Hei, olen 18vuotias tyttö ja olen asunut poikaystäväni kanssa omakotitalossa noin vuoden. Mielenterveydessäni ei ole ollut ennen mtn ongelmia, muita kuin se, että olen pelännyt aina mm kaikkea kaikkea yliluonnollista, hulluja ihmisiä ikkunoitteni takana tai sisällä talossa mitä en vain näe sillä en uskalla etsiä heitä ja he tulisivat ja löytäisisvät minut, tekisivät minulle jotain pahaa ja kaikenlaisia murhaajia ja olioita jotka haluavat satuttaa minua.
Eikä asiaa auta yhtään se, että talo on vanha ja siinä on kellari ja ullakko, ja paljon kaappeja jotka aukeilevat itsestään (luultavasti ilmavirta aiheuttaa sen tai joku muu luonnollinen syy, mutta peloissani sen aiheuttaa aina mielestäni jokin muu). Ja huoneessa missä nukumme on kuollut eräs vanhus. Pelkään noita asioita ylikaiken, varsinkin kun olen yksin kotona poikaystäväni ollessa koulussa tai poissa, iltaisin ja pelkään myös pimeää koska silloin pelkään sängyssä ollessani jonkun repivän jalkopäästä peittoa..
Esimerkiksi eilen katsoin poikaystäväni kanssa illalla katsoimme kauhuleffan, vaikken yleensä katso sillä tiedän olevani peloissani kauan sen jälkeen, mutta katsoimme silti, sen jälkeen olin tavallista enemmän peloissani. Sain onneksi nukahdettua poikaystäväni silitellessä minua, mutta heräsin yöllä kokoajan painajaisiin, ja heräsin tänään jo enne seitsemää vaikka täytyisi vasta 11 aikoihin. Poikaystäväni lähti kouluun ja jäin yksin loikoilemaan sänkyyn ja tein sudokuja.
Myöhemmin kun puin rauhassa, tuntui kuin en olisi edes ollut siinä, ja aloin kuulla aluksi vain rauhallista puhetta pääni sisältä, mistä ei saanut mtn selvää. Pian puhe yltyi riitelyksi missä oli selvästi meis ja nainen jotka puhuivat päällekäin, yritin kuunnella mutten saanut todellakaan mtn selvää. Olin hyvin väsynyt ja uskoin sen johtuvan siitä. Sen jälkeen aloin miettimään että jos minulla olisikin alkava skitsofrenia, mutten usko, eikä kellään sukulaisistani ole mielenterveys ongelmia. Talossa ei ollut ketään, eikä ulkona ollut ketään.
Äänet loppuivat kuitenkin heti kun aloin meikkaamaan ja istuin alas. Olin todella peloissani ja ahdistunut.
Mitä luulette, mistä tämä johtui? Lääkäriin en vielä ole tuon yhden kerran takia menossa! Ja miksi oikeasti pelkään näin paljon? Poikaystäni on kyllästynyt tarkistamaan kellaria ym huoneita pelkojeni takia!
Sanokaa suoraan että olen vain hullu tai tulossa hulluksi tai että nämä ovat oireita jostain alkavasta mielenterveysongelmasta tai sairaudesta tmv!
Kiitos ASIALLISISTA kommenteista jo valmiiksi! =)
Eikä asiaa auta yhtään se, että talo on vanha ja siinä on kellari ja ullakko, ja paljon kaappeja jotka aukeilevat itsestään (luultavasti ilmavirta aiheuttaa sen tai joku muu luonnollinen syy, mutta peloissani sen aiheuttaa aina mielestäni jokin muu). Ja huoneessa missä nukumme on kuollut eräs vanhus. Pelkään noita asioita ylikaiken, varsinkin kun olen yksin kotona poikaystäväni ollessa koulussa tai poissa, iltaisin ja pelkään myös pimeää koska silloin pelkään sängyssä ollessani jonkun repivän jalkopäästä peittoa..
Esimerkiksi eilen katsoin poikaystäväni kanssa illalla katsoimme kauhuleffan, vaikken yleensä katso sillä tiedän olevani peloissani kauan sen jälkeen, mutta katsoimme silti, sen jälkeen olin tavallista enemmän peloissani. Sain onneksi nukahdettua poikaystäväni silitellessä minua, mutta heräsin yöllä kokoajan painajaisiin, ja heräsin tänään jo enne seitsemää vaikka täytyisi vasta 11 aikoihin. Poikaystäväni lähti kouluun ja jäin yksin loikoilemaan sänkyyn ja tein sudokuja.
Myöhemmin kun puin rauhassa, tuntui kuin en olisi edes ollut siinä, ja aloin kuulla aluksi vain rauhallista puhetta pääni sisältä, mistä ei saanut mtn selvää. Pian puhe yltyi riitelyksi missä oli selvästi meis ja nainen jotka puhuivat päällekäin, yritin kuunnella mutten saanut todellakaan mtn selvää. Olin hyvin väsynyt ja uskoin sen johtuvan siitä. Sen jälkeen aloin miettimään että jos minulla olisikin alkava skitsofrenia, mutten usko, eikä kellään sukulaisistani ole mielenterveys ongelmia. Talossa ei ollut ketään, eikä ulkona ollut ketään.
