Erosin 95-vuonna silloisesta miehestäni, joka muutamia vuosia myöhemmin meni avoliittoon, muuttaen viime kesänä erilleen kuitenkin jostain syystä, mitä en tiedä.
Nyt tapahtui niin, että mies halvaantui äkillisesti ennen joulua niin pahoin, etteivät lääkärit antaneet elinaikaa kuin muutamia tunteja. Merkillisellä tavalla hän kuitenkin on toipumassa, ja nyt tämä nainen, jonka kanssa hän oli ollut avoliitossa, haluaa omaishoitajaksi. Mies on siinä kunnossa kuitenkin, ettei muista aikaisempia tapahtumia, todennäköisesti ei eroakaan, ja sitä tämä nainen käyttää hyväkseen. Mies ei ilmeisesti elä kovin kauan, joten tässä on nyt varma rahanhakuisuus ja omaisuuden periminen kysymyksessä. Nainen on kieltänyt lapsia pitämästä yhteyttä isäänsä.
Aikaisemmin tapahtui sellaista, että kun tämä nainen tuli x-mieheni elämään, niin alaikäisen lapseni elatusmaksut päättyivät. Koska minulla oli oikeudenpäätös asiasta, laitoin elatusmaksut ulosotttoon.
X-mieheni soitti silloin kertoen, että häenen avovaimonsa on laittanut rahat tililleni joten hän ei ole velvollinen maksamaan siltä kuukaudelta elatusapua. Rahoja ei kuitenkaan ollut tililläni, joten en perunut ulosottoa.
Olen aivan varma, että x-miehen avovaimo varasti rahat, sillä nyt käynyt ilmi, että tämä nainen oli varastellut joka kerta jotain tyttäreni kodissa vieraillessaan.
Ja sellainenkin seikka vielä, kuinka X-mieheni oli lomaillut tämän naisen kanssa tietämättäni minulle jääneellä kesämökillä kuin omassaan. En tiennyt silloin, minne tavaroitani oli mökiltä kadonnut, mutta nyt asia on selkiintynyt.
Mitä lapset voisivat tällaisessa tapauksessa tehdä, että oikeus toteutuisi? Ikävä vain, että neurologi on ilmaissut x-mieheni olevan siinä kunnossa, että hän voi päättää omista asioistaan, vaikka mies ei edes muista tapahtumaa edeltäneitä asioita.
Olisiko asiasta mahdollista tehdä vielä poliisitutkinta?
Nyt tapahtui niin, että mies halvaantui äkillisesti ennen joulua niin pahoin, etteivät lääkärit antaneet elinaikaa kuin muutamia tunteja. Merkillisellä tavalla hän kuitenkin on toipumassa, ja nyt tämä nainen, jonka kanssa hän oli ollut avoliitossa, haluaa omaishoitajaksi. Mies on siinä kunnossa kuitenkin, ettei muista aikaisempia tapahtumia, todennäköisesti ei eroakaan, ja sitä tämä nainen käyttää hyväkseen. Mies ei ilmeisesti elä kovin kauan, joten tässä on nyt varma rahanhakuisuus ja omaisuuden periminen kysymyksessä. Nainen on kieltänyt lapsia pitämästä yhteyttä isäänsä.
Aikaisemmin tapahtui sellaista, että kun tämä nainen tuli x-mieheni elämään, niin alaikäisen lapseni elatusmaksut päättyivät. Koska minulla oli oikeudenpäätös asiasta, laitoin elatusmaksut ulosotttoon.
X-mieheni soitti silloin kertoen, että häenen avovaimonsa on laittanut rahat tililleni joten hän ei ole velvollinen maksamaan siltä kuukaudelta elatusapua. Rahoja ei kuitenkaan ollut tililläni, joten en perunut ulosottoa.
Olen aivan varma, että x-miehen avovaimo varasti rahat, sillä nyt käynyt ilmi, että tämä nainen oli varastellut joka kerta jotain tyttäreni kodissa vieraillessaan.
