Otsikkoaihe on ollut agendalla jo vuosia. Välillä siitä puhutaan ikään kuin säästöliekillä, mutta melko usein aihe nousee lööppeihin ja etusivuille kissan kokoisin kirjaimin.
Nyt on aihe taas lööpeissä, kun työ –ja elinkeinoministeriössä on todettu monia häirintätapauksia.
Ihmeellisintä ja suorastaan surkuhupaisaa on, että ministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Virtanen, ei ole tiennyt asiasta mitään. Näin hän väitti A-studion haastattelussa 7.2.11.
Mitähän muuta tärkeätä kansliapäällikkö Virtanen EI TIEDÄ johtamansa ministeriön asioista?
Seksuaalinen häirintä on monella tapaa pulmallinen asia.
Kuka milloinkin määrittelee seksuaalisen häirinnän. Missä kulkee raja tavanomaisen työtovereiden keskeisen juttelun ja huulen heiton ja seksuaalisen häirinnän välillä?
Kun tavallista pitempään katselet työtoveriasi, niin jääkö katse häneen sen vuoksi, että katse vaan jää joskus johonkin, ilman mitään kummempaa. Joskus katse työtoveriin jää siksi, että silmä ns. lepää, kun katselee hyvän näköistä naista tai komeata miestä, ilman sen kummempia tarkoituksia.
Kuka määrittelee katseen syvyyden, pituuden ja/tai tarkoituksen?
Seksuaalista häirintää on ilman muuta, jos käy ilman lupaa kiinni työtoveriinsa tai peräti ehdottelee mahdottomia.
Eräs asia, joka voi myös aiheuttaa valituksia seksuaalisesta häirinnästä on kateus työpaikoilla.
Työpaikoilla käydään nykyään kovaa skabaa työpaikan säilymisestä ja siinä juoruilu ja perättömät ilmiannot ovat ns. hyvä keino järkyttää koko työpaikan ilmapiiriä.
Kaiken kaikkiaan seksuaalinen häirintä työpaikoilla on varmasti sekä totta, että tarua.
Esimiehillä onkin vaikea tehtävä tehdä ero totuuden ja tarun välillä.
On hyvin luultavaa, että on myös sellaisia tapauksia, jossa joku nainen tai mies suorastaan toivoo seksuaalista häirintää työtoveriltaan, mutta se on sitten eri messun aihe.
Nyt on aihe taas lööpeissä, kun työ –ja elinkeinoministeriössä on todettu monia häirintätapauksia.
Ihmeellisintä ja suorastaan surkuhupaisaa on, että ministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Virtanen, ei ole tiennyt asiasta mitään. Näin hän väitti A-studion haastattelussa 7.2.11.
Mitähän muuta tärkeätä kansliapäällikkö Virtanen EI TIEDÄ johtamansa ministeriön asioista?
Seksuaalinen häirintä on monella tapaa pulmallinen asia.
Kuka milloinkin määrittelee seksuaalisen häirinnän. Missä kulkee raja tavanomaisen työtovereiden keskeisen juttelun ja huulen heiton ja seksuaalisen häirinnän välillä?
Kun tavallista pitempään katselet työtoveriasi, niin jääkö katse häneen sen vuoksi, että katse vaan jää joskus johonkin, ilman mitään kummempaa. Joskus katse työtoveriin jää siksi, että silmä ns. lepää, kun katselee hyvän näköistä naista tai komeata miestä, ilman sen kummempia tarkoituksia.
Kuka määrittelee katseen syvyyden, pituuden ja/tai tarkoituksen?
Seksuaalista häirintää on ilman muuta, jos käy ilman lupaa kiinni työtoveriinsa tai peräti ehdottelee mahdottomia.
Eräs asia, joka voi myös aiheuttaa valituksia seksuaalisesta häirinnästä on kateus työpaikoilla.
Työpaikoilla käydään nykyään kovaa skabaa työpaikan säilymisestä ja siinä juoruilu ja perättömät ilmiannot ovat ns. hyvä keino järkyttää koko työpaikan ilmapiiriä.
Kaiken kaikkiaan seksuaalinen häirintä työpaikoilla on varmasti sekä totta, että tarua.
Esimiehillä onkin vaikea tehtävä tehdä ero totuuden ja tarun välillä.
