Veneiden perien erot, tasaperä vs "veneperä"

Ääliökö?

Ihan tyhmä kysymys,mutta vastatkaa tyhmälle.
Mitä käytännön eroa ulkonäön lisäksi on ajettavuudessa/ominaisuuksissa tasaperäisellä ja veneperäisellä veneellä?

11

3188

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tarkoitat varmaan suippoa joka löytyy uppoumarunkoisista, menevät pienellä koneella hiljaa ja "tankillinen riittää koko kesäksi".
      Tasaperä liittyy, useimmiten, liukuvaan tai puoliliukuvaan jotka vaatii isot koneet.
      Jos on takakabiini niin tasaperässä se on yleensä ISO

    • die shell

      Ero tosiaankin liittyy suunniteluperusteisiin ja runkomalliin; uppoumarunkoinen vene kulkee pienimmällä kulutuksella ja peräaallolla virtaviivaisen muotoisena (runkonopeus siten tulee vastaan), jos katsot purjeveneiden vesilinjaa, niin tylpän risteilijäperän alla vesilinjan muoto on takaa suippo.

      Liukuvassa veneessä taas tasainen perä kantaa paremmin liukuun noustessa ja ajettaessa.

      Tästä voisi tietysti jatkaa yhtä ja toista hydrodynamiikasta, mutta noin se suunnilleen yksinkertaistettuna menee.

      Käytännön esimerkin näet, kun vertaat uppoumarunkoisen, vaikkapa Family Cruiserin menoa, jonnekin 6 solmuun asti peräaaltoa tuskin lainkaan veden virratessa liki laminaarivirtauksena runkoa myötäillen, runkonopeutta lähestyttäessä peräaalto ja tehontarve kasvavat eksponentiaalisesti. Tasaperäinen liukuva vene on puolestaan epäkiitollinen ajettava hitaissa nopeuksissa, peräaaltoa alkaa kertyä nopeasti ja polttoainetaloudellisempaa (litraa/maili) on nostaa vene liukuun paljon ennen runkonopeutta.

      Uppoumarunkoihin sitten jotkut kikkailevat kaikenlaisia plaanitasoja peräpeiliin saadakseen lisää runkonopeutta tai matkanopeutta, mutta niistä sitten voikin tee-se-itse miehet jatkaa eri threadissa.

      • Vanhana nyrkkisääntönä on pidetty, että runkonopeus solmuina on veneen vesilijan pituus metrinä. Mikä esim. 7 metriä pitkän vesilinkan omaava liukuva moottorivene nousee liukuun 7 solmun nopeudessa?

        Muuten olen kylläkin aika lailla samaa mieltä muista kirjoittamistasi asioista.


      • die shell
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Vanhana nyrkkisääntönä on pidetty, että runkonopeus solmuina on veneen vesilijan pituus metrinä. Mikä esim. 7 metriä pitkän vesilinkan omaava liukuva moottorivene nousee liukuun 7 solmun nopeudessa?

        Muuten olen kylläkin aika lailla samaa mieltä muista kirjoittamistasi asioista.

        itse kokeillut ajaa eri runkotyypeillä ja tarkkaillut miten ne reagoivat?

        Runkonopeus = teoreettinen maksiminopeus uppoumarungolle = vesilinjan pituuden neliöjuuri * 2,43. Tämä on siis se teoreettinen maksiminopeus, jolla kyseinen vene syrjäyttää painonsa verran vettä. Käytännössä luku on kuitenkin alempi, runkomuodosta riippuen yleensä ainakin solmun verran.

        7 - metriselle veneelle siis tuo raja-arvo on 6,43 solmua.

        Puoliliukuva tila sitten on mitä tahansa tuosta ylöspäin ja on jossain määrin makuasia, koska vene on oikeasti "liukuva" - käytännössä yksilökohtaista. Peräaallon muuttuminen kiila-aalloksi on eräs kriteeri.

        Hyvin suunniteltu liukuva vene kulkee liki samassa asennossa (alle 10 asteen nousukulma) matkavauhdissa kuin normaalisti kelluessaan. Jos keulan taakse jää kohtuuton katvealue kuljettajan näköpiiriin, on kyse joko huonosta suunnittelusta, liian heikosta moottorista tai liian hitaasta nopeudesta. Ja tämä on luonnollisesti mielipidekysymys enkä väitä yleispäteväksi säännöksi. (flybridge veneillä tuo katveongelma tietysti on teoreettinen)

        Nykyinen veneeni on tasaperäinen liukuva, kaava antaisi runkonopeudeksi 7,45 solmua, käytännössä kuitenkin peräaalto kasvaa epämiellyttäväksi jo alle seitsemän solmun -> satamissa ja ahtaissa paikoissa 5-6 on paljon asiallisempi maksimi. Aiemmin esimerkkinä käyttämäni Family Cruiserin runkonopeus on likipitäen sama, mutta merkittävää peräaaltoa ei todellakaan synny alle 7,5 solmun.

