Kerron ensin perustietoja, tahdon tietää kuinka varmasti pärjäisin lapsen kanssa taloudellisesti/henkisesti näillä jutskuilla.. Olen ollut vasta parikuukautta täysi-ikäinen, ja tarkoitukseni on kirjoittaa nyt keväällä ulos lukiosta.
Olen osa-aika työssä aina iltaisin/viikonloppuisin syksyyn saakka, koulun loputtua pitkääpäivää. tuloni siis vaihtelee 500-1000€ luokkaa kuukaudessa TÄLLÄHETKELLÄ.
Koulun kanssa on todella rankkaa, ja nyt sain tietää olevani raskaana. Alkuvaiheessa mennään, ja lapsen isä olisi 23vee. Emme asu yhdessä/ se ei ikäänkuin olisi edes mahdollista vasta kun olisimme naimisissa.(uskonnollinen vakaamus jne....)
Mies on todella lapsenmielinen, vastuuntuntoinen asioista joista täytyy olla, mutta joskus käyttäytyy kuin yläasteikäinen teini! Asumme siis molemmat vielä kotonamme, ja poikaystävälleni en ole kertonut vielä raskaudesta, miten etes kertoisin ? Hän lähti eilen ulkomaille sukulaistensa kanssa lomailemaan.
Mitkä mahdollisuudet minulla on pärjätä maailmassa lapseni kanssa tämänikäisenä/näillä tiedoilla yksin/ yhdessä poikaystäväni kanssa? Tällähetkellä tuntuu, ettei minulla ainakaan kovin suurta tukiverkostoa tulisi olemaan........ ystävät tietenkin, mutta silti.
Anteeksi sekavan oloinen teksti, mtta auttakaa ja kertokaa mitä minun pitäisi tehdä ? Kysykää ihmeessä lisää, vastaan mielelläni.
Olen osa-aika työssä aina iltaisin/viikonloppuisin syksyyn saakka, koulun loputtua pitkääpäivää. tuloni siis vaihtelee 500-1000€ luokkaa kuukaudessa TÄLLÄHETKELLÄ.
Koulun kanssa on todella rankkaa, ja nyt sain tietää olevani raskaana. Alkuvaiheessa mennään, ja lapsen isä olisi 23vee. Emme asu yhdessä/ se ei ikäänkuin olisi edes mahdollista vasta kun olisimme naimisissa.(uskonnollinen vakaamus jne....)
Mies on todella lapsenmielinen, vastuuntuntoinen asioista joista täytyy olla, mutta joskus käyttäytyy kuin yläasteikäinen teini! Asumme siis molemmat vielä kotonamme, ja poikaystävälleni en ole kertonut vielä raskaudesta, miten etes kertoisin ? Hän lähti eilen ulkomaille sukulaistensa kanssa lomailemaan.
Mitkä mahdollisuudet minulla on pärjätä maailmassa lapseni kanssa tämänikäisenä/näillä tiedoilla yksin/ yhdessä poikaystäväni kanssa? Tällähetkellä tuntuu, ettei minulla ainakaan kovin suurta tukiverkostoa tulisi olemaan........ ystävät tietenkin, mutta silti.
Anteeksi sekavan oloinen teksti, mtta auttakaa ja kertokaa mitä minun pitäisi tehdä ? Kysykää ihmeessä lisää, vastaan mielelläni.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet varmasti provo, sillä harva oikeesti tulee suomi24 palstalta hakemaan vastausta noin suuresta päätöksestä.
Asia on ihan sinun päätettävissä, ei muiden. Se, miltä susta tuntuu. On yhtä itsekästä pitää lapsi kuin tehdä abortti. Sillä ei ole sen ihmeellisempää käsitettä, kuin miten itse sen tilanteen näkee.
Yleensä uskovaiset eivät tee abortteja, ja se on siinä määrin ihan hyväkin, koska uskovaiset pysyvät ikuisena perheenä, mikä on myös lapselle ihan parasta. Aina näiden ikuisuus uskovaisten perheetkään eivät koko totuutta koskaan kerro. Eihän me koskaan tiedetä mitä jonkin perheen sisällä oikeasti tapahtuu.Koska kukaan ei voi olla niin tyhmä ja itsekäs, että olisin yhdessä vain lapsiensa takia. Lapset aistivat, jos vanhemmat ei voi hyvin ja kaikki opittu tulee vanhempien kautta.
Sinulle suosittelisin vakavaa pohdintaa ja kertomista poikaystävälle tai vanhemmillesi. Päätös on tottakai sinun ja vanhempasi varmasti kunnioittaa sinua omana lapsena ja sinun päätöstäsi.
Näetkö itse, että pystyt antamaan lapsellesi kaiken parhaan mahdollisen? Samalla pitämää huolta myös parisuhteesta?? Sillä te ette ole vain Isä ja Äiti vaan myös pariskunta, joiden pitäisi rakastaa myös toisia.