On hyvin luultavaa, että on myös sellaisia tapauksia, jossa joku nainen tai mies suorastaan toivoo seksuaalista häirintää työtoveriltaan, mutta se on sitten eri messun aihe.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Seksuaalinen häirintä on kiusaamista, ja yleensä kiusaamiukseksi luokitellaan se, miten kohde sen kokee. Karkeat tapaukset kyllä erottaa, ja vaikutusvaltaisessa asemassa olevan on oltava varovainen. Alainen ei uskalla antaa samalla mitalla vaikkapa työpaikan menetyksen pelossa. Joku voi panna seksuaalisväritteiset puheet huumorin, joku imartelun, joku sovinismin tiliin. Tässäkin on tasa-arvo laajentunut, naisetkin nipistelevät miehiä pepusta ja puhuvat rohkeita.
Olin naisvaltaisessa työpaikassa eikä "pomoa" tarvinnut viranhaltijana pelätä. Olin normaalin naiselliseen tapaan ilahtunut, jos joku mieskollega huomasi uuden kampauksen tai kehui asun pukevan minua. Ei se samalta naisen sanomana tunnu ;).
Kerran istuin junassa pikkutyttäreni kanssa, kun vastapäiselle penkille rojahti alkolta tuoksahtava laitapuolen kulkija. Hän alkoi tuijottaa kiinteästi, mittaili katseellaan päästä varpaisiin. Sitten hän alkoi kommentoida hyvin imartelevin sanoin, hiuksia, silmiä, hymyä ja katse siirtyi rinnusten kohdalle. Silloin tempasin tytön mukaan ja vaihdoimme vaunua. Pyyhältäessämme tyttö heläytti kovaan ääneen : "Äiti, se setähän vaan kehui sinua !"
ei minua häirinneet.Annoin samalla mitalla takaisin.Työyhteisö ehkä herrat ja sihteerit,ja ylemmät palkkaluokat tekevät huumorintajuttomuudellaan siitä ongelman.
Firman pikkujouluissa kaikki oli ihan ok.
Ja minut on sentään lapsuudessa lähes raiskattu ja insestikin lähipitäen toteutui.
osaa antaa takaisin härekeillä vitseillä ja onko se edes oikea tapa ! Se antaa vaan lisää vettä myllyyn.
Baakvärkki on äänestysten mukaan miehen seksikkäin ruumiin osa , eikö ole outoa ?
Olen minäkin nähnyt viskisieppojen nipistelevän baarimikkoja persiistä. Sehän on pahimman laatuista häirintää työpaikalla.
Ei se mitään jos tilanteesta pääsee ajoissa pois, kuten junassa.
Mutta tämä Keskon Pirkka-johtaja Halmesmäki teki kyllä pahan mokan. Tasa-arvomisiteri puuttui siihen, mitähän itse ministeri Kiviniemi ajatteli. En ole kuullut hänen kommenttiaan. Kokovartaloministeriksi kehuminen esineellistää naista, niin sanottiin. Pitää paremmin katsoa aika ja paikka ja käyttäytyä jukisesti asemansa ja tilanteen mukaan. Oliko tuo teidän mielestänne sksuaalista häirintää ja kohdistuko Kiviniemeen vai naisiin yleensä ?
Pirkka laatua koko äijä. Olis Marin korvaan kuiskinut vasta jatkoilla!
Italian malliin.
Nähty ja koettu.
Suomessakin ihan ministeritasolla , mutta maksaahan se jos aliarvioi häirinnän kohteen. Keski-ikäiset naiset kyllä pärjää, toista on ne Perluskoonin alaikäisiin kohdistuneet jutut.
Meidän ikäisiä tämä ikä pelkästään suojaa, ei ole pitkiin ollut härintäyrityksiäkään, :(.
pm vastasi, että pysyn edelleen siinä, että keskityn asioihin.
Toimittaja tivasi uudelleen. MK vastasi rauhallisesti uudelleen: "Keskityn edelleen asioihin".
Olin kaupassa töissä lihatiskissä.
Lihamestari seurasi minua usein jäähdyttämöön kun hain sieltä jotain, kähmi ja koeloi, painautui takaa päin kiinni ja hieroi itseään takamukseeni.
En uskaltanut sanoa tai tehdä mitään, olin niin nuori, mies oli noin 30v vanhempi.
