narsistin kanssa? Seurustelin vuosia sitten ihan tavallisen miehen kanssa, joka sattui suhteemme aikana löytämään uuden. Annoin miehen kuulla kunniansa. Jälkeenpäin mietin, että menin liiallisuuksiin. Toinen oli oikeasti löytänyt sen oikean. Meidän suhde olisi varmasti jonakin päivänä loppunut kuitenkin. Olen myöhemmin pyytänyt anteeksi purkaustani. Mies on edelleen onnellisesti naimisissa ja lapsiakin on.
Silti kun narsisti petti minua monen monta kertaa ja vielä törkeästi, niin pyytelin anteeksi kun en ollut huomioinut tarpeeksi häntä- tehnyt kaikkea hänen eteensä. En saanut pahaa oloani huudettua, en kiukkua kuuluvilla. Itkin nurkassa ja otin syyt niskoilleni jopa siinäkin vaiheessa kun hän kertoili kaikille minun olleen se, joka petti ja joka aiheutti suhteemme vuoristoratamaisuuden, vaikka hän itse muiden naisten kanssa hommaili ja välillä kertoili rakastavansa ja välillä tylytti ja kertoi lähtevänsä.
Miten siinä menee niin heikoksi? Vaikka muuten olisikin vahva omilla jaloillaan seisova ihminen?
Silti kun narsisti petti minua monen monta kertaa ja vielä törkeästi, niin pyytelin anteeksi kun en ollut huomioinut tarpeeksi häntä- tehnyt kaikkea hänen eteensä. En saanut pahaa oloani huudettua, en kiukkua kuuluvilla. Itkin nurkassa ja otin syyt niskoilleni jopa siinäkin vaiheessa kun hän kertoili kaikille minun olleen se, joka petti ja joka aiheutti suhteemme vuoristoratamaisuuden, vaikka hän itse muiden naisten kanssa hommaili ja välillä kertoili rakastavansa ja välillä tylytti ja kertoi lähtevänsä.
Miten siinä menee niin heikoksi? Vaikka muuten olisikin vahva omilla jaloillaan seisova ihminen?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oliko hän epävarma sinusta ja uskollisuudestasi? Ajautuiko suhteenne luottamuspulan takia eroon? Ehkä syynä ei ollutkaan narsismi??
Olen miettinyt tuota rakkautta ikään kuin suhteen kantavana teemana. Aika usein tulee sellainen olo, että narsismi saa jalansijaa erityisesti suhteissa, joissa toinen ei seurustelekaan sen oikean sydämensä valitun kanssa. Mutta heikkoudessaan ei voi sitä toiselle myöntää... Kuulostaako yhtään miltään, vai onko ihan tuulesta temmattu tuntuma??
sellainen kaveri, jonka kanssa halusit alun alkaen olla. Mulle vaan tuli mieleen, et suhde jonka elin narsistiksi luulemani ihmisen kanssa, ei oikeastaan ollut sellainen rakkaussuhe. Muistan vielä ihan selvästi, kun mietin miksi tunsin ihastumisen tunteita ylipäätään ollenkaan. Siis tunsin, mutta ihmettelin sitä samalla.
Muut mun ihastumiset on aina olleet enemmän totaaleja, oon valmis tekemäään mitä tahansa jos toinen tahtoo, ja kaikkee on tehtykin siinä tapauksessa ettei ole jäänyt vaan "ihastelun asteelle".
Jos näin jälkikäteen mietin, että koko suhde jatkui pääosin jonkinlaisen syyllisyyden, velvollisuuden ja jonkun ihan ihmeen takia(???). Se ihminen ahdisti, koko suhde ahdisti. Kamalia riitoja ja eroja, jotka ei koskaan päättyneet eroon, vaikka yritin. Ei katumusta tai anteeksipyyntöjä hänen puolelta, vaan useimmiten "sovittiin" muulla tavalla. Muutama kamala "luhistuminen", ja jatkoin sen takia koska en voinut jättää sillä tavalla. Ei se ollut teatteria, mutta ei tainnut olla sitäkään, mitä sen olisi luullut olevan. Saasta mikä kierre. Se EI OLLUT rakkautta, vaan mitä?
Heikkoutta ja kykenemättömyyttä olla rehellinen itselleen ja toiselle? Ei kai sitä kukaan ole velvoitettu olemaan suhteessa pelkästä velvollisuudesta, jos suhde ahdistaa...... kait. Itse en arvostaisi ihmistä, joka tekisi minulle noin. Laskisin epärehelliseksi ja tiedostamattomaksi jalkarätiksi.
