maahantuojia jotka sivuillaan ilmoittavat tuovansa maahan veneitä jonka edustuksen ovat juuri menettäneet.
Varokaa
Välimeren aurinko
151679
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllähän se on maahantuontia jos ulkomailta tuo maahamme, oli sitten edustava tai ei.
Vanhakantaiset edustussopimukset ovat menneisyyden linnakkeita eivätkä kuulu nykyaikaan. Kuluttajat osaavat katsoa netistä ja verrata mistä kannattaa ostaa, homma on ihan oikeasti ja miellyttävästi globalisoitunut. Markkinavoimat toimii.
Joku venemaahantuoja, taisipa olla E3 Marin Saga-veneiden kanssa oikein mainoksessa hehkutti että Saga-veneet yksinoikeudella meiltä! Haloo. Onko heille myönnetty lupa painaa rahaa ja kuluttajaparka joutuu alistumaan heidän hintoihin.
Minulla hälytyskellot soivat tuommoisen kohdalla ja vertaisin heti ettei moinen monopolipelle vaan yritä vaurastua minun harrastukseni kustannuksella. Jostainpäin Eurooppaa löytyy se ketterä Saga-kauppias joka myy veneen kohtuullisemmin. Mainostaisi se Suomi-Saga-maahantuoja vaikka että meiltä tehokkaimmin, parhaiten, nopeiten, edullisimmin, varmimmin tai jotain muuta mutta että yksinoikeudella. Voi tsiisus.
Nyt kun vauhtiin pääsin niin entäs sitten nämä "edustusmaahantuojat" niinkuin vaikka Beneteaun kohdalla. Suomalainen välivouhka yrittää tehdä itsestään korvaamattoman vaikka EU:n sisällä lakiin perustuvat valmistajan vastuut ja takuut sitovat valmistajaa. En ostaisi venettä jonka jälkihoito on jonkun Lefan lompakon hyvinvoinnin varassa vaan satsaisin vakavaraiseen valmistajaan. Vaikka Beneteau tai sitten mikäsenytoli joka osti Grand Soleilin ja Dufourinkin. Skärgård-Svanten veneessä ottaisin tietoisen riskin ettei kukaan vastaa jos Svantte liukastuu kalliolla ja halkaisee hufvudinsa.
Mitäs vielä samaan hengenvetoon puhistaisiin. No joo, vaikka venekauppiaat jotka eivät osaa tarttua tilaisuuteen kun potilas on lämpöisenä ja ilmaisee kiinnostuksensa kaupan kohteeseen. Onneksi Darwinistinen luonnonvalinta toimii ja kierros kierrokselta huonot putoavat protestilistojen rattaisiin.
Se on myös epäilyttävää, jos samalla tuotteella on samassa maassa useita maahantuojia. Yrittääkö valmistaja sekoittaa takuukysymyksiä vai mitä. Toteutuuko markkinatalouden suuruuden filosofia, jos yhden maahantuojan sijasta esim. kolme maahantuojaa saa tuotteeseen huoltokoulutuksen ja varaosiakin varastoidaan kolmessa eri paikassa yhteensä kolminkertainen määrä.
Tuskin varastoidaan mihinkään vaan tilataan kun on ostaja
lukea, kun joku kirjoittaa asiaa!
se on ne maahantuojat jotka sitten sekoilevat. Huoltokoulutus ;) just joo, ja varaosia ei ole kyllä nykyään yhdessäkään paikassa. Ne tilataan kun tarvitaan.
Onneksi on tuo "yksinmyyti" ajatuksenakin jo vanhetunut, nyt on mahdollista että asiat todella kehittyvät niin, että se myy joka parhaiten palvelee - ja valehtelee vähiten.
Onhan se hiukan säälittävää kun monen maahantuojan asiantuntemus myymistään veneistä rajoittuu jokseenkin brosyyrien ja venelehtien lukemiseen. Samalla tasolla on vakavaraisuus kun kaikki firman käyttö- ja vaihto-omaisuus kävelevät ulos kun kauppuri poistuu huoneesta.
Onkohan mikään eurooppalainen massavalmistaja lähtenyt siihen että kauppa tehdään venetehtaan (en sano veistämö) ja asiakkaan välillä ja välivouhka touhuaa välissä jos sillä on jotain annettavaa. Vai tehdäänkö kaikilla kauppa siten että se on kauppasummaltaan (eikä komissioltaan) välivouhka-maahantuojan liikevaihtoa.
Jonkunhan täytyy loppuasiakasta palvella ennen kaupantekoa (vai tarvitseeko?) ja jopa etsiä asiakkaita olemalla messuilla ja lehdistössä esillä eli on makuasia onko semmoiset sällit tehtaan listoilla vai itsenäisinä yrittäjinä, mutta jos liiketoiminnan riskit (rahoituskulut varastoon jämähtävistä esittelyveneistä tms.) on pikkuyrittäjälle suhteettoman suuria niin se jarruttaa kaupantekoa kun kustannukset on valutettava jonnekin harvoihin kauppoihin.