Ja sellainenkin seikka vielä, kuinka X-mieheni oli lomaillut tämän naisen kanssa tietämättäni minulle jääneellä kesämökillä kuin omassaan. En tiennyt silloin, minne tavaroitani oli mökiltä kadonnut, mutta nyt asia on selkiintynyt.
Mitä lapset voisivat tällaisessa tapauksessa tehdä, että oikeus toteutuisi? Ikävä vain, että neurologi on ilmaissut x-mieheni olevan siinä kunnossa, että hän voi päättää omista asioistaan, vaikka mies ei edes muista tapahtumaa edeltäneitä asioita.
Olisiko asiasta mahdollista tehdä vielä poliisitutkinta?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos vielä täsmennät, että mihin vääryyteen olet oikeutta hakemassa?
Jos joku on varastanut mökiltäsi jotain, rikoksen syyteoikeuden vanhentuminen on viisi vuotta. Milloin varkaus on tapahtunut?
Jos nyksä on varastanut puolisoltaan eli sinun exältä (ne elarit), exäsi on asianomistaja, et sinä. Ilmeisesti olet saanut kuitenkin elarit ulosoton kautta.
En olekaan asianomistaja, vaan kysyn lasteni puolesta, joilta aiotaan väärin perustein riistää perintöoikeus. Toin nuo aikaisemmat asiat esille selventääkseni, millainen x-sän entinen avovaimo on todellisuudessa ja mitkä ovat hänen motiivinsa.
Tottakai haluan oikeuden toteutuvan lasteni vuoksi.
Jos lapsesi ovat alaikäisiä, suosittelen, että haet tilanteeseesi neuvoja jostain fiksummasta paikasta kuin netistä, vaikkapa oman kunnan oikeusaputoimistosta alkajaisiksi. Lastesi perintöoikeutta exäsi (ex)avokki ei voi riistää, koska rintaperilliset perivät aina vanhempansa. Mutta jos hänestä tulee ex-miehesi edunvalvoja, niin hän saattaa onnistua tuhlaamaan ainakin osan lastesi mahdollisesta perinnöstä - jos siis on kuvaamallasi tavalla taipuvainen laittomuuksiin. Pelkkä omaishoitajuus ei riitä siihen, että kyseisellä henkilöllä olisi oikeus hoitaa omaisensa raha-asioitakin, mutta tietysti siinäkin asemassa tämä pääsee paremmin käsiksi ja käyttelemään exäsi omaisuutta, jos sellaista on, jos esim. exällä on rahaa tai arvokasta omaisuutta kotonaan. Poliisitutkintaan tarvitaan jotain hiukan enemmän kuin mitä nyt olet kirjoittanut eli hajanaisia epäilyksiä kadonneista tavaroista, jotka eivät ilmeisesti olleet edes niin arvokkaita, että niiden katoamisesta olisit sinä tai tyttäresi aikanaan ollut poliisitutkinnan veroisesti kiinnostuneita.
Jos lapsesi ovat aikuisia (kun sanot, että tyttäresi kotoa on kadonnut tavaraa), niin asia kuuluu vain lapsillesi. Jos he eivät ole isänsä asioista ja siinä sivussa mahdollisista omista perintöosuuksistaan huolissaan, ei sinunkaan pidä oleman, koska exän asiat eivät sinulle kuulu. Heidän isänsä ex-avokki ei pysty kieltämään heitä pitämästä yhteyttä isäänsä, mikäli he yhteyttä haluavat pitää.
Samoin suosittelen, että varaat nyt heti ajan kunnan oikeusaputoimistoon ja selvittelet sekä edunvalvonta- että omaishoitaja-asiaa. Omaishoidostahan tehdään sopimus kunnan kanssa, joten sinne vaan kyselemään. Mielestäni on ihan oikein, että pidät lapsiesi puolia. Itse olin vähän yli 20-vuotias, kun isäni kuoli, enkä silloin kyllä tajunnut tuon taivaallista perintökaaresta, avio-oikeudesta toisen omaisuuteen, ynnä muista asiaan liittyvistä kiemuroista.