Siis jatkaisi suhdetta kanssani vailla kokonaisvaltaista tunnetta siitä, että jees, toi on mun tyyppi. Puolivillaisuus ei oo mun juttu. Kaikki tai ei mitään. :D Ja niin kiltti en ole, että päästäisin puolivillaisen kusettajan kuin koiran veräjästä.. Mutta onko se narsismia sitten se.
Tarkennus: Tarkoitan sitä, että reiluuden nimissä, voi lopettaa ajoissa sellaisen suhteilun, jossa ei ilmene syvempiä tunteita, ja toisen huomaa huomaavan ja kärsivän. Säästyy niin sanotusti aikaa ja vaivaa molemmilta.
Eri asia on jos on hitaampi luomaan syviä tunteita. Silloin pitäisi keskustelun auttaa, tai ainakin kartoittaa tilannetta.
> Eri asia on jos on hitaampi luomaan syviä tunteita.
On monia ihmisiä, joille toisen päästäminen lähelleen kestää pidempään kuin moni ihminen jaksaa odottaa.
http://www.youtube.com/watch?v=slQcV9ZlBSM
Tunnustaudun juuri sellaiseksi... kesti aika kauan tajuta kuvio, sen sijasta että olisin vain sokeasti syytellyt toisia paskamaisuudestaan. En kyllä tiedä miten asiaa pitäisi jatkossa "hoitaa", mutta tällaiset on eväät, niillä on pärjättävä....
> On monia ihmisiä, joille toisen päästäminen lähelleen kestää pidempään kuin moni ihminen jaksaa odottaa.
Sekä a että b voivat olla sellaisia joille toisen päästäminen lähelleen kestää pidempään kuin moni jaksaa odottaa. Tällöin a ja b voivat keskittyä kehittämään taitoaan odottaa. Muuta ei silloin tarvita ... As the Worm Turns: http://www.youtube.com/watch?feature=related&hl=fi&v=Os1Ofe4yUEg
"Sekä a että b voivat olla sellaisia joille toisen päästäminen lähelleen kestää pidempään kuin moni jaksaa odottaa."
Kyllä siitä silti jonkinmoinen soppa useimmiten syntyy ;)
Olen monesti miettinytkin, mitä tapahtuu kun kaksi pakenevaa saaliseläintä kohtaa keskenään...juoksevatko eri suuntiin vai liittoutuvatko ?
naaraspuolisen narskun pakoon päässyt siippa, sekä urospuolisen narskun pakoon päässyt siippa, saattavat hyvinkin yhteen törmätessään lyödä hynttyyt yhteen.
Surullista taas on se, jos siinä ei ole muuta kuin "yhdessä on kivempi nuolla haavoja kuin yksin", ja että kun haavat on nuoltu, alkaa keskinäinen välienselvittely edellisestä sihteesta opituin menetelmin...
*maalaa*
*piruja seinille*
Tosielämässä niinkin voi käydä.
Ja yllättävän usein näitä haavoittuneiden liittoutumia näkee. Mennään suhteesta toiseen, hypätään suoraan 24/7 symbioosiin tai kiirehditään naimisiin jne. Sitten ihmetellään mitä tapahtuikaan.
Olen itse pitänyt pakollista ohjenuoraa mukanani : uutta suhdetta ei saa aloittaa, ei vaikka toinen olisi kuinka ihana tahansa, ennen kuin on haavansa nuollut ja elämänsä järjestänyt muuten kuntoon. Muuten sitä väistämättä kaataa omat paskansa toisen niskaan.
Vaikka uuteen suhteeseen alkaessa olisikin toipunut, tuo ristiriidat tms. vaikeudet helposti esiin vanhat käytösmallit. Vaikeata on...
Totta kai, ihminen on yksin huonossa seurassa, eikä siksi ehkä osaa aina arvioida kuinka nopeasti on toipunut, mutta periaatteena hyvä.
Itse ajattelisin, että alta vuoden en lähtisi uuteen suhteeseen mukaan. Ehkä auttaisi kiristää tahtia - ei olisi niin altis palaamaan sinne vanhaan tulipesään....=(
Ystäväni, olet jäljillä. Mutta on jotakin enemmän:
http://www.youtube.com/watch?v=KZDVOiphsU0
Ystäväni, olet jäljillä. Mutta on jotakin enemmän:
http://www.youtube.com/watch?v=KZDVOiphsU0
Miksi ensin A ja sitten A' ??
Oliko lennokas linkittäminen? :D
http://www.youtube.com/watch?v=ClAGYVvzQAM