No niin! Tässä lueskellessani tuli valtava halu aloittaa joku toistaiseksi ilman kritiikkiä ja panikointia kirjoittelevat kanssa eläjät, ei arvostella toisten juttuja, kirjoitetaan vaan mukavia ja arkisia asioita.
Luonnosta, elämisestä yleensä, harrastuksista mitä nyt mieleen juolahtaa, olematta kriittinen mitä joku toinen on kertoillut.
Voisinkin kertoa aamuisesta pienestä säikähdyksestä. Aamupalan jälkeen tunsin jotain hammasrivistössäni olevan vialla ja olihan siellä, pala pois ja hankasi inhottavasti kieleen, soitto riitti ja heti sain mennä vastaanotolle. Se paikattiin "silmänräpäyksessä", ja kaikki taas hyvin, vaikka aamupäivä melkein meni ihmetellessä, puudutetaanko, sattuuko aina se vaan hiukan tuo tohtori jännittää.
Maailman tilannekin kauheaa, lisää islamilaisia maita menee sekasorron puolella, ovatko liikaa alistuneet ja keränneet vihaa, nyt sitten menee liiallisuuksiin.
Kirjoitelkaa vaikka miten mukavia, jään odottelemaan...!
Luonnosta, elämisestä yleensä, harrastuksista mitä nyt mieleen juolahtaa, olematta kriittinen mitä joku toinen on kertoillut.
Voisinkin kertoa aamuisesta pienestä säikähdyksestä. Aamupalan jälkeen tunsin jotain hammasrivistössäni olevan vialla ja olihan siellä, pala pois ja hankasi inhottavasti kieleen, soitto riitti ja heti sain mennä vastaanotolle. Se paikattiin "silmänräpäyksessä", ja kaikki taas hyvin, vaikka aamupäivä melkein meni ihmetellessä, puudutetaanko, sattuuko aina se vaan hiukan tuo tohtori jännittää.
Maailman tilannekin kauheaa, lisää islamilaisia maita menee sekasorron puolella, ovatko liikaa alistuneet ja keränneet vihaa, nyt sitten menee liiallisuuksiin.
Kirjoitelkaa vaikka miten mukavia, jään odottelemaan...!
Vastaukset 56
Vanhimmat
Tarkoitus ei ole kilpailla kenenkään avauksista!
Huomasin vaan kun vilkaisin sivustoa.
No Anteeks Jos Avasin, Avasin Kuitenkin Ajattelematta Mitään- - .
Älähän nyt härmostu, sanoi ruotsalainen ystävättäreni Sipoon asukki, ei olla vielä ehditty vastata!
Ulkona pyryttää ettei sekaan meinaa mahtua se taas tietää pientä käytävien putsaamista, joten ulkoilukin hoituu samassa:D Tulkoon nyt alas mitä tulee, kevyttähän tuo leijailusta päätellen on.
Mainitsit päivän puheenaiheista, olen iloitellut palstan tarnoissa,-- suojellut itseäni ottamasta koko ajan kantaa ,kun en saa myrskyjä kuiteskaan käännettyä. Pakkoko niitä uutisia on kuunnella, Aalto kanavaa kuuntelin aamukahvin aikana, vaikka julkiksista ja TV-tarjonnasta tuntuivat höpöttävän koko palkkansa edestä:D
Aika on demokratian saada sijaa lähi-idässä, vaikkakaan en ymmärrä Obaman asennetta, samaan aikaan kun aseteollisuus ilmeisesti tukee Tunisiaa. Omiako intressejä ja kauppasuhteita varjellaan, vaikka en Obamasta halua niin uskoa, ihmishenkiä hän haluaa säästää. Niitä kun aina tuollaiset valtavat mellakat vaativat.
Sisällissota tuli iltauutisissa mieleen, kun Eyptissä Presidentin kannattajat ja vastapuolet ottivat yhteen.
Tunteet ja hermot on äärimmilleen kiihtyneet ja purkautuu väkivaltana. Ei halua presidentti lähteä häntä koipien varassa, mutta, mutta...kommentoikoon viisaammat.
Huomasin jotain mihin reagoin, ei sen enempää! ;-DDD
Aikaani kulutan, on treffit n tunnin kuluttua, enkä aikaisemmin viitsi lähteä liikenteeseen.
Nuo maat joista sinäkin mainitsit ovat kyllä tulisieluista porukkaa, siellä näyttää naisetkin olevan myös mukana ääntä pitämässä, ainakin Egyptin presidentin Mubarakin puolesta ääntä pitämässä.
Nyt siellä on jo ammuskeltu kannattajat ja vastustajat toisiaan, ei mikään ihme vaikka sisällissota siitä vielä kehittyy, ainakin äkänen on ollut tuo aloitus.
Afrikassakin oli vastaavia ja sitten sinne meni isoja valtoja mukaan.
Ruandassa kestikin kauan hutujen ja tutsien sodinta, ja oli raakaa peliä.
Turus on tutui ja hutsui..;D
Tääl on mitä vaa. Eilen olin kuuntelemassa yhden dosentin luentoa miten Turussa elettiin sata vuotta sitten. Mielenkiintoista kuunneltavaa. Luennoitsija oli kirjoittanut aiheesta kirjankin, jota oli siellä myytävänäkin. Ostin koska siellä oli valokuvia vanhasta Turusta. Jutut oli kerätty vuoden 1911 paikallisista sanomalehdistä.