Äänet loppuivat kuitenkin heti kun aloin meikkaamaan ja istuin alas. Olin todella peloissani ja ahdistunut.
Mitä luulette, mistä tämä johtui? Lääkäriin en vielä ole tuon yhden kerran takia menossa! Ja miksi oikeasti pelkään näin paljon? Poikaystäni on kyllästynyt tarkistamaan kellaria ym huoneita pelkojeni takia!
Sanokaa suoraan että olen vain hullu tai tulossa hulluksi tai että nämä ovat oireita jostain alkavasta mielenterveysongelmasta tai sairaudesta tmv!
Kiitos ASIALLISISTA kommenteista jo valmiiksi! =)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hyvä että olet tiedostanut asian. Suosittelen tarkkailemaan tilaasi. Jos ulkopuoliset keskustelut jatkuvat, pelot siitä että joku tai jokin tuntematon satuttaa sinua omassa kodissasi ja tunnet olosi edelleen ahdistuneeksi, suosittelisin keskustelemaan siitä ammattilaisen kanssa. Ja tätä ehdotustani ei kannata ottaa pelolla vastaan. Psykologit ja psykiatrit ovat nimenomaan sen takia, että he saisivat *auttaa* ihmisiä joilla on ongelmia ja pelkotiloja.
Toivottavasti tällainen psykologiasta kiinnostunut opiskelija pystyi olemaan avuksi :)
Kofeiini pahentaa oireita ja liian pitkä syömättömyys. Jos oireet kestävät kaksi viikkoa yhteen menoon ahdistavina on syytä tilata aika terkkarista ja pyytää lähete mielenterveystoimistoon. Ota iso koira vielä seuraksesi se tuo myös turvaa. Kuuntele paljon kivaa musiikkia ainakin 10 min ennen nukahtamista se tekee hyvää hermosoluille, vähentää masennusta, pakkoajatuksia sekä lisää sosiaalisuutta ja parantaa muistia. Tulokset siitä näkyvät kahden vuoden päästä. Mutta ehdottomasti tilaa aika ja hae apua, ettei elämä ole yhtä ahdistusta.
tyttö pieni.. Mene nyt ihmeessä lääkäriin äläkä täällä ihmettele ääniä pääsi sisällä.
Kyse voi olla tosiaan mainitsemastasi skitsoreniasta myös, kuten monesta muustakin sairaudesta tai väliaikaisesta häiriöstä ja mitä nopeammin saat apua, niin sen paremmat mahdollisuudet sinulla on sen kanssa pärjätä tai saada se hallintaan.
Älä jää asian kanssa yksin. Pyydä jotakuta ystävääsi tai tätä poikaystävääsi tulemaan mukaasi. Oman paikkakuntasi terveyskeskuksen nettisivuilta löydät ohjeet siitä mihin sinun kannattaa ottaa yhteyttä.
Ja jos olosi alkaa muuttua sietämättömäksi, niin aina voit mennä päivystykseen.
Mieluummin tutkittavaksi vaikka turhaan, kuin miettiä "hulluksi tulemista" ja pelätä kaikkea vielä enemmän.
Tsemppiä sinulle, toivottavasti saat apua asiassasi!
jos ne on yhdistettävissä oikeaan kehoon. On kysymys ihan normaalista neurolgiasta. Saisitko ohjattua niitä päähäsi jo siten, että olisit seksuaalisesti tyytyväinen? Että ne tekisivät sekä "ykköstä", että "kakkosta". Tämähän on jo ihan normaalia, että ne pitää olla päällä. On olemassa sellainen sana kuin kavalkadi, mutta olematonta ei tarvitse koskaan pelätä.
Tiedätkö millaisiin hirmutekoihin seksuaalinen tyytymättömyys johtaa tämän osalta? Jopa murhiin ja sähkötuoliin. Kysymys on heijasteesta, joka sinulla pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä ollessasi. Yrität näin pelotella tupakalla vielä ja aiheutat tuntuvaa fyysistä ja psyykkistäkin vahinkoa mm. taloudella. Yleensä ääniä kuulevat eläkeläiset ja sellaiseen ovat oikeutettuja vain sellaiset joilla on lapsia. Muuten et saa lähestyä psykiatriallasi. Et saa innostua psykiatriasta lapsettomalle. Et ota mitään neurologiaa huomioon, olet lapsettomuusriski. Et ole omaksunut tarpeellista psykiatriaa. Se koostuu oikeasti mm. Vapaista seksuaalisuhteista se hoito lapsettomuuden ja turvallisuuden takia. Mä olen ollut vaatimattomat 30-vuotta pakkolaitoksessa näin. Se on ollut kauheaa perhepätemistä, jollekin toiselle perheelle. Eli siis laitonta leijan lennätystä porrasperäleikkauksella. Se ei ole ammatti, vaan hoitokeino.