Parastahan taitaisi olla, että ex-miehesi mahdollinen edunvalvoja olisi ulkopuolinen ja toisaalta hoito saataisiin järjestettyä muutoin, kuin omaishoitajan avulla. Itse minä en haluaisi entistä avopuolisoani omaishoitajakseni - tuskin kukaan muukaan.
Huolestumisesi on kokemukseni perusteella aiheellinen, mutta myös lastesi juridiset keinot ovat vähissä. Lääkärinlausunnon mukaan oikeustoimikelpoinen exäsi saa tehdä elinaikanaan varoillaan mitä haluaa.
Kuvaamassasi tilanteessa lastesi olisi hyvä tiivistää vierailuja (pareittain) isänsä luona hänen hyväksymänään ja ottaa valokuvia ja tehdä muistiinpanoja isän kertomista tapahtumista, sekä mahdollisista suunnitelmista.
Tottakai sinäkin voit vierailla. Samalla voi tarkkailla oikeustoimikelpoisuuden rappeutumista ja exän halua/tarvetta edunvalvojan hakemiseen. Jos asia on esillä "liian aikaisin", niin exä saa ensisijaisesti itse valita edunvalvojansa. Enpä muuta ennalta ehkäisevää keksi, ellei exä halua tehdä lahjoituksia lapsilleen.
Exän kuoltua perilliset saavat yhteisellä pyynnöllä tilitapahtumat myös kuolemaa edeltävältä ajalta ja niiden perusteella ryhtyä tarvittaviin toimiin jos ilmeisiä laittomuuksia niistä voi epäillä. Jos exällä on merkittävää varallisuutta, niin vihkiminen, lahjakirjat tai testamentti ovat tietenkin mahdollinen uhka. Vihkimällä voi mennä jopa puolet tasinkona ja omistusasuntoon leskelle jäävä elinikäinen hallintaoikeus. Tasingon lisäksi Testamentilla voi mennä jollekin vielä neljännes, eli lasten perintönä olisi vain lakiosana neljännes.
Kiitos vastauksista! Avokin, siis entisen, käyttäytymisestä vielä sen verran lisää. Hän on lähetellyt tyttärelleni tosi rumaa tekstiä sisältäviä viestejä, jotka tyttäreni on tallentanut. Lisäksi avokki on ilmoittanut pojalleni, että "ettepä te minulle mitään osaa. läl läl läl läl lää" aivan sanatarkasti sanottuna.
Kysymyksessä ei ole mikään epäily enää, vaan tilanne on todellinen ja uhkaava. X-mies ei varmasti ole aivan normaali, sillä avokki oli juuri sinä iltana ollut vierailemassa x:n luona ja he olivat tapelleet juuri rahasta. Avokki oli poistunut paikalta, jonka jälkeen X-mies oli halvaantunut, mutta hän ei muista riitaa. Nainen oli painostanut miestä avioliittoon aikaisemmin, mutta tämä ei ollut tahtonut. Mutta nyt asioiden ollessa näin, mies onkin tullut toisiin aatoksiin naisen valehtelun tuloksena.
Tahtoisin vain oikeuden toteutuvan, mitään muuta motiivia ei kyselyyni ja huoleeni ole.
Ellet itse ja/tai yhteiset lapsenne halua/kykene nyt sopivan tiiviillä kanssakäymisellä luomaan sellaista suhdetta exääsi, että hän huomioisi mielipiteenne, niin voitte vain seurailla mitä hän puuhailee.
Se nyt vaan on niin, että entisen pettymyksen korvaa uusi "romanssi" ja se menee lastenkin edelle.
kaikki kertomuksesi. Puutun vain kohtaan jossa kerrot että laitoit elatusmaksut ulosottoon. Eli tuliko ulosoton kautta ne vai ei? Nimittäin elatusapu viedään ulosoton kautta aina jos on ulosmitattavaa tuloa sen verran että voi mitata.
En puhu elatusmaksuista siksi, ettenkö olisi saanut niitä ulosoton kautta. Puhun, kuten jo aiemmin mainitsin sen vuoksi, että naisen kuva paljastuisi. Lapsiani yritän auttaa ja puolustaa!