Ällötti silloin ja ällöttää vieläkin tuo muisto.
Olisit iskenyt lihakirveellä sen poikki !
Nyt nämä nykynaiset närkästyy jo viipyilevistä katseista, sitä se femakkoaate teettää.
Kerropas nyt sitten meillekkin miltä se tuntui kun sait oikein kunnon jortikkaa perä luukkuusi
jälkiviisaiden yhtenä keskustelun aiheena oli seksuaalinen häirintä. Puhuttiin nolla tolelanssista ja todettiin rajojen määrittämisen olevan vaikeaa. Kalle Isotalon kommentti jäi mieleen, "kohde määrittelee sen". Minusta sinä oli jotain järkeä.
Heittäisin palstalaisille kysymyksen, voiko näin virtuaalisesti olla sh:ää. Oma mielipiteeni on, että täältä löytyy negatiivista sh:ää, joka voi olla ihan suoraan jollekin palstalaiselle osoitettu. Joskus se vaikuttaa palstan ilmapiiriin laajemminkin.
sitä keksi, niihän asia on aina määritelty !
Mikäs olis positiivista s.häirintää, oletko saanut ?
Väitinkö että Kalle olisi keksinyt, höh. Toiseen kysymykseesi en tarkoituksella vastaa.
Siltä tuntuu kuin meidän iässä se shäirintä oli jo tarpeen monelle, mistä yksinäinen löytää kumppania???
arvon rouvat kaipaa, ainaskii K. on aika kiukkunen.
hoitolaitoksessa vieraili politiikan johtonimiä tanssityttöineen, meille työntekijöille kertyi maksamista paljon.
Iloton homma ja totuus - ainakin minulle.
Inhollani ei vieläkään rajoja.
koko kesän sanomalehdessä töissä "kesätoimittajana" Vaasa-lehdessä.
Vuorotyö oli viikoittain vaihtuvaa, joko 8-16 tai 16-24, niin muistelen.
Kun urheilutoimittaja Olli Koli oli vapaalla, hän tuli huoneeseeni ja alkoi takanani seisoen kopeloida etupuoleltani kaula-aukkoni sisäpuolelle, nousin ylös ja peräännyin kauhuissani.
Siitä jäi paha muisto.
Mutta kotimaan osaston toimittaja Osmo R. oli niin kohtelias, että ajoi aina klo 24 vuorossa ollessamme minut autollaan kotiini tai siis asunnolleni, ja sanoi aina, kun nousin autosta: "Öitä. öitä!" Se oli minulle uutta, sen tyyppisiä toivotuksia en ollut aikaisemmin kuullut.
Pidin siitä Osmosta tosi paljon, hänessä oli jotain samaa kuin isässäni.
.
Niitä kollijahan aina riittää! Tässä iässä osaa ottaa ne jo luonnon tarkoittamina. Eivät ne sille mitään voi, jos ei ole järkeäkin suotu! Heh hee
Monta olen joutunut karistamaan, toivottavasti ovat selvinneet ilman suurempia vaurioita. Enkä edes jaksa moisista välittääkkään.
Niitäkin riittää!
Älä sievälitä..ko entiset häirijät menehtyy, heit tulloo tusinoittai uusii, et sil viissii.
Eipä viime aikoina ole kukaan häirinnyt.
Nuorempana oli mukavaa jos häiritsijä oli mieleinen, mutta auta armias jos ei ollut!"#¤%½
Tuossa käsiteltiin asiaa siten, kuin se olisi pelkästään työpaikkojen ilmiö.
Siihenkö se muka rajoittuu?
Meikäläinen on kokenut sitä kyllä vielä 70 :nakin ja useampaan kertaan. Kaiken lisäksi ei ulkonäössä tällaisella tavallisella maatiaisella ainakaan pitäisi olla mitään provosoivaa.
Nimi. "pöljätär" esitti kommentissaan hyvän näkökohdan aiheeseen.
Se on juuri niin, että paljon puhutaan jopa vaahdotaan seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla, mutta unohdetaan, että ihmiset ovat suurimman osan elämästään muualla, kuin työpaikoilla.
Kuka valvoo ja vahtii siellä "muualla" tätäkin asiaa.
Tiettävästi poliisin resurssit ovat niin pienet nykyään, että paljon jää tutkimatta isojakin rikoksia.