        Yhtä totuutta siis ei ole, vaan kukin runkomalli on yksilö tässä suhteessa. Edelleen esimerkiksi oma veneeni ei ole mielestäni kunnolla liu'ussa alle 25 solmun nopeudessa (ajoasento, peräaallon koko ja muoto jne.) Itse asiassa ihan jännää experimenttiä miten ajoasento ja aalto muuttuu eri tavalla nopeutta hitaasti nostettaessa tai laskettaessa. Puoliliukuvasta tilasta voi sanoa sen verran, että kovassa aallokossa lienee sen ainoa validi paremmuus, ellei vene sitten ole pohjasuunnittelultaan nimenomaan siihen suunniteltu. Aidosti liukuvat ovat jokseenkin hankalia käsitellä puoliliukuvina eivätkä ne yleensä ole mitään maailman parhaita menijöitä hitaassa vauhdissa (tuuli tarttuu ja vie sivulle jne.)

        Sitten tuo paljon viljelty epämääräinen suure "liukukynnys" on omasta mielestäni enemmän pienveneisiin pätevä, muissa tuo ylimenoalue uppoumakulusta liukuun on yksinkertaisesti liian pitkä ja itse suure menettää relevanttiutensa.


    • Perä Peili

      Kun veneellä ajetaan alle runkonopeutta, niin suippoperäisen perästä vesi irtoaa ilman energiaa turhaan kuluttavaa pyörteilyä ja näin parantaa uppoumarunkoisen veneen hyötysuhdetta. Suippoperäinen taas ei käytännössä kanna peräpäästään, joten sillä ei kannata ajella edes ihan sitä runkonopeuttakaan. Eli käytännössä 7 metrinen vene kulkee todella pienellä kulutuksella ja aaltoja aiheuttamatta noin kuutta solmua. Sen jälkeen perä alkaa painua ja kulutus lisääntyy vauhdin juuri lisääntymättä. Tämän takia uppumarunkoiseen on turha laittaa kovin suurta moottoria kun se ei käytännössä kuitenkaan kulje runkonopeuttaan kovempaa.

      Tasaperäinen vene taas kantaa peräpäästään hyvin ja tämä helpottaa veneen liukuun lähtöä. Liu'ussa veneen kulutus matkaa kohti alenee runsaasti, vaikka se jääkin uppoumaveneen kulutusta jonkin verran suuremmaksi. Liukukynnystä alhaisemmissa nopeuksissa perä laahaa turhaan vettä mukanaan aiheuttaen turhaa polttoaineenkulutusta. Pohjanlahden rannikolla kalastajilla oli aiemmin käytössän vedenalaisilta osiltaan suippoperäisiä veneitä, joissa kuitenkin pinnan yläpuolella kuitenkin oli peräpeili pienen perämoottorin kiinnittämistä varten.

      • Ei ummjarra prkl

        Eli:

        Suippoperäinen= merikelpoinen
        Tasaperäinen=juppivene/tyynen kelin vehje

        Ymmärsinkö oikein?


      • ei yhtä ratkaisua
        Ei ummjarra prkl kirjoitti:

        Eli:

        Suippoperäinen= merikelpoinen
        Tasaperäinen=juppivene/tyynen kelin vehje

        Ymmärsinkö oikein?

        On merikelpoisia v pohjaisi nopeita veneitä ja merikelvottomia suippoperäisiä, näin kaikissa kokluokissa.


      • Kiikkutuolitarpeeton
        ei yhtä ratkaisua kirjoitti:

        On merikelpoisia v pohjaisi nopeita veneitä ja merikelvottomia suippoperäisiä, näin kaikissa kokluokissa.

        hitailla uppoumaveneillä vuosikymmeniä, kulutus oli pieni, kiikunta välillä aikamoista, nyt olen ajanut yli 10v. akselivetoisilla puoliliukuvilla, rahaa kuluu ajamiseen hieman enemmän, mutta kiikkuminen on vähäisempää. Uppoumaveneiden pituus oli 9-12m, puoliliukuvien pituus 7-9 m. Tää nykyinen veneily on mukavampaa. Tämä oli rautalangasta väännetty selvitysmalli suippoperäisen ja tasaperäisen käytännön eroista.