Ei näköjään tänne kannata kirjoittaa ja kysellä, sillä näyttää siltä, ettei luetun ymmärtämisen taito ja asioiden ymmärtäminen yleensäkään monen kohdalla ole hanskassa.
Olen jo saanut hyviä neuvoja tilanteeseen asiasta tietävien taholta, joilla on ymmärrystä ja kykyä tietää, mitä asian eteen voi tehdä, sillä rikos on nyt kysymyksessä. Nainen on todella tekemässä rikosta, käyttäen hyväksi miehen sairauden aiheuttamaa kykenemättömyyttä muistaa tai ymmärtää tapahtuneita, mutta kun kaikkea ei voi täällä netissä nyt selittää.
Mitä siihen tulee, niin uusi ei ole veroiseni lainkaan, siitä ei ole kysymys. Jos olisin tahtonut, olisin voinut koska tahansa heittää tämän uuden laidan yli, mutta en tahtonut jatkaa tuskin mieheksi nimitettävän henkilön kanssa missään tapauksessa hänen todellisen luonteensa paljastuessa, tuhoten siten niin lasten kuin omaakin elämääni.
Katua olen saanut katkerasti nuoruuteni ymmärtämättömyyttä ja kokemattomuutta valitessani elämän kumppania.
Hienoa, että yrität auttaa lapsiasi. Jos he ovat jo täysi-ikäisiä itse kertoisin heille tarvittavat tiedot ja vaihtoehdot asiassa. Mikäli kyseessä ei ole mikään merkittävä summa perintöä (mikä on kenellekin merkittävä, sitä en tiedä) jättäisin asian sen jälkeen odottamaan tulevaa ja lapsieni hoidettavaksi. Itse en viitsisi vaivata päätäni exälläni ja hänen nyksällään, koska kaiken moisia pipipäitä tässä maailmassa riittää.
Enpä vaivaisi päätäni minäkään muuten ja tahtoisin unohtaa koko äijän ikuisesti kokonaan. Mutta kohdallani vain on ollut niin, että äijä ei ole jättänyt minua koskaan rauhaan, yrittäen hankaloittaa ja kiusata minua missä vain voi. Ja nyt lasteni kautta, vaikka makaa sairaalassa pahoin halvaantuneena, joka on hänelle mielestäni tullut hänelle aivan omien ansioidensa mukaan, joten en ensi järkytyksestä selvittyäni sure tapahtumaa lainkaan. Toivon hänen kärsimystensä päättyvän pian kokonaan! Se olisi kaikille paras ratkaisu.
Siis kyse on katkeruudesta, vihasta, perttymyksestä, kateudesta, kostonhimosta, ahneudesta, ym negatiivisesta. Miten nämä ovat lasten auttamista?
Vertailu miehen elämän ihmisten välillä ja yleensäkkin asioiden "julkituonti" muutoin kuin virallisesti hoitoa varten on lähes poikkeuksetta noita alussa mainittuja!
Jos ja kun olet eronnut miehestä ja kerrot paljon juuri miten olet häntä ajatellut ja miten olet hänet "kokenut" ei voi kuin tulla johtopäätökseen että haluat edelleen määrätä,päättää, ja alistaa miehen aseman ja asiat itsellesi. Myös avoivaimo on juriidisesti jossakin asemassa ja kenen tämä "edunvalvoja tulisi mielestäsi määrätä"?
Kehen tässäkään pitäisi uskoa?
Ei x ole naimisissa kenenkään kanssa, vaan hänen x-avovaimonsa on sekoittamassa asioita. Mutta kun et ole lukenut aiempia viestejä, niin perustelet asioita hyvin suppeasta näkökulmasta. Siis X EI OLE NAIMISISSA KENENKÄÄN KANSSA EIKÄ ASU KENENKÄÄN KANSSA. ONKO YMMÄRRYS HUKASSA?
Tottakai on katkeruus ja viha kysymyksessä kaiken kiusaamisen vuoksi. Pitäisikö kiltisti asettua kynnysmatoksi, sitäkö mieltä olet? Voi pyhä yksinkertaisuus!
Ei tarvitse tänne kirjoitella tuolla ymmärrystasolla lainkaan vastauksia.