Kuka sitten tutkii niitä häirintätapauksia, joissa joku mies katsoo vähän pitempään kevyesti pukeutunutta naista kesäisillä kaduilla, toreilla ja erilaisissa "kuppiloissa".
Jos joku ilmoittaisi poliisille, että nyt häntä on seksuaalisesti häiritty kadulla, niin voi hyvin kuvitella, mitä poliisi siihen reagoisi. Ei mitenkään.
Vaikea juttu kaiken kaikkiaan tämä ns. häirintä.
Kun jokaisella on subjektiivinen oikeus määritellä, milloin häntä on häiritty seksuaalisesti, ollaan suossa.
Tulee vain kysyneeksi, miten oli ennen, kun kukaan ei puhunut mitään häirinnästä.
Sitä vaan katseltiin ja ihailtiin vastakkaista sukupuolta, iskettiin silmää, ihastuttiin, rakastuttiin, mentiin naimisiin ja saatiin lapsia.
Luonto se on, mikä tikanpojan puuhun vetää.
Tässä ei nyt tarkoiteta niitä tapauksissa, joissa on kyse vakavista rikoksista.
Vaikeaa vetää raja mikä on sukupuolista häirintää ja mikä ei. Monet näistä "älämäölön" julkisuuteen nostajista ovat myös julkisuuden henkilöitä. Kun toinen osapuoli katsoo hiukan pidempään kohdetta se jo koetaan häirinnäksi, ei muuta kun soitetaan iltapäivälehtiin ja päästään lööppeihin - siinä taas ao saa julkisuutta - kyseenalaista mainetta. Arkadianmäen väki esikuntineen on usein valituksentekijöitä, kuten mainitsin vaalit on tulossa ja pitää kaikin keinoin saada itsensä esille.
Ei savua ilman tulta, joku kohde on kiinnostava joku taas ei. Isotalon mukaan "kohde määrittää asian kiinnostavuuden". Vetovoiman lait ihmiselämässkin pätevät löytämään kiinnostvan kohteen, se kuuluu normaaliin elämään. Joskus 50-luvun lopulla elin nuoruuden tapahtumarikasta aikaa. En tullut mieleenkään sykähdyttävää tangoa tai valssia tanssiessa, malliin "rintaasi painoit kun valssi tää soi..." kaverilla oli "patukka" taskussa että se oliisi sukupuolista häirintää ei ollenkaan. Työpaikalla taputukset, halailutkin kuuluivat arkeen, kun onnistuttiin vaikeankin tehtävän suorittamisessa, riemuittiin koko teami.
Mitenkähän nämä häirityt sitten haluavat kohdata sen oikean tai satunnaisen partnerin, koska kaveria ei voi ostaa Valintatalon hyllyltä? Ei kaikki olalle taputukset ja halailut ole tarkoitettu härinnäksi vaan kiitokseksi tai riemuksi kun tavataan pitkän ajan kuluttua. Järjen käyttö on sallittua näissäkin asioissa. Onko nyt niin, paljon melua tyhjästä.
Kyllä niitäkin miehiä on, jotka työpaikalla syystä tai toisesta haluavat käydä käsiksi "vetävään" naiseen!
Omasta miehisyyden pönkittämisestä kai silloin on kysymys.Joka tapauksessa kovin tyhmää ja asiatonta !
Mutta lätkäisemällä niistä eroon pääsee ilman metelin nostamista:D
Eri asia onkin pitkäaikainen ja kiusanteon varjolla ärsyttää huviksensa, jos huomaa toisen olevan epävarma, miten korkeammassa asemassa olevaa uskaltaa ojentaa. Raukkamaista sellainen olisi. On se kanssa, niin kuivaako tuo eduskunta työ on, että kaikenlasia juttuja sieltäkin joutuu lukemaan?
Eikä sanoistakaan, ellei niihin suoranaista hyökkäystä ole ladattu.
Pahinta lienee yllättävä tekoihin ryhtyminen.
Kyllä työpaikallani oli sellainenkin mies, jonka ohi ei oikein helpolla päässyt ilman halailua, ja kuinka ollakaan, vaikka kaikki naiset pitivät halauksista, eivät kuitenkaan tässä tapauksessa.
