ja pelkään että muut aiheuttavat hänelle kateellisena ongelmia.
Luokkakaverit ovat omista menestyksestään pahoillaan kun eivät pärjää samoin kuin meidän lapset.
Olen sanonut lasten vanhemmille, että eihän kaikista ole kaikkeen, pitää tyytä siihenm itä lapsissa on, ei voi vaatia enempää. Jos ei ole fiksu ei ole fiksu.
Olen puhunut opettajallekin, että ei korosta meidän lasten neroutta koskaan, vaan on hissukseen hänen loistavasta menestyksestään. Kurjahan se on olla huono koulussa kun joku on sitten loistava.
Uskon että meidänl apset ovat koko koulun fiksuimpia. En kyt kehu mitenkään, muttta kivahan se tietysti on.
Luokkakaverit ovat omista menestyksestään pahoillaan kun eivät pärjää samoin kuin meidän lapset.
Olen sanonut lasten vanhemmille, että eihän kaikista ole kaikkeen, pitää tyytä siihenm itä lapsissa on, ei voi vaatia enempää. Jos ei ole fiksu ei ole fiksu.
Olen puhunut opettajallekin, että ei korosta meidän lasten neroutta koskaan, vaan on hissukseen hänen loistavasta menestyksestään. Kurjahan se on olla huono koulussa kun joku on sitten loistava.
Uskon että meidänl apset ovat koko koulun fiksuimpia. En kyt kehu mitenkään, muttta kivahan se tietysti on.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No jopas jotakin! Vai luokan neroin? Eihän tuo ole mitään, jokaisessa koulussa on samantasoisia mielin määrin, meidänkin koulussa.
Meidän poika puolestaan pesi jo toisella luokalla monilla aloilla tiedoillaan ja taidoillaan luokanopettajan. Open oli sitä tietysti vaikea sulattaa, eikä yhteistyö toiminut kovin hyvin. Onneksi sitten meille tuli muutto isompaan kaupunkiin ja uuteen kouluun, jossa pojan älyä todellakin on osattu arvostaa ja hänelle myös tarjottiin tasoisiaan haasteita.
Mutta hänet onkin kasvatettu oikein, aina on kaikkiin kysymyksiin vastattu perusteellisesti ja asiat selitetty. Lukemaan lapsi oppi pian neljä vuotta täytettyään ja siitä lähtien hän on osannut hankkia tietoa itse, mistä kulloinkin on halunnut.
Lisäksi hän käyttäytyy aina moitteettomasti ja ottaa toiset huomioon tasavertaisina kavereina sekä on koko suvun ja molempien isovanhempiensa ehdoton suosikki. Mutta hänen äitinsä onkin lukion kieltenopettaja ja isänsä vieläkin korkeammin koulutettu ja toimii kansainvälisissä tehtävissä.
roskaa mitä roskaa. Taas sama tyyppi asialla, joskus hän on "isä viidelle lapselle" joskus "uhrautuva äiti" ja aina sama katkera itku.
varsinainen aihe. Mihin siis pitäisi ottaa kantaa?
Se on kivaa, että lapsesi menestyvät. Mitäpä muuta tuohon voi sanoa?!?
sitten toinen on vähän "nerompi", sillä sinulta sitä ei selvästikään ole peritty. Vai liekö hypännyt ihan parin sukupolven päästä tämä "neroin" piirre.
Mutta sulta taitaa aivot uupuu kokonaa?
JA juuu, jos syötät kakarallas tuollaista paskaa että "olet KAIKKEIN neroin" yms yms yms voit olla varma että tulee turpa väärälläänn vielä kotiin, tulee kiusatuksi enemmän tai vähemmän ja loppupeleissä vetää itseltään hengen..
Se sinun nerosi tulee olemaan ennen aikojaan haudassa jos uskottelet itsellesi tai pennullesi tuota..
saa kymppejä, niin ei totisesti vielä ole mistään "neroudesta" kyse. Niin minunkin lapseni saivat ja ihan tavallisia yliopisto-opiskelijoita ovat tällä hetkellä.
Tavallista nokkelampia ja lahjaakkampia kyllä, käyttäisin ilmaisua: lapsesi ovat lahjakkaita.
Nerous on sitten aivan asia erikseen.
Eivät kyllä sinuun ole tulleet. Jokainen peruskoulun läpäissyt ymmärtää, ettei substantiivia voi taivuttaa superlatiiviksi. Eli koira ei voi olla koirin.
Lapsesi siis ei voi olla neroin ja tässä tapauksessa pahoin pelkään, ettei edes nero.
Kaikki lapset ovat varmasti omien vanhempiensa mielestä jossain asiassa keskivertoa lahjakkaampi, nätimpiä, paremmin käyttäytyväisiä, ottaa toiset ikäistään paremmin huomioon, oppii uimaan ikäistään nopeammin, lukemaan ikäistään nopeammin, käymään potalla, nukkumaan yksin kokonaisia öitä.
Tämä siis todistaa vain että on erilaisia ihmisiä maailmassa, jokainen omalla laillaan erityinen omille läheisille ihmisilleen.
Se että ala-asteella pärjää luokan parhaimmistossa ei tarkoita sitä että lapsi vielä olisi mitenkään erityisen nero, ehkä keskiverto-ikäistään tai luokkatovereitaan nopeammin oppiva lapsi. Mikä siis on vain yksi ominaisuus muiden ominaisuuksien joukossa. Et voi tietää miten lapsesi pärjäisi toisessa luokassa toisien oppilaiden ja opettajan kanssa.
Ethän myöskään voi millään tietää vaikka tämä oman "nerosi" viereisessä pulpetissa istuu oikea "nero" joka löydetään vasta vuosien päästä, kirjoittamisen taito, soittamisen taito yms. mitä ala-asteella ei todellakaan ole vielä tullut ilmi.
Lapselle ei kannata painottaa kuinka nero hän on muihin luokkatovereihin verrattuna tai kuinka jäljessä muut lapset ovat hänen oppimiskäyrässään, sillä tämä saa aikaan vaan sen että lapsesi saattaa joutua ala-asteella sekä ylä-asteella vain kiusatuksi, mitä tuskin haluat.
Toki lasta saa kannustaa, olla iloinen lapsen hyvästä kehityksestä tai palkita hyvistä suorityksista, mutta toisiin oppilaisiin ja luokkakavereihin vertaaminen ei ole järkevää. Anna lapsesi olla lapsi ja nauttia koulussa käynnistä sekä koulukavereista, älä tuhoa tätä iloa vertaamalla äänekkäästi "mahtavaa lastasi" muihin "toivottomiin rääpäleisiin".
Luultavasti myös koulun kiusatuimpia sekä alhaisimman itsetunnon omaavia.