Muutin viime syksynä opiskelemaan ja muutin yksin. Pitkä seurustelusuhde päättyi sitten marraskuussa kaukosuhteen ongelmiin. Olin jo sitä ennen yksinäinen opiskelupaikkakunnallani mutta varsinkin sen jälkeen on oikein ahdistanut se, että olen yksin. Tosi surullista. Minulla on siellä uusia kavereita koulusta ja niitä nään n. kerran viikossa kun mennään pileisiin. Kuitenkin olen tottuntun olemaan kavereitten kanssa suurin piirtein aina. Ihmettelen miksi juuri minun uudet kamut ovat sellasia että eivät ole niin sosiaalisia. Muutama lapsuuden kaveri on selittänyt, että uudella opiskelupaikkakunnalla he hangaavat tosi paljon kavereitten kanssa eivätkä malta edes viikonlopuksi tulla kotiin (lapsuuden kotiin) kun uusi kaupunki on sen verran isompi ja siellä on enemmän tekemistä. mullakin on iso kaupunki tää uusi, mutta mitäs minä siellä yksin teen. Sitten pari on sanonut, että heillä elämä on sen takia niin kivaa ja sosiaalista kun on kämppis. Kämppiksen kanssa he käyvät urheilemassa, kattovat leffoja, järkkäävt etkoja ja usein kuulemma näistä kimppakämpistä on tullut sellasia yleisiä hangauspaikkoja :D
Kertokaa omia kokemuksia kimppa-asumisesta? Tai sitten yksin asumisesta. Olen nyt alkanut harkitsee, että ehkä muutan ensi syksynä kimppakämppään, jos se auttais ja sais sellasen kivan sosiaalisen elämän. Tosin olen kuullut että jotkut ei ole kämppisten kanssa missään jutuissa. Varsinkin jos on sen mallinen kämppä että molemmilla oma huone eikä yhteistä oleskelutilaa niin ei tule kuulemma kauheasti oltua yhdessä..
Kertokaa omia kokemuksia kimppa-asumisesta? Tai sitten yksin asumisesta. Olen nyt alkanut harkitsee, että ehkä muutan ensi syksynä kimppakämppään, jos se auttais ja sais sellasen kivan sosiaalisen elämän. Tosin olen kuullut että jotkut ei ole kämppisten kanssa missään jutuissa. Varsinkin jos on sen mallinen kämppä että molemmilla oma huone eikä yhteistä oleskelutilaa niin ei tule kuulemma kauheasti oltua yhdessä..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Se, että saako kämppiksestä hyvää kaveria riippuu paljon siitäkin, että miten kemiat toimii ja jutut kohtaa. Jos on eri kiinnostuksenkohteet ja harrastukset, toinen on kovin hissukka tai paremmin kotona viihtyvä, niin ei siitä kovin hyvää biletysseuraa saa. Etkö voisi harkita muuttavasi saman katon alle jonkun hyvän koulukaverisi kanssa? Jos olis jo valmiiks tuttu kämppis, niin ei tulis mitään ikäviä yllätyksiä ja tietäisit jo valmiiksi tulevasi toimeen kämppiksen kanssa.
Minulla on henk.koht. huonoja ja hyviä kokemuksia kämppiksistä sekä tiedän monien kavereideni kauhukokemuksia niistä.
Olen asunut kahdesti kämppiksen kanssa. Toisella kerralla en itse ollut paljon kotona (seurustelin silloin ja esim. viikosta nukuin kotona ehkä kaksi yötä, päivät olin töissä, viikonloput lähes poikkeuksetta poissa). Kuitenkin kun olin kotona, niin kämppä oli usein myös kuin hävityksen kauhistus. Tiskit oli aina altaassa (vaikka oli tiskikone) ja roskapussit oli eteisessä odottamassa viejäänsä (ja minä niitä sitten kuskasinkin usein, kun kukaan muu sitä ei tehnyt). Lisäksi kämppikselläni oli kissa, joka pääsi huoneeseeni (ovi oli alunperinkin rikki, eli avautui pelkästä "nyhjäisystä") ja kissa kävi usein (sanomisistani huolimatta) "herkuttelemassa" ikkunalaudalla kasveillani ja kaateli milloin mitäkin esineitä maahan. Törmäiltiin kämppiksen kanssa ehkä 20 kertaa sen puolen vuoden aikana ja sukunimenkin tiesin ainoastaan postin perusteella, joten ihan sydänystäviä ei meistä tullut.... Toinen kämppikseni taas tuntui suorastaan pelkäävän minua, asuin 3kk ja näin häntä ihan ohimennen ehkä kolmesti, vieläkin on mysteeri mihin aikaan hän teki ruokaa ja kävi suihkussa, kun näki niin harvoin :D Tosin mieluummin olin omissa oloissani, joten molemmat kämppikset siinä suhteessa olivat hyviä :P
Kavereillani taas on ollut suorastaan kauhukokemuksia kämppiksistä. Parilla on kämppis syönyt ruuat, lainannut vaatteita yms. ilman lupaa ja bilettänyt joka toinen päivä. Yhdellä kaverillani kämppis oli todella ärsyttävä, sillä hän tuli huoneeseen ilman kutsumista tms. niinkuin olisi hyväkin ystävä. Kaverini sanoi, että tekee sitä useita kertoja päivässä (tulee kysymään että hei, tehdäänkö ruokaa, haluatko katsoa telkkaria, tuletko pihalle ymsyms. ja vaikka olisi vieraitakin, niin sitten änkee mukaan seuraan). Teki sitä jopa kaverini ollessa nukkumassa (vuorotyö) ja kun kaveri oli huoneessa poikaystävänsä kanssa! Muutto tuli nopeasti :D Eräällä toisella kaverillani kämppis sammui bileidensä päätyttyä vessaan ja kaverini joutui menemään naapuriin vessaan (paukutti ensin oman vessan ovea puoli tuntia ilman vastausta), joten ei ne kämppikset aina kovin autuaita ja mukavia kavereita ole, muuta mieluummin tutun kanssa yhteen :D
Niin ja piti vielä lisätä, että tuo toinen kämppis otti kissan minulta mitään kysymättä kun olimme asuneet ehkä kk yhdessä. Ainoastaan oli kysynyt, että voiko hänen siskonsa kissa mahd. tulla hoitoon viikonlopuksi tms. että olenko allerginen... En ollut ja kissa tulikin sitten pysyäkseen :D