      • pellinkiläinen
        Kiikkutuolitarpeeton kirjoitti:

        hitailla uppoumaveneillä vuosikymmeniä, kulutus oli pieni, kiikunta välillä aikamoista, nyt olen ajanut yli 10v. akselivetoisilla puoliliukuvilla, rahaa kuluu ajamiseen hieman enemmän, mutta kiikkuminen on vähäisempää. Uppoumaveneiden pituus oli 9-12m, puoliliukuvien pituus 7-9 m. Tää nykyinen veneily on mukavampaa. Tämä oli rautalangasta väännetty selvitysmalli suippoperäisen ja tasaperäisen käytännön eroista.

        "uppoumavene" voi olla suippo- tai tasaperäinen. samoin puoliliukuva voi olla suippo- tai tasaperäinen.
        että otas uusi kela rautalankaa esille....


      • Tasasuippo
        pellinkiläinen kirjoitti:

        "uppoumavene" voi olla suippo- tai tasaperäinen. samoin puoliliukuva voi olla suippo- tai tasaperäinen.
        että otas uusi kela rautalankaa esille....

        Tällaisia varmaankin on. Kuitenkin valtaosa uppoumarunkoisita on suippoperäisiä, koska sellainen on huomattavasti parempi uppoumanopeuksissa. Toisaalta useimmissa puoliliukuvissa suippoperäisissä perä on vain muodon vuoksi sellainen. Veden alta löytyy paljon V-pohjaisen muotoja, jopa niin kutsutuissa pellinkiläisissäkin. Alkuperäinen aito pellinkiläinen ei tällainen tosin ole.

        Joten edellinen kirjoittaja tiivisti asian varsin hyvin.


    • suitsaa

      Meneeköhän suippoperäisen ajettavuus pilalle, jos laitetaan esim. trimmilevy perään perän painumisen estämiseksi ? Kokemusta onko kellään !

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pitkään kestänyt ihastuminen

      Oot niin kaunis🩷 Vaikutat tosi itsevarmalta, iloiselta ja puheliaalta. Voisi sanoa, että näen sinut jopa tietynlaisen
      Ikävä
      128
      1931
    2. Charlie Kirk murha

      Erikoista. Valtamedian neutraalilta vaikuttava juttu tästä murhasta, jossa ei esiinny lainkaan sanoja "äärioikeisto" tai
      Maailman menoa
      275
      1743
    3. Torniolainen Tiiliä lukemaan

      Torniosta kotoisin oleva Matti Heis. Kala ui nyt syvissä vesissä. Kolme vuotta tiilien lukua.
      Tornio ja Haaparanta
      3
      1616
    4. Venäjän lennokkileikit ja provokaatiot tulee jatkumaan.

      Yrittää härnätä Natoa vastaiskuun,koska sillä olisi halua ratkaista nopeasti sota käyttämällä taktista ydinasetta Ukrain
      NATO
      259
      1354
    5. Kumpa kaikkeen vois palata

      Askelia taaksepäin. Siihen hetkeen kun olit aitiopaikalla mielestäsi. Kaiken oli kuitenkin tarkoitus mennä näin
      Ikävä
      26
      1215
    6. Sen uskon että et

      Sä oikeasti kovin helpolla muihin rakastu ja ehkä se on molemminpuolista
      Ikävä
      53
      886
    7. Mies nähdäänkö?

      Missä voitais tavata? En jaksa enää odottaa.🙄🌞🤎
      Ikävä
      57
      843
    8. Yrittäjien ahdinko

      Onko seuraava paikallinen yritys kaatumassa? Ensimmäinen protesti ja merkittäviä maksuviiveitä. Terveet firmat ei protes
      Oulainen
      18
      837
    9. Koska me sitten tavattaisiin?

      Kerrothan, koska me sitten tavattaisiin? Vai meneekö liian vaikeaksi?
      Ikävä
      44
      708
    10. Huvittaa tää

      Välillä mä olen aivan varma, et säkin mies oot muhun ihastunut. Välillä mä mietin, et mitäköhän mä oikein kuvittelin. 😅
      Ikävä
      39
      703
    Aihe