Jälkihoitoa vartenhan ei tarvitsisi olla "omia miehiä" - jos takuutapaus on selvä ja tehtaan edustaja (kuka sitten onkin) näyttää vihreää valoa niin kaupallisia toimijoitahan löytyy ruuvaamaan sen kaapin takaisin laipioon kiinni.
Se vielä unohtui että sen välivouhkan tärkein tehtävä useimmiten on mahdollistaa kaupanteko ottamalla vanha vaihdossa, ja silloinhan välivouhkan rooli muuttuu ihan erilaiseksi. Ottavatko maahantuojat vaihdokkeja kuinka hanakasti nykyään? Ongelma on varmaan jos maahantuoja myyt uuden veneen 200 tonnilla ja siitä maahantuoja maksaisi vaikka 160 tonnia tehtaalle niin ottamalla 100 tonnin veneen vaihtorivistöön maahantuojalla sitoutuisi 60 tonnia kapitaalia varastonarvoon ja leivänpäällyksiin ja liisinkiAudiin saisi fyrkkaa vasta kun vaihdokkeja menee kaupaksi. Eli hyvän maahantuojan pitäisi olla hyvä vaihdokkikauppias, massi kunnossa ja myllyn pitää pyöriä koko ajan.
Nämä edustusmiehet eivät varmaan sitä ole...
Jälkihoitoa tulee aina ja siksi on löydettävä yhteistyökumppani, joka jälkihoidon organisoi. On luontevaa laajentaa yhteistyötä myös maahantuontiin ja myyntiin. Mitä kirjoitin huollosta ja varaosista, tarkoitin yleisemmin kuin vain purjeveneisiin liittyen. Autot ovat hyvä esimerkki siitä etteivät pienet maahantuojat tyydy ongelmatapauksissa rooliinsa, vaan vaativat tukea suuremmalta maahantuojalta huolto-osaamisen ja varaosatoimitusten suhteen.
nyt kun ovat automaahantuojatkin saaneet oikeaa kilpailua, kun autovalmistajat ovat joutuneet vapauttamaan diagnostiikka ohjelmansa kaikille - huolto- ja korkaushinnat ovat pudonneet ja palvelu parantunut. Osia ei ole maahantuojilla ollut varastoissa enää vuosia, ne tilataan tarvittaessa ja on saatavissa versinkin vapaiden toimijoiden keinoilla - vuorokaudessa.
ei tarkoittanut ehkä sitä, että kaikki maahantuojat ( tämähän koskee kaikkea myytävää ja maahantuotavaa ) ovat roistoja vaan käsittääkseni esitti asiallisen huomion siitä, että on syytä varauksella suhtautua noihin jotka eivät edes omaa tilannettaan ja edustuksiaan tunne tuntevan. Jälleenmyyjien provosiot ovat muuten samat kaikkialla ja jos joku kokee olonsa paremmaksi maksaessaan saman kauemman ja saavan huolto ja takuu palvelut kauempaa niin todellakin näin kannattaa menetellä. Suomen myyntimäärillä vaatii jonkunasteista omaa mielenkiintoa venekauppaan olla yleensä mukana koko busineksessä.
Mihin perustuu realistin uskomus siihen että kaikkien jälleenmyyjien provisiot ovat samoja? Olisi ensimmäinen tuntemani teknisen kaupan bisneslaji jossa olisi harmonisoitu jälleenmyyjien ehdot.
huomattavan suuri provikka, mutta se sisältää vastuun ainakin pienemmistä takuuasioista. Saksalaisen diilerin kertomana se provikka on 20%, kun muilla merkeillä provikka pyörii 10%:n kantturoissa.
Siis väitätkö vakavissasi että bavan takuukustannukset olisivat 10% liikevaihdosta??? Ja tehdas maksaisi tämän ihan könttänä varmuuden vuoksi tietämättä mitkä todelliset takuukustannukset ovat????
tuota ? Tunnut olevan alueella, joka on täysin käsityskykysi yläpuolella. Älä turhaan murehdi liiketaloudellisia asioita, menee vaan yöunet.
Maahantuojien katteet ovat 15-20 % mikäli veneestä saa listahinnan. Viimeiset
2 vuotta aika harva vene on myyty listahinnalla. Todellinen kate lienee
10-15 %. Bavaria ei takuulla ole katteiden yläpäässä. Koska veneen ainoa
myyntivaltti on sen hinta on valmistaja pitänyt huolen siitä että maahantuojat
myyvät sovitulla katteella.
Mikäli firmassa on 3 työntekijää ja kokonaispalkkakustannukset / henk 60.000 / vuodessa
pitäisi myydä n 15 venettä palkkojen maksamiseen. Tällä hetkellä ei ole maahantuojaa
purjevenepuolella joka möisi niin monta venettä. Se siitä busineksesta