Jos pidät lapsen, ehdit varmasti opiskelemaan lapsen kasvaessa, mutta kannattaa ehdottomasti jutella miehesi kanssa. Siinä vaiheessa miten hän reagoi on jo paljon painoarvoa. onko hän halukas ottamaan kaikesta vastuun? jos ei, niin suosittelisin sinua miettimään järkevästi, sillä lapsella on myös oikeus isään.
Jokaisella meistä on omat arvot. ja niiden pohjalta teemme ratkaisuja. päätös on sinun.mikään ei ole väärä päätös, sillä kuuntele sydäntäsi ja mieti, itsesi sekä mahdollisen lapsesi kannalta asiaa. Jos haluat elää nuoruutta ja viettää kahdestaan aikaa poikaystävänsä kanssa ja rakentaa suhdetta enemmän, niin kannattaa miettiä näitäki juttuja. Täällä eletään vain kerran eikä mitään mikä kiinnostaa, kannata heittää hukkaan.
tekee itse päätöksensä, mutta itse kallistuisin ehkä abortin puoleen. Tulot vaikuttavat melko pieniltä ja lapseen tosiaan sitä rahaa uppoaa. Odottaisin myös oman asunnon saamista ja kävisin koulun loppuun. Mutta tosiaan, en voi päättää puolestasi
Kellä tahansa on mahdollisuus pärjätä tässä maassa, rahasta se ei jää kiinni. Yhteiskunta tukee avokätisesti etenkin lapsiperheitä. Huomaa että sinulla ei ole lapsia kuin kuvittelet niihin uppoavan rahaa jotenkin hirveät määrät.
Alottajan tilanteessa ei ole mitään syytä lapsen mukavuustappamiselle. Sitäpaitsi eihän sitä tiedä tuleeko enää koskaa sitten joskus myöhemmin tilaisuutta saadakaan muita lapsia!
missä houkuttelin aborttiin? Sanoin vain, mitä itse tekisin, en houkutellut ketään mihinkään. Ja kyllä, lapsia minulla ei ole, eikä todellakaan tule, mutta sen tiedän minäkin, että rahaa niihin uppoaa ja paljon. Sitäpaitsi yhteiskunnalla on parempaakin tekemistä, kun tukea mahd. ei-toivottuja lapsia
Kumpikaan ei ole oikea tai väärä vaihtoehto.
Kyse on siitä, mitä mieltä sinä olet. Sinun täytyy vain miettiä kaikkia eri näkökohtia. Tuntuuko abortti sinusta henk.koht. väärältä? (Esim. uskotko, että tulisit katumaan sitä jälkeen päin? luuletko että se voisi masentaa sinua paljon?) Joskus abortti on hyvä vaihtoehto, muttei ihmiselle joka ei ole täysin varma päätöksestään, silloin alkaa yleensä jälkikäteen kaduttaa ja saattaa tulla masentuneeksikin. Nämä ovat todella ihmiskohtaisia tosin.
Vai oletko sitten sitä mieltä, että lapsi olisi todella vaikea pitää? Tuntuuko sinusta, ettet ole valmis ja et pysty lapselle turvaamaan hyvää kotia? On totta, että yhteiskunta tukee perheitä, itse en tosin tiedä muustakuin lapsi lisistä. Jos talous mietityttää, kannattaa selvittää minkälaisiin tukiin sinulla on mahdollisuuksia. Ja tuosta tukiverkostosta, se on tärkeä nuorelle. Et kuitenkaan voi tietää ihmisten reaktiota ennen kuin kerrot, he voivat vaikka yllättää positiivisesti :)
Mieti nyt ihan rauhassa aluksi itse mikä tuntuu parhaalta. Sitten suosittelen puhumaan poikaystävän/perheen kanssa, saat ehkä uusia näkökulmia ja tukea. Muita myös, että oli päätös mikä tahansa älä anna kenenkään (vanhempien, poikaystävän, uskonnon kannan) painostaa sinua kumpaankaan. Päätös on sinun.
Valitettavasti kukaan ei voi puolestasi puntaroida/päättää oletko taloudellisesti tai henkisesti valmis. Koemmehan me kaikki eri asiat eritavoin. Vain sinä loppupeleissä voit sen tietää, mikä on oikea päätös juuri sinulle. Ja varmasti oikean päätöksen vielä teetkin. :)
Hyvää kevään jatkoa ja voimia päätöksen tekoon!
Ensin haluan kysyä, mitä tarkoitat uskonnollisella vakaumuksella? Kenen uskonnollisesta vakaumuksesta on kyse? Sinun vai poikaystäväsi vai vanhempien? Sillä uskovainen ihminen ei ensinnäkään harrasta esiaviollista seksiä ja jos vahinko kuitenkin tapahtuu, ei harkitse aborttia.
Ystävät ovat oikein hyvä tukiverkosto :)
Minä tekisin tilanteessasi niin kuin on oikein: kertoisin poikaystävälle tilanteesta ja ehdottaisin avioliittoa.