jotka pitävät liikkeessä, en siis ole ongelmistani parantunut mutta on sentään jotain mikä pitää elämässä kiinni. Siitä se lähtee.
Itsetuhoiset ajatukset ovat aina vakavia, mutta arvelisin, että teini-ikäisillä nuorilla niitä on paljonkin. Kaikki asiat tuntuvat nuoresta aivan valtavan suurilta ja reagointikin niihin voi olla yliampuvaa. Kunhan elät ja kasvat pari vuotta, voi kaikki olla aivan toisin ja useimmiten onkin.
Mie kans haluan tehdä itsarin =(( Mutta en uskalla tehdä =( terkkarille kerroin. Se ei uskonut mua. Kaikki johtuu murrosiästä!! =(
mikä voi olla niin pahasti vialla että itsari olisi vaihtoehto? Ette edes tiedä mitä huominen päivä tuo tullessaan, voi olla jotain elämääkin parempaa yllätystä luvassa.
miten kävi..