Melko huonokuntoinen talo, mutta asumiskelpoisena vapaa-ajan asuntona toiminut. Maata ei nimeksikään.
Äiti ja kolme sisarusta ylläpitänyt kiinteistöä, neljäs vähemmän. Heistä kaksi tehneet ilmaista työtä ja maksaneet tarvikkeita. Kaksi muuta pysytellyt vuosia hiljaa (sisaruksia on siis yhteensä kuusi).
Nyt toinen hiljaisista, sisarus1, haluaisi asua talossa ja ilmoitti ostavansa äidin ja muiden sisarusten osuudet.
Tämä sisarus omistaisi talon YKSIN ja maapalan omistus olisi yhteinen. Tämän lisäksi muille jäisi "elinikäinen käyttöoikeus" taloon. (äsh, kun on vaikeaa selkeyttää asia). Eiköhän kävisi niin, että toisen kotiin meneminen käyttöikeudella jäisi vuosien mittaan kokonaan. Etenkin jos on perhettä. Uudisrakennuksien tekemistä ei paikan syrjäisyyden vuoksi voi/halua harkita, vaikka tonttia olisikin.
Mitenkähän tulisi toimia, myydä en/emme haluaisi. Mielestäni sisarus1 voisi asua väliaikaisesti ja maksaa vuokraa ylläpitämällä taloa. Kuinka silloin on kiinteistöveron ja muiden, esim. ympäristömaksujen laita perikuntalaisten osalta? Kuinka vastuut jakautuvat?
Asiallisia vastauksia ja vertaistukea, kiitos
Äiti ja kolme sisarusta ylläpitänyt kiinteistöä, neljäs vähemmän. Heistä kaksi tehneet ilmaista työtä ja maksaneet tarvikkeita. Kaksi muuta pysytellyt vuosia hiljaa (sisaruksia on siis yhteensä kuusi).
Nyt toinen hiljaisista, sisarus1, haluaisi asua talossa ja ilmoitti ostavansa äidin ja muiden sisarusten osuudet.
Tämä sisarus omistaisi talon YKSIN ja maapalan omistus olisi yhteinen. Tämän lisäksi muille jäisi "elinikäinen käyttöoikeus" taloon. (äsh, kun on vaikeaa selkeyttää asia). Eiköhän kävisi niin, että toisen kotiin meneminen käyttöikeudella jäisi vuosien mittaan kokonaan. Etenkin jos on perhettä. Uudisrakennuksien tekemistä ei paikan syrjäisyyden vuoksi voi/halua harkita, vaikka tonttia olisikin.
Mitenkähän tulisi toimia, myydä en/emme haluaisi. Mielestäni sisarus1 voisi asua väliaikaisesti ja maksaa vuokraa ylläpitämällä taloa. Kuinka silloin on kiinteistöveron ja muiden, esim. ympäristömaksujen laita perikuntalaisten osalta? Kuinka vastuut jakautuvat?
Asiallisia vastauksia ja vertaistukea, kiitos
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta aika erikoiselta tuntuisi ratkaisu, että tämä yksi sisarus ostaisi pelkän talon ilman tonttia. Jos hän aikoo vielä muuttaa siihen taloon, niin tällä "elinikäinen käyttöoikeus" on mielestäni turha, sillä kuka sinne voisi mennä kuin omalle mökilleen, jos se on yhden sisaren koti, käytännössä ei toimi, olen jokseenkin varma. Luulenpa, että näinkö edes onnistuu talokauppa ilman tonttia, tai sitten tontista teette vuokrasopimuksen erikseen, ja sen esim. lohkotte erilliseksi alaksi muusta maa-alasta.
Kun tuo kiinteistö on perikunnan omistuksessa, eikä pelkästään äidin, niin itse suosittelisin, että tämä yksi sisar ostaisi koko kiinteistön maineen kaikkineen, jos maata ei ole paljoa. Jos on enemmän, ostaa sitten määräalan (joka lohkotaan), jolla talo on. Jos/kun ette halua myydä sitä, sitten voinette vuokrata talon hänelle, josta hän maksaa perikunnalle kohtuulliseksi katsomanne vuokran. Mahtaako hän ottaa esim. polttopuut talon lämmittämiseen ym yhteisestä metsästä. Nuo pitäisi myös selvittää, jotta asia olisi mietitty loppuun, ennen papereiden tekemistä.
"Mielestäni sisarus1 voisi asua väliaikaisesti ja maksaa vuokraa ylläpitämällä taloa. Kuinka silloin on kiinteistöveron ja muiden, esim. ympäristömaksujen laita perikuntalaisten osalta?"
Tuo on ihan sopimusasia, mutta jos taloa joku pitää vakituisena kotinaan, niin mielestäni hänen tulisi maksaa niin kiinteistövero kuin vakuutusmaksu ja muutkin kiinteistöstä menevät maksut. Tottahan tontin tai tilan suuruudella on myös jotain merkitystä, jos esim. metsää on kymmeniä hehtaareja, niin sitten ainakin sen osalta olisi aiheellista myös muiden osakkaiden osallistua siitä aiheutuviin kustannuksiin, koska tulotkin ovat yhteiset.
Kuusi sisarusta!! Oletteko ajatellut miten si jaetaan kun omistajat lisääntyy ja lasten lapset on osakkaana pesässä?
Suosittelen rakentavaa keskustelua. Myykää sille joka haluaa asua siellä huono kuntoisessa talossa. Talo on varmasti energia syöppö .
Tunteilla ei kannata vaikka on vanha koti talo.
"Myydä en/emme haluaisi" ,,, huono asenne , kun joka tapauksessa on tehtävä ratkaisu jossakin vaiheessa myynnin osalta. Pahimmassa tapauksessa talo homehtuu ja ränsistyy ja eikä sitä sen jälkeen kukaan ole halukas maksamaan mitään. Maaseutu on täynnä ränsistyneitä koti taloja. Nyt olisi mahdollista saada koti taloon asukas.
Mikäli haluatte vuokraa talosta ei sillä vuokra tuotolla rikastu ... onhan siittä kulujakin ja verojakin pitää maksaa.
Vanhemmillasi oli ilmeisesti toinen omistusasunto ja äidillä on lesken elinikäinen hallintaoikeus muualle, eikä tähän asumukseen. Kertomasi mukaisen asumisen halun/tarpeen tultua edes yhden perillisen tahtomana esille, niin edes jo saamiesi vastausten mukaista vuokrausta on syytä miettiä, ellette ole valmiit perintöosuuksienne järkeviin kauppoihin ilman mitään hintaa alentavia käyttöoikeus vehkeilyjä.
Lesken mahdollisen hallintaoikeuden alaisen asumuksen perinnönjakoa ei kannata tehdä, mutta lesken suostuessa puolikkaansa myyntiin, niin tarttukaa ihmeessä veljen tarjoukseen sopuhinnalla.
Ellei leskellä ole asumukseen em. lain suomaa elinikäistä hallintaoikeutta, niin pitäkää visusti mielessä se vaihtoehto, että kuka tahansa perillinen voi vaatia jakoa. Ellette pääse sopuun, niin vaatija voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjä/-jakajan ja siihempä teidän jokaisen perillisen 1/12 arvot sitten hupenee. Pesänjakaja nimittäin hakee oikeulta luvan ja myy puolikkaanne perintönne jakamiseksi, jos sitä edes jää hänen kulujensa ottamisen jälkeen.