Tässä häirintäasiassa vaahtovat eivät ole aina kovinkaan objektiivisia, puhuvat muittenkin naisten puolesta. Tasa-arvovaltuutetun pitää tietysti puhua leipäpuunsa puolesta, mutta ei naisen ihailu tai suorasukaisempikaan lähestyminen esineellistä naista tai tee alenna seksiobjektiksi. Hyvä esimerkki on tuo Lorenan tanssikisailu, sehän on seksuaalisuuden kokeilua ja herättelyä parhaimmillaan. Mikäs onkaan tanssin merkitys ollut ikiaikaisesti ! Miten lämmittivät ne kadulla perään viheltelyt, kunpa vaan vielä kuulisi !
Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore on paljon puhunut siitä, että lapsille pitää opettaa oman kehon koskemattomuuden merkitys. Tytöille ja pojille tehdään selväksi, mitä kehon kohtia saa koskettaa vain itse tai lääkäri, mitä vanhemmat ja perheenjäsenet, mitää muut aikuiset. Yhteen aikaan syntyi äläkkä, kun opettaja kosketti oppilasta olkavarteen kannustavasti. Koulunpäättäjäisissä on ope aina halannut, tosin ei murkkuikäistä väkisin. Insestistä vaahdottiin niin, ettei isä uskaltanut pikkutyttöään sylissä pitää.
Nuoret tytöt, jopa lapset ovat nykyisin seksuaalisen härinnän kohteina. Vaikka asialla ovat yleensä ikätoverit tai vähän vanhemmat, ilmiö on vahingollinen ja tuomittava. Heitä huoritellaan ja huomautellaan kehon muutoksista virnuillen. Kun vielä napapaitamuodit ja viihdeteollisuus pitävät osaltaan yllä yltiöseksuaalista maailmankuvaa, on nuoriso ymmällään. Nuorille tulee helposti kuva, että he ovat epänormaaleja ja epäsuosittuja, jos ei ole varhaisia seksikontakteja tai ei suostu lähentelyihin .
kuittaan edellisen kirjoittamakseni. Lisään vielä, että henkinen koskemattomuus kuuluu lapsen oikeuksiin myös, mutta miten varjella nykyaikana lapsia ja nuoria ? Parasta yrittää antaa niin hyvät eväät, että on rohkeutta ja ylpeyttä sanoa EI . Nuoren pitää saada tuntea ylpeyttä omasta kehostaan ja sukupuolestaan.
En ole kovin paljon miettinyt tuota aihetta. Joltain osin lukiessani noita ilmi tulleita juttuja on tuntunut, että jotain ylilyöntejä on ollut. Olen ajatellut että kyllä minä itse tekisin jotain, yksi yritys riittäisi. Pieni flirtti on ihan eri asia (tosin se on harvinaista herkkua nykyään) ja eipä minua hetkahduttaisi kaksimieliset vitsitkään. Pikemmin luokittelisin sen miehen ei kiinnostaviin, kun ei osaa olla fiksu yrittäessään saada hameväen vaivautuneeksi. Voihan siinä antaa takaisinkin samalla mitalla, jotta ymmärtäisi.
Joku kysyi minulta onko minua s:sti häiritty. Muistan kaksi kertaa. Aika harva seula minulla on tuohon asiaan, mutta erotan ne kyllä omalla kohdallani hyvin.
Olin parikymppinen ja toimistossa meitä oli neljä miestä ja kolme naista. Mukavia poikia ja asiallinen, tasa-arvoinen yhteistyö vallitsi meillä. Yksi oli erilainen, kerran hississä hän kävi käsiksi minuun ja voi sitä ilmettä. Ilman muuta torjuin yrityksen ja sen verran tehokkaasti, että se jäi ainoaksi yritykseksi.
Toinen tapaus sattui 17 vuotiaana, kun linja-autossa viereeni istui lössähtänyt minua selvästi paljon vanhempi mies, joka alkoi houkutella minua siltä istumalta kesämökilleen, jonne oli matkalla. Ette usko kuinka nolotti ja inhotti sellainen elostelija.
Tässä iässä sitä ei mitenkään pane pahaksensa. On istä väliin ollut, mutta voisi olla enemmänkin
tulisi puuttua lain voimin,
aivan kuin tupakanpolttoon.
Napapaitamuoti on ollut oikein räikein esimerkki, samoin korkeat korot, jotka pilaavat nuoret, muotoutuvat jalat.