Ajattelin nyt tänne kirjoitella kun en oikein muutakaan nyt taas keksi kun ei tahdo tuo uni oikein tulla.. Mietin tuossa taas kaikenlaisia juttuja.. Esim. miltä tuntuisi olla oikeasti iloinen.. en enää edes muista.. Jotenkin on oppinut vaan esittämään niin hyvin ettei kukaan enää näe läpi.. Kun pitää olla aina olevinaan niin saakutin vahva.. Olis kiva jos vois joskus olla ilman minkäänlaisia "naamioita", ettei tarttis aina stressata.. Eikä tarttis pelätä että jotain pahaa tapahtuisi.. Vaikka toisaalta, en mä enää varmaan osaisi olla oma itseni kun en oikeastaan enää tiedä että kuka tai mikä olen.. tuntuu että olisi vain pelkkä tyhjä kuori joka vaeltaa ihmismassan joukossa ja yrittää vaan kaikin tavoin sulautua joukkoon..
Tiedän että sairastan masennusta, olen sairastanut jo monta vuotta, ehkä tää masennus on muokkautunut jo joksikin aivan muuksi vuosien varrella.. Avun pyytäminen on vaan niin saakutin vaikeata..
Tiedän että sairastan masennusta, olen sairastanut jo monta vuotta, ehkä tää masennus on muokkautunut jo joksikin aivan muuksi vuosien varrella.. Avun pyytäminen on vaan niin saakutin vaikeata..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.