Siihen aikaan ilmestyivät ensimmäiset automobiilit Turun kaduille. Uusi Aura-lehti etsi nimiehdotuksia hankalalle automobiilille. Tulikin hauskoja ehdotuksia mm. ajohyrrä, autto, hajuvaunu, hätyyttäjä, hyryhepo, livistäjä, piilivaunu, porhaltaja, rientorattaat, rytystäjä, varokaa ja viilettäjä.
Jo silloin huolestuttiin ilman saastumisesta, kun Turussa oli kaksi autoa. Pakokaasua pidettiin jopa hengenvaarallisena.
Suomen naiset saivat äänioikeuden 1906 ja Turun Sanomissakin todistettiin tämä vaimoväen eteenpäin pyrkivä halu tasa-arvossa miesten kanssa.
Paheksuntaa herätti naisten tupakointi ja housuissa kulkeminen. Housuhame olivat äkillinen muotivirtaus, joka herätti pahennusta ihan paavia myöten.
Silloinkin kiivailtiin kieliasioissa. Turussa ihan murhattiin sen vuoksi Hovioikeuden presidentti Walde Hirvikanta ent Walde von Hellens. Hirvikanta oli maltillinen suomenmielinen ja murhaaja kiihkomielinen ruotsalaisuuden kannattaja B.G. Forström.
Samat asiat ovat ihmisiä askarruttaneet kuin nykyisin, mitäs on uutta auringon alla.
Vaikeaa siitä on mukavia kirjoitella, kuten itsekin sanot.
Taitaa olla hiukan sillä tavalla, että ne hyvät asiat rupeavat olemaan kortilla.
Ihan hurjalta tuntui eilen kuulla Prisma-ohjelmassa, että maailman metallivarat loppuvat lähitulevaisuudessa. Jäi mieleeni, että esim. kuparia löytyy vielä sentään 80 v. mutta monen muun metallin kohdalla aika on paljon lyhyempi.
Kierrätys ei todellakaan ole mitään humpuukia! Kohta ei maaperästä saa enää raaka-aineita.
Katleijan kirjoitus toi mieleeni valokuvanäyttelyt Helsingissä, vuosi voi olla se kun Hki täytti 450v.
Näyttely oli kiertävä ja viipyi viikon päivät paikallaan, monta paikkaa tuli mieleen miten kauniita vanhoja taloja tuhottiin ja modernia taloa siihen paikalle.
Eniten harmitti ja käy edelleenkin silmään Katajanokalla purettu vanha makasiini ja paikalle rakennettiin valkoinen Enso Gutzeit nykyinen Enson pääkonttori, se vanha olisi niin hyvin 'istunut' maisemaan.
Sodan aikana ja sen jälkeenkin kunnon halkopinot Hakaniementorilla, kyllä kaupunki kuva on muuttunut, ei ole enää isoja sisäpihoja keskustassakaan monta.
Eteenpäin jatketaan elämässä, suunnittelijat vaihtuu ja kaupunkikuva muuttuu taas.
Monessa Helsingin ja Turunkin ikäisessä kaupungissa on säilytetty vanhaa, lähinnä tulee mieleen Tallinna, siellä entisöidään ja vanhat rakennukset sataman läheisyydessäkin säilyvät silmänruokana, ja kauniita ne onkin, kukkasin koristeltuina kesäaikaan.
Helsinki on v 2000 täyttänyt nuo vuodet, että aika menee hurjaa vauhtia, tuntuu kuin viime kesänä olisin ollut katselemassa niitä kuvia.
Hakaniementorillako halkopinoja? Ajatella, en ole niitä nähnyt. Koitalon pihalla kyllä väliaikaisesti, minusta ne kuuluvat maaseutuun, jäänne siitä ajasta, jolloin ei hiili tai öljykeskuslämmitys polttoainetta ei sodan vuoksi ollut saatavilla:D Eivät ne pinot kaunista kaupunkimaisemaa, mutta maalla ovat iki-ihania tuoksuviakin.
Puutalojen pihapiirit saattavat vieläkin kaupungissa olla pittoreskejä, puurappusineen ja syreenipensaineen. Suojelukohteita ovatkin muutamat H:sassa. Hietaniemessä on vieläkin näitä asuntoja, asukkaat istumassa portaillaan juttelemassa, joskus aamiaistunnilla oikaisin sitä kautta ihan nähdäkseni vanhan nostalgisen miljö'n.
Yleensä kai joka taholla puut sijoitettiin liiteriin:) Vaikea kuvitella asuvansa hellahuoneessa Helsingissä, vaikka äitini kertoi vuokranneensa huoneen , jossa kaakeliuuni tullessaan maalta. Siellä halstrasi kuulema silakoita ja keitti hiilloksella jopa hernekeiton:D
Sillälailla, niin tekisin minäkin, ja olen tehnytkin, mutta Porin Matin kastorlevyn päällä sipoossa.