Tervekin ihminen voi toisinaan tunneperäistä ahdistusta kokiessaan nähdä ja kuulla hallusinaatioita/ääniä tms.
Itse olen ollut koulukiusattu ja joskus näin hallusinaatioita että kotona sängyllä ollessani kiusaajieni irtonaiset päät leijailivat ympärilläni ja pilkkasivat minua, tämä ei kuitenkaan ole toistunut ja kiusaamisen traumoista olen vuosien varrella päässyt vähitellen eroon.
Kerroit että nukuit huonosti ja heräilit, se saattoi vaikuttaa asiaan. On tehty kokeita joissa ihmistä on pidetty hereillä pitkään ja jossain vaiheessa mieli alkaa mennä jonkinasteiseen psykoosiin nukkumattomuuden vuoksi. Kannattaa siis pyrkiä nukkumaan riittävästi levollista unta joka yö, iltaisin ei ehkä kannata juoda kahvia, jos univaikeuksia on paljon niin jokin lääke voi ehkä auttaa myös. Myös ruokavalio ja liikunta ovat tärkeitä.
Hei! Kiitos kaikista vastauksista ja viimeinen vastaus taisikin osua oikeaan. Nukuin nimittäin ennen todella huonosti ja pelkotilat ovat todellakin vähentyneet koska olen muuttanut pois viime toukokuussa asumaan yksin eron takia.
Elämä on kyllä helpoittanu aikalailla kun uskallan nukkua yksin täällä jos telkkari on päällä (tottumus ja edelleen pelkään että näen sen heijastuksesta jtn mitä en oikeasti näe, siksi iskelmätv aina päällä :D:D:DD)
Mutta ääniä ei oo kuulunu, uskon että tää menee iän myötä ohi kun puhuin äitini kanssa ja hän sanoi että oli pelännyt samalla tavalla kuin minä vielä 25vuotiaanakin, joten kai pelkuruuskin voi olla periytyvää. =D
tuu jutteleen paniikkihäiriön puolelle topicciin Oudoimmat Paniikkioireet, näkyy siinä etusivulla. Mulla on myös tapahtunut tuota kovan stressin, pelon ja väsymyksen alla. :)
Moi, oisin kiitollinen jos auttaisit vähän, olen pelokkaasti ajatellut että onko sitä skitsofreeniaa vai ei! Kiitos jos autat :)
Mulla on ollut pitkään jo pelkoa monenlaisista äänistä, pelkään että joku tulee murhaamaan minut kotiini, pelottaa että joku kidnappaa yms. Ite kuulen joskus sellaisia ällöttäviä kuiskauksia. Pelkään ääniä. Äänten pelko alkoi tänä vuonna. Eka se oli sellasta kun siskolla oli flunssa ja yski kamalasti. Pelkään vieläkin jos joku yskäsee, laitan korvilleni käteni. Sitten alkoi muut kovat äänet. Jos joku paiskasee oven, jos pelti osuu toiseen peltiin, jos joku huutaa ja muut tollaset "kovat" äänet. En usko että mulla olisi skitsofrenia, koska olen vasta 12, mutta suvussa on yksi entinen skitsofrenikko. Oon lukenu skitsofreniasta ja en viiti kertoa kuitenkaan vanhemmille. Sanoin siitä että ne yskäykset on kovia, mä pelkään niitä, mutta äiti vaan vastas että se ei varmaan oo mitään. Ei ne kuitenkaan uskois mua ja sain skitsofrenia testistä 3. En oo hiljaisin ihminen, mutten myöskään se joka huutaa ymsyms. Ei ole ihmisharhoja, mutta monesti ajattelen yhden ihailemani ihmisen, kun olemme autossa menossa jonnekkin, hymyilen vaan sille ja se mulle. Monesti pelkään takamustani: jos siellä olis joku. Mutta mä vaan oon tälläne. En usko skitsofreniaa, ehkä tää vaan on normaalia elämää? Äänet muuttuu kovemmiks ja kovemmiks ja niit rupeaa tulee enemmän ja enemmän. Ei ole aistiharhoja, joissa vesi muka maistuu vaikka spritilta. Toivottavasti joku voisi auttaa!
Tuollainen säikyttelevä äänien kuuluminen voisi mennä päivässä ohi jos käyt yleislääkärillä ja kerrot. Lääkäri voisi antaa lääkettä sekä pyytäisit myös rauhoittavaa lääkettä. Sitten äänet häviäisivät toivottavasti sillä. Telepatiaa voi muuten olla ihastumisen kanssa, joten se voi olla molemminpuolista ihastusta! Mitä pikemmin uskaltaudut soittamaan lääkäriajan, sitä vähemmällä pääset.
http://www.youtube.com/watch?v=wBumb3TrJwc&feature=plcp
katso kanavaltani.videoita inäkin kuulen ääniä.Älä pelkää:=)