Aamulla jätin sen hautumaan töihin lähtiessä ja illalla oli ruoka perheelle valmis. Kaikenlaista sitä onkin täytynyt ehtiä:D
Silloin kaupungin alku aikoina puukauppiaat toimivat siellä torilla ja hevosilla oli heinäkasat edessään kun miehet niitä puita latoi kuormaan.
Niissä valokuvissa näin, en niitä siellä omin silmin ole nähnyt :-D.
Silloin ei ollut keskuslämmitystä, Eräs sukulaiseni asuu Vironkadulla ja hän joskus jutteli siitä puiden kantamisesta ja kakluunien lämmittämisestä, yöksi laittoivat sitten kuumaan uunin ruokaa kypsymään.
Siellä on korkeat huoneet ja piti paljon lämmittää että alhaallekin sai lämmintä.
Asunto oli alkuun 3 h ja keittokomero, komero se tosiaankin oli alle neliöinen, siinä liesi uuni ja pari kaappia ja tosi pieni pesuallas, päivisin verholla eristetty, astioille piti olla kaapistot ruokailutilassa,
tiskauksen jälkeen kuivattiin pyyhkeeseen astiat ja jokaisella kipolla oli oma paikkansa, sellaista kurinalaista oli elämä.
Kaasuhella johon piti maitokaupasta ostaa poletteja, nyt nekin on vaihtuneet sähköliesiin, kaikelta kantiltaan 50v sisällä muuttunut paljon niin kaupungeissa kuin maallakin.
Kun ei sodan aikana ja jälkeen saatu hiiliä, niin jokaisessa pihassa oli isot halkopinot, myös keskuslämmitystaloissa. Kylmä oli, lämmintä vettä tuli silloin tällöin, en nyt muista saiko edes joka päivä. Huoneiden lämpöä laskettiin tuonne 12-15 asteeseen, ihmiset totisesti palelivat.
Ainakin Etelä-Savon alueella sähkökatkosten takia. Olisivatko nämä tapaukset olleet palvelutaloja? Kun ei ole sähköä, lämminvesikin loppuu.
Onneksi säätyyppi on pysytellyt lauhana. Turhauttavinta sähköyhtiöiden korjausten kannalta on ollut vikojen uusiutuminen jo korjatuille linjavioille.
Sinäpä sen kerroit, pula-aikana todella oli talvet hankalia, ja silloin talvet oli tosikylmiä, ja vaatteita ei saanut mistään, hyvä että jotain ruokaa, yleensä paleltuneita juureksia.
Muistan isäni joskus kertoneen että koirien ja lampaan nahkoista tekivät turkkeja kun vaan tuulta
kestivät.
Täytyy tässä tätä vanhaa vielä muistella, appiukkoni oli Helsingin taksisteja, (onkohan oikein?)ja hänen piti ajaa aina 'vanhoja' teitä.
Oli lähiomaisen hautajaiset Lammilla ja sinne lähdettiin ainakin 4 h ennen toimituksen alkua, pappa posotteli mutkaisia hiekkateitä, osasi kaikki risteykset ja kiemurat, tapakenkillä olo oli kuin sirkushevosen selässä.
Ei ollut turvavöitä ja lapsia oli pidettävä sylissä, huono olo siitä reissusta tuli.
Paluumatkasta otin selvää mitä mieltä pappa on paluusta, sanoi että nyt mennään kunnon tietä, vaikkei silloin ollut vielä moottoritietä, oli kuitenkin asfaltoitu vai olikohan joku muu pinnoite.
Paluumatka sujui hyvin ja hautajaistilaisuudesta en edes paljon muista kun oli niin huono olo menomatkan koukeroista.
näist poikkeilijoist varsinki. Meijän piänes kaupunkissan ol muutami semmossi " merkkihenkilöi",jok kaikk tämä ikkäse ihmise kyll muistava. Pihast toissehe kulk semmone hanuristi,huanohamppaine ja kovast surkkiois vaatteis. Hän vetel kaikki mahdollissi ossamias kappaleit,ainakki Länne Lokari muista. Hän ol ain suu messinkill ja hyväntuuline. Ihmise veivä häne lakkihis sitt jottan kolikoi ja jotta ruakkaki jokku hänel annoiva. Olin poijes täält kolmisenkymment vuatt ja ko kävein joskus mukulinnen vanhemppian kattomas,nii tosa tori varres rappusil istus sama soittaja. Tull toine "merkkimiäs", kaupunki tunnettu tohtor,mirri kaulas ja heiluttel köppiäs,kaivoi kolikoi taskustas ja pudott soittajan pellipurkkihi. Siinn kohtas tämän kaupunki merkkimiähe kummaltakki laidalt.
lähes kymmenen senttiä viimeisen vuorokauden aikana.Saa nähdä koska taas alkaa pätkimään,sähköt meinaan.
Minulla oli eilen lahnasow.Ostin kalakauppiaalta muikkuja ja hänellä oli lahnoja laatikollinen,olivat tulleet nuottauksessa muikkujen mukana.Otin sen laatikon kun halvalla sain..perkasin tein kalapihvejä,keittoa ja uunissa haudutin koirille.
Särkeähän minun käski palstalla ystävällinen naisihminen syömään,kun siitä saa sitä järkeä,onhan lahna särkikala,että eiköhän se siitä.
Kyllä toi lumentulo sais jo loppua,tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja minkälainen tulvakevät meillä on edessä jos lumet nopeasti sulavat.
Tottakai kuivan kesän jälkeen oli odotettavissa,että luoja tasapainottaa pohjavedet sademäärää lisäämällä.
Hyvää alkavaa päivää kaikille,tänään aion lämmittää rantasaunan jos luoja suo Ama
hää lähti aikoinaan täältä Rättiniemeltä,sinne jorpakontaa kultaa vuolemaan.Lännen Lokari ja Vapaudenkaiho,Minä vaan tiskaan astioita ja kertomuksia elävästä elämästä.
Kiitos sulle Flikkalaps,pääsin taas muisteluiden ihanalle areenalle.
Hiskille patsas pystytettiin ja hänen muistoaan vaalimme täällä
Minä en ole ikinä ymmärtänyt, miksi lahna on muka huonolta maistuva ja poisheitettävä. Uunissa haudutettu lahna on hyvää!
Särkikalat kuulemma mylläävät arvokalojen kudut ja syövät mädit, ja siksi niistä ei tykätä. Ja se mylläys lisää järvien rehevöitymistä.
Ennen järvien rehevöitymisestä syytettiin kesämökkiläisiä matonpesijöitä, jotka huuhtelivat mattonsa järvissä.
Nyt syy on siirretty särjille.
ihan nauroin sinun kommenteille.Oli niin käteenkäyvää noi sinun kommenttisi.No mikä ettei,siitähän se lähtee kesänodotus ja maattopyykki.Muutama kuukausi kärvistellään ja lunta luodaan ja hupsis onkin kesä.
amateuksen rantalaituri melkein lumeton,tänään mieheni loi lumet sieltä Ama
Tässä puoli neljältä herätessäni, istui tyttärenpoikani vielä valveilla, kerkisin aamutiuskeissani tokaista...vieläkö sinä valvot, ihan mahotontahan tää. No, hän kertoi, että yksi kavereistaan oli jäänyt kesken matkan Helsinkiin jumiin auton simahdettua ilmeisesti viimeiseen lepoonsa. Ylinopeusajajiin lukeutuva hän, ja sitten autonsa lopetti kulun.
Moottoritien varrella Tampereelta pääkaupunkiin ei ole, varsinkaan Hämeenlinna -Hki välillä, huoltsikoita eikä juuri asutustakaan, on kuin erämaassa ajaisi. Kymmenisen kilometriä oli kävellyt, ennenkuin ensimmäinen talo sattui kohdalle, pystyi soittamaan. Tietysti oma puhelin mykkänä juuri silloin, kun tarvittaisiin.
No, tässä nähtiin sanonnan toteutus...ystävä hädässä tutaan, tr.poikani oli jotenkin pystynyt järjestämään taksiajon hänelle Cityyn. Paljon muutakin "sotkua" liittyy tähän matkaan, muttei niitä asiallista kertoakaan.
Tuli mieleeni oma hurja nuoruuteni, omat päättömät kaahailuni autolla-ajoissa, uhoamiset, näyttämiset, miten lujaa uskaltaa ajaa. No, sen ihmematkan Haapsalusta Tallinnaan olenkin kertonut, miten myrsky-yönä sinne aikoinaan selvisin.
Puhelimme tässä, miten "päätön" olen itse ollut. Kerran, mieheni ollessa vielä Kadettikoulussa, olimme häissä Forssassa Citystä käsin, ennenkin mainitulla laina-Dodge-Coronetilla, minä tietysti ajoin, kuten tällaisilla matkoilla yleensäkin. Takaisin tullessa pojat olivat niin juovuksissa, että jouduin vasemmalla kädelläni pitämään takaovenkahvasta kiinni, ettei takapenkillä uinuva mieheni olisi pudonnut autosta. Silti kaahasin kiukiuspäissäni lähes kahtasataa.
Hurja "vanhuuteni" olisikin sitten juttua sinänsä...paras olla hiljaa. Mutta nyt eivät ole ole enää auto ja polkupyörä riesana "ylinopeuksiin", apostolinkyyti ja se turvallinen "mummobussi" sopivat hyvin, vaikka kyllä kaasujalkaa vieläkin kutittaa.
Tulipahan vaan mieleeni, miten itsekunkin on ns. kantapään kautta monet asiat opittava, eivät auta "viisaittenkaan" neuvot.
Mihinkäs tässä vanhenisi, kun on vieläkin monessa asiassa niin hurjapäinen "mummo" (sitaateissa tuo, kun ei monesti tunne itseään lainkaan vielä mummoksi...mitäpä sillä sitten tarkoitetaankaan.)
Ohoh...aamuhan alkaakin jo valjeta, poikakin sai unesta kiinni viimein.
A amateukselle kiitos tuosta Hiskin Vapauden kaihosta, oli ne laulujen nimetkin osuvia! Niitä ei juurikaan enää radiosta kuule, näin mainittuna alkaa ajatus pyöriä laulun sanoissa, olihan se siihen maailman aikaan ihme että mies teki 'akkaintöitä', vapaus siinä varmaan päällimmäisenä ;-DD.
Susmorsian.. nyt voi jo hymyillä tietysti noille 'nuoruusvuosien' koheltamisille, pitäähän sitä jotain olla mitä muistelee, varmaan itsekullakin kerronkin omastani, kaahaukseksi meni pienellä aikavälilla 3 reilut sakot ja kortti kuivumaan, vuosi oli -83.
Ensimmäiset sakot tuli ihan kokeilusta, saanko edellä menevän auton kiinni tällä suoralla, en saanut mutta poliisit sai minut, reilu ylinopeus!
Niin niitä kokeiluja riitti ja sitten vasta opin kun olin ilman autoa 4 viikkoa.
No nyt ajoin ajatuksissani hiukan ylinopeutta kylmään poliisiin (kameraan), valo välähti ja niin meni tieto salamana sakonkirjoitukseen, saa nähdä mikä on edessä, tuleeko sakko suoraan postiluukusta vai joudunko keskusteluun.
Onhan tämä elämä joltiseenkin muuttunut vuosin mittaan, sitä kummastelenkin kun itse en oikein muutu edes ikääntyessä, nuo ikävät kokemuksetkin unohtuu ajankanssa.
että jaksat vetää tätä kivirekeä,tarkoitan keskustelupalstaa.
Olet luova ihminen,ehjäkin vielä.Osaat tappionkin kääntää voitoksi.Sinunlaisiasi eteenpäinpyrkiviä ihmisiä täällä tarvitaan.Ei ole nuoleskelua,vaan ihan sydämmestä lähtenyt kommentti Ama
On noita vekottimia nyt tien vieret täynnä, säätilanäyttöjä, aikatauluja, montako minuuttia satamaan, montako lentokentälle, oma nopeus tarkistuksessa km/h, ja sitten nuo poliisikamerat.
Poikani ajoi tuollaiseen kameraan 60 alueella 62 km/h ja sai huomautuksen, postia varmaan Kukkahameellekin tulee, toivotaan ettei rahanmenetystä.
Ennen oli oikeat poliisit kaupungeissakin ohjaamassa ruuhka liikennettä pitkävartisten hanskojen kanssa, se tuntuisi nyt oudolta.
Onhan autojakin monen kertainen määrä, jalankulkijoita samoin, molemmissa ryhmissä niitä ylikiireisiä.
Juostaan junaankin kauheilla nopeuksilla, vaikka seuraavan juna lähtisi 10 min kuluttua, ihmisille on tullut kiire elää.
Kannaattais vähän levätä välilä.Ja suuntavillkuakin olis hyvä käyttääå.Kerran kirosin,oli naapurinisäntä kyydissä ja kääntyvä ei ollut moksiskaan,että jotain pitäis vilauttaa.Tässä se vanhuus hupenee jajovain kun
lyhyestä elämästä kului muutama sekka hukkaan, isännällä oli hauskaa,kun seuraavaa risteys oli vailla näitä tolloja AMA
Kaikkia se laualanta ei herkistänyt. Kun Hella Wuolijoki oli Yleisradion pääjohtaja 40-luvun lopulla, niin hän inhosi Lännen Lokaria niin kamalasti, että rikkoi äänilevyn suorassa lähetyksessä vasaralla.
Jälkeenpäin kyllä kerrottiin, ettei levy ollut suinkaan ainoa kappale, joten onhan sitä soitettu senkin jälkeen.
Mutta onhan se niin, että hyvä musiikki tuo aina tunteet pintaan.
Kiitos Ama tuntui kuin oli minua varten sävelletty joku melodia, kirjoituksesi lämmitti
syvältä..Kiitos!
Jaakko Jahnukainen teki samoin Päivi Paunun ja erään näyttelijän olikohan Kim Flor levylle levyraadissa vuosia sitten.
Siinä oli taustana jokin klassisen musiikin sävellys ja hänpä näytti miten blakioille pitää tehdä,
silloin oli mustavalkoiset tv lähetykset mutta kasvonilmeistä kyllä huomasi Jahnukaisen suuttumuksen.
TVssä tapahtuu, tässä hiljattain Mtv3 uutistenlukija Kirsi Alm-Siira putosi kesken uutisten luvun tuolilta, ihan omin silmin näin, ensin tuli mieleen sairauskohtaus, sitten kun hän nousi sieltä tietysti naurun kanssa oli selvää että odottamaton oli tuo putous.
Ympäri maailmaa oli tullut uutisissa tuosta tapauksesta, oli sitten jossain 10uutisten kevennyksessä tapauksesta.
siis nainen vailla vertaa.Uskomaton,vahinko vain,että sukujuuret ovat Viron perintöä.Sieltähän kaikki vahvat menestyvät naiset tulevat.Kiitos Makriina ek toit uutta tietoa palstalle.
Näin hyvän keskustelupalstan pitääkin toimia Ama
Näiltä palstapoluilta sopii välillä poiketa vaeltelemaan vaikka taidemuseoihin. Sain eilisestä TurunSanomista oivan linkin tunnettuihin taidemuseoihin. Ensimmäiseksi kävin Uffizin galleriassa Firenzessä verestämässä vanhoja muistoja.
Pitää nyt opetella käyttämään sivuston navigointiohjelmaa. Tässä on teille linkki, ellei teillä jo sitä ole.
WWW.googleartproject.com
Tätä ei ollut minulla, paljon uusia joihin en ole tutustunet, kiitos Katleija.
Mitä luulette näistä museoiduista linnoista, kuten Ludvig XVI (Aurinkokuningas) Versailesin linna jossa valtavat määrät taidetta, patsaita tauluja ja korujakin, ovatko ne jäljennöksiä vai aitoja?
Pihat ja puutarhat hoidettuja valvottuja, mutta voiko ne arvokkaat esineet olla aidot?
Eipä siinä lämmössä oikein ajatus kulkenut nyt vain mielenkiinto heräsi.
Kyllä taideteokset ovat aitoja.
Aurinkokuningas (Roi de Soleil) oli muuten Ludvik XIV (=neljästoista), ei -XVI (=kuudestoista; Ranskan ainut kuningas, joka teloitettiin).
aito.Minuuden riistonuhriksi joutuminen on todella julmaa.Palstalla sen olen joutunut karvaasti kokemaan.Palatakseni lähtöruutuun.Sinulla jolla on vielä luottotiedot kohdallaan ,ala vetää ketjua,johon vioimme heittää hetulaa ja päiväntapahtumia.Lähtelaskenta alkaa... Ama
ompas hupaisaaDDD
Mieti nyt sentään oisko tuo ihan noin. Pahaa sisua näkyy olevan!
Taas on lumen vallassa maa, muistan hyvin Rauni Pekkalan laulavan tätä laulua, kaunis ääninen nainen ja kaunis laulu!
Parempi katsella vaan ikkunasta ulos liukkaudesta kaduilla on varoitettu, enkä niitä piikkijuttuja osaa käyttää kengissä, olin kaatua pihassa kuivalla asfaltilla, olen kai kanta-astuja.
Eräs naapurini kaatui ja ranne murtui, kyllä vaikeaa on meidän ikäisillä tulla toimeen vasemmalla kädellä kun oikeaa on tottunut käyttämään.
Varotaan mieluummin kun podetaan!
Hakusessa on nimimerkit..?
ehkä samme sen levylautaselle,kun asianosavat saapuvat palstalle.
Minulla taas sähkökatkos aamuyöstä.Sähköt palailivat pätkittäin.On se tuo sähköinenviestinkulku vaikka pätkii,niin se saapuu tähänkin pirttiin Ama
Lumitoissä hengähdys/kahvitauko, painavaa lunta ennen auran tuloa on saatava ruutu tyhjäksi ja auto parkkiin, eipä ole kelissä kehumista.
Muuta auto oli 'väsynyt' penkalle!
Se onkin hänen sisarpuolensa laulama, tässä on jotain, silmä kostuu
Suosikki kappale tansseissa, ja nyt lumitöihin, ettei tunteet saa liikaa valtaa
http://www.youtube.com/watch?v=uszzNKb7L44
voisko sopivampaa tähän talviseen päivään,sähkökatkotkaan eivät tunnu missään.Jo vain ja elämä jatkuu Ama Jotenkin nuoruus astui kehiin,muisteluissa Kiitos
Työ tehty on mä pääsin voittajaks!
Nyt on päivän liikunta hoidettu, luvassa on huomiselle pakkasta, taas on liukasta,
"saavat lapset lasketella luistella ja lauleskella, rati ri....
Ikkunasta katsoen näen kauniin satumetsän, risukot on kuvattu niissä on niin paljon lunta että ihmetellä täytyy miten lumi pysyy hennoilla oksilla.
Ihanaa on se että kuukauden päästä alkaa lumet häipymään.
Hieno olla taas kotona tätä ei voita mikään
Täällä olen puskenut energiaani järjestämällä työpöydän, pessen kaikki pinnat,ja kaikki johdot lattialla kolunnut siistimpään versioon, sill'aikaa kun lakkaisi tuo lumen ryöpytys:D Mentävä sinne on, vaan tuuli puhaltelee yhtenään puista niskaan:D
Olipa kiva näky, kun mustarastas pudotteli selvästi lunta joka oksalta, että pääsi silmuja syömään:D
Takki nyt niskaan ja menoks!
että tyttöenergiia oli päässyt valloilleen Ama
Jäin pyörimään ajatuksiin tuo Aman mainitsema tyttöenergia, sehän onkin merkillinen tunne, tarve voima ja mikä vielä, se voi olla arvaamaton, en tiedä onko enää meidän iällä tarvetta mihinkään mullistavaan, ei kai.
Olen ollut koko ikäni sellainen 'kalustaja', melkein viikottain muutti joku kaappi tai sohva paikkaa, pannulappu taiteltuna painavankin sohvan jalkojen alle kyllä liikkuu.
Keittiö sai melkein olla rauhassa, mitä joskus pöytää piti kokeilla seinän viereen joskus keskelle lattiaa, tuntui että sille ei oikein löytynyt paikkaa, katras oli iso ja monta piti kerralla mahtua syömään.
Kun on koko ikänsä ollut liikkeellä niin annoin kyytiä kalustuksillekin, joku tykkäsi joku ei, ja taas oli aihetta liikutella ;-DDD.
Verhot oli kanssa sellainen kohde että kyllä vaihtui!
Nyt on ikkuna remontti meneillään meidän taloyhtiössä, ja verhot on ehdottomasti vaihdettava uusiin 'pokiin', uusia ei tarvitse mennä ostamaan, kyllä varastosta löytyy, ainakin niin että kevääseen sointuvat värit pääsee ikkunoihin.
Toivotaan ettei pakkanen ylly kovaksi kun ne tulee minun ikkunoita vaihtamaan, kukkaset ovat varmassa tallessa ovat saunassa;-DD
riiulle.Vanhanveräjä luona sillei. Minulla oli elämä,oli prui,kottin-kqrjanhuuo ja taas loppuyu sähkö
Olin laittavinaan näitä vanhojen tanssikappaleiden linkkejä vaan taisin painaa poista nappulaa ;-DD, onnistui !
Muutamissa levyissä oli kovaa krahinaa, Tuula-Anneli Rantasen ääni olisi ollut kaunis, mutta äänen toisto oli kuin hiekkasateessa.
Hyvä kun musiikin kuunnellessa tulee nuo nuoruus ja hulluus kummasti mieleen!
http://www.youtube.com/watch?v=qQg-l0Grmqk&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=mTPN4W0PlcQ
http://www.youtube.com/watch?v=2VGtdnRVHrw&feature=related
Valohan se lisää energiaa ihan itsessään:D
Muutenkin on ollut hauska huomata palstakin virkistyneen: Kuuntelin tuossa lumenluonnin jälkeen kansanedustajiemme puheenvuoroja melkoisella mielenkiinnolla.
Hyvään suuntaan on menossa, mutta se ei hetkessä tietenkään tapahdu.
Tuo suuri, miljoonatulojen saajat,on auki minullekin, eivätkö he voisi olla samalla viivalla verojen suhteen kuin pienituloiset?
Siitä ei min. Katainen antanut selventävää vastausta,Mikä hyöty maalle on nämä ökyrikkaat? Jäin ymmälleni siltä osin.
Hyvältä tuntui kuitenkin reilu lumenluonti
puhtaassa ympäristössä, joskin korkealle sai heittää lapollisia:DD Osa vieri takaisin
ennenkuin tajusin!
et vahrmast en ols otanns she son svarsma
Sain minäkin sen auton paikoilleen ja sitten aura, se sai taas sen 40cm korkean vallin, no kun huomenna lähden niin lapioin sen siitä pois.
Huomiseksi on tulossa tuulinen kylmä sää, tulee taas posket punaisiksi pienellä lenkilläkin.
Eipä toivotaan niin, enää kestä tätä talvea kauan.
Kahvi maistuu kitkerältä ja samaa merkkiä olen käyttänyt pitkään, joskus ostan jotain kalliimpaa ja palaan kuitenkin taas Juhla Mokkaan.
Ehkä suu on tänään herkempi tai joku muu kikka tässä kyllä kummittelee, pitänee keittää toisella keittimellä päiväkahvit jos vaikka paranee.
Tänään on odotettavissa pikkupakkanen, ja kova pohjois tuuli, olisi edes aurinkoista!
Olen koko talven yrittänyt, ajatellut ja aikonut mennä katsomaan eläkeläisten kahvitupaan, siellä on käsityötä, kahvinjuontia ja ajoittain luennoitsijoita, tietty eläkeläisten asioista, vielä en ole 'ehtinyt'.
Sen verran liikun ja seurailen omin päin ympäristöä että olen kaukana 'tapahtumasta' silloin kun se alkaa,
mahtaisikohan jollain teistä olla mitään kokemusta tällaisista istujaisista.
Ainahan tuollaiset juttutuvat jotenkin menestyy, mutta se että seurakuntalehdessä melkein jatkuva ilmoitus asiasta pistää miettimään miksi pitää mainostaa, ei se varmaan selviä ennen kuin siellä pistäytyy.
Ulkona kävelyt eivät oikein sovellu, jäiset kadut ja kylmyys pahinta, tuulessa vielä silmätkin vuotaa vettä valtoimenaan.
Muutama viikko vielä niin alkaa mainiot kelit ulkoilupoluilla, lumet sulaa ja hiekkakannas kuivuu hetkessä hyvään kuntoon.
Onhan niitä sellaisiakin aamuja:D Jos sitä nousikin sillä väärällä jalalla, sanoo jotkut, vaikk'en sellaiseen usko.
Meidän pitäisi tehdä uusia aloitteita reippaammin. Minäkin mietin aihetta , pari olikin, mutta itsekriittisyys on sitten paha juttu:D Tuleeko sitä niin varovaiseksi, ettei halua niitä hyi hyi ihmisiä peräänsä:D
Hassua, mutta eihän se kävelykään kivaa ole jos on hiekkaa kengässä!
Joskus on kiva vaan olla möllöttää, mikäs sitäkään estää, kaffetta hörpiskellä ja heräillä.
Heräämisiin:D
sinisirkku-...avaukset esiin, älä niitä panttaa!
Joka ketju alkaa olla tuota samaa jaaritusta, ja tässä sentään voi kertoilla kahvin mausta ;-D.
Tänne tuli eilisen sateen tuomaa lunta yli 15 cm, Pekka lupasi vain 10 cm, pitäis varmaan lähettää uusi mittanauha..
Paria ketjua yritin lukea mutta jääköön, alkaa tuo sekavuus näyttäytyä aivan liikaa, paras kun kirjoittelen ajatukseni tänne.
Sydäntä kouristaa kun katselin pojan tytärtä, vaivaisesti pääsi autosta ulos kyynäräsauvat käytössä ja leikkausta odottaa.
Venälaisnaiset kaatoivat Himoksella viime talvena 2x, polveen pitää tehdä täyskorjaus, arvaahan se jäiseen rinteeseen, naiset saivat rinteeseen porttikiellon, mutta vahinko oli jo tapahtunut.
Onneksi minulla on aikaa nuo koulumatkat kuljettaa, jos vanhemmilla ei ole tilaisuutta, joka päivä hän haluaa mennä kuitenkin ja on jo sopinut opettajien kanssa läksyjen saannista ajantasalla, sähköpostilla se hoituu kuulemma.
Tästä se taas ilta kehittyy ja lumisadekin taas näyttä tulleen, hidasta hiutaleitten leijuminen näyttää olevan tuskin paljon kinokset kasvaa.
Luin tuosta sivun ylälaidasta,"pitkiä katseita, kosketuksia.." kiva on flirttailla kun sellainen tilanne joskus aukeaa, sehän virkistää ja antaa uutta pontta elämään, askelkin kepenee.
Olimme sisareni kanssa eräässä pohjois-Savon kaupungissa, yövyimme siellä ja ilta oli aurinkoinen, piti lähteä tutustumaan erääseen suureen alueeseen, aikamme käveltyä sisareni sanoi huomanneensa erään miehen seuraavan ja kun vilkaisimme yhdessä taaksemme hän tervehti.
Ensin olimme sitä mieltä että hän tunsi, vaan ei se niin yksinkertainen juttu ollut, hän oli siihen rantahotelliin majoittautunut johon menimme tutustumaan, ja lähti meidän perään tutkimaan seutua, näki että jätimme auton hotellin eteen ja päätteli että palaamme takaisin.
Pari tuntia meni kuulumisia vaihdellen ja sitten kahville, silmäpeliä konjakin ja kahvin kanssa, ja kyllä olikin virkistävää 5v ainakin sillä kertaa väheni vuosista.
Unetkin karkasi, meni aamutunneille kun jutustelimme ja sitten yhteiselle aamukahville tämän Amerikassa asuvan suomalaisen kanssa, hänkin avoimesti tunnusti ettei oikein uskonut että me hyväksyisimme hänet juttuseuraksi
Hän oli matkalla Lemmenjoelle omalla moottoripyörällään, se oli hänen joka kesäinen määränpää koti Suomessa.
Harvoin tapaa sellaista tuntematonta jonka kanssa juttu luistaa ja mukavia asioita siinä selvitettiin, sähköpostia tulee vieläkin, vaikka aikaa on kulunut tapauksesta vuosia.
Kylläpä tuli kiva mieli tuosta muistelemisesta...mahtavaa!
Tulin tänne 'turvaan', istelin ja katselin ympärilleni, kyllä koti on koti vaikka kaikki ovat pois paikoiltaan.
Remonttimiehet aloittivat aivan vastakkaisesta päästä mitä tiedotuksessa sanottiin.
Kaikki on odottavalla kannalla, kukkaset saunassa matot piiskattuna terassilla muovipussissa, verhot pestynä sohvan selkänojalla odottamassa ylös laittamista, tavarat kaikki kasassa ja pois ikkunoiden edestä.
Odottavan aika on pitkä niin se on, vaan kunhan sitten kaikki taas kunnossa, elämäkin hymyilee.
Tätä voi kestää vielä ainakin muutaman päivän onni ettei mitään lemmikkiä ole nehän saisivat trauman tästä suloisesta sekamelskasta.
Huomenna lähden hyvissä ajoin kylille kiertelemään, kun on oikein nälkä ja kylmä kun tulee kotiin ei edes huomaa tätä tavara kasaa ja sekasortoa.
Parempi vielä kun en mene ulos syömään vaan täällä valmistan jotain, hyvälle maistuvaa ja suussa sulavaa, saa kaikessa rauhassa unohtaa ympäristön.
No nyt olen purkautunut, , , , , onkohan huomenna pakkasta?
On pakkasta on luvattu 11 astetta tänne eteläänkin. No on sinulla jo kaikki "järkätty" valmiiksi:) Vaatiihan se toimintaa, mutta hyvä on saada ikkunat kuntoon ja ajamukaisiksi.
Yleensä se käy ammatti-ihmisiltä yllättävän reippaasti, Katajanokalla tekivät talvella, eikä voinut kuin ihailla kuinka siirtyivät 5 huoneesta toiseen nopsaan. On ne ammattitaitoisia tekijöitä, ja ottavat huomioon säätilan.
Hieman jouduin keittiössä putsaamaan ikkunasta jotakin, mutta hienosti se niiltä kävi:D
kyll nii merkittävän henkilön kanssa ollaa tekosis et lakki pois päästä pojat
Se oli mieheni peritö asunto, Hän piti siellä ateljeeta. Hän oli näitä taivaan tannan maalareita.
sinnuuu! Sanoit sille että kuole nyt siitä pois! Voin etsiikki sen tuolt arkistosta
out iha keski pisteennä ko muistat aina kertoo merkittävyyestäs